Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Tutkija Karoliina Timonen ja kirjailija Antti Heikkinen juhlivat Kalle Päätaloa – kirjoja vaivaa oman minän tyrkyttäminen lukijoiden ja Päätalon väliin

Tutkija Karoliina Timonen ja kirjailija Antti Heikkinen juhlivat Iijoen jättiläistä – ja esittelevät itseään.

Tietokirja

Antti Heikkinen: Kallio-poika. Peilikuvassa Kalle Päätalo. Gummerus. 346 s.

Karoliina Timonen: Kirjeitä Iijoelle. Kalle Päätalon elämän naiset. Gummerus. 413 s.

11.11.1919. Kalle Päätalo mainitsee 1971 alkaneessa Juuret Iijoen törmässä -teossarjassaan useamman kerran syntymäpäivänsä maagisen numerosarjan.

Siitä on nyt sata vuotta, ja Päätalon kustantaja Gummerus on julkaissut juhlan kunniaksi kaksi kirjaa. Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle lähestyy kirjeiden muodossa Iijoen törmien naispuolisia henkilöitä. Antti Heikkisen Kallio-poika rinnastaa Kallen ja Antin kirjailijaelämät.

Molemmat Päätalo-kirjat suhtautuvat Kalleensa myötä­mielisesti ja ovat siis samoilla linjoilla satojen­tuhansien lukijoiden kanssa. Ne eivät pyri tieteellisyyteen vaan popularisoimaan Päätaloa lörpöttelytyyliin. Päätalo on heille tuttavallisesti Kalle. Häilymään jää, onko Kalle todellinen vai romaanihenkilö.

Heikkisen sanoin Päätalo toimii ”koko lukevan kansan yhteisenä terapeuttina”. Iijoki-terapiasta ovat jääneet paitsi monet lukevan eliitin edustajat. Kirjallisuudentutkimuksen piiriin Päätalon toi Ritva Ylönen väitöskirjallaan ja Päätalo-elämäkerralla (2017).

Ylönen muistutti, että Juuret Iijoen törmässä ei ole dokumentti, vaan muistelmapohjainen romaanisarja.

Iijokea aloittaessaan Päätalo kirjoitti itselleen työohjeen: ”Ja kaikki REHELLISESTI. En saa sääliä enkä lelliä myöskään itseäni”. Hän oli Heikkisen mukaan kirjoissaan ”rehellisempi kuin tosielämässään”, mutta toisaalta vähenteli naissuhteidensa määrää. Vaikka riittävän laaja Iijoki-sarja on jo nytkin.

Päätalon lukijoista iso osa on naisia, korostaa Timonen.

Iijoki-sarjassakin piisaa naisia niin paljon, että vain osa saa Timosen kirjeen. Hän kirjoittaa myös Kallea suosineille vanhemmille naisille, mutta enemmän saavat sijaa nuoren Kallen naissuhteet ja niiden sukupuoliset sekoilut ja häpeät. Päätalo kirjoittaa nuoruutensa seksuaalisavotoista, ”kotahalosta” ja ”sonnien yöstä” suorasanaisesti.

Rehellisyys ja terapeuttisuus pelaavat yhteen, mutta Timoselta ja Heikkiseltä jää sivuun Päätalon kuvausten yhteys 1960-luvun kirjallisuuden seksuaaliseen murrokseen.

Timonen tarjoilee 1930-luvun Iijoelle meidän 2010-lukumme muotia, ”sukupuoli-identiteettien” monimuotoisuutta ja ”seksuaalista suuntautumista”. Mitähän suuntautumiseltaan epäilyksenalaiset Lahti-Vappu ja ”mulukkuemäntä” Aapro sanoisivat noista hienoista termeistä?

Kalle sortui #metoo -rikoksen poluille jo nuorena 1930-luvulla kuherrellessaan, kun työnsi sormensa palkollis-tytön alushousujen lahkeesen. ”Kyllä torjunta pitäisi heti uskoa”, opastaa Timonen. Kuinka se Kalle nyt sillä tavalla.

Mitä Timonen kirjoittaisi ”hyvälle ja hävyttömälle” Kuusisen Allille, joka leväyttää selälleen Kallen eteen ja kehottaa: ”Teurasta!”? Alli ei saa kirjettä.

Timonen tähdentää ”nykynaisen näkökulmaa” yhä uudestaan, vaikka toisaalta ”historian naisia on hyvä tarkastella omassa kontekstissaan”. Tahallaan kai hän tarjoilee naisille ”selviytymisstrategiaa”, ”resilienssiä” ja ”camp-tyyliä”. Hän kysyy Ruijassa 1860-luvulla eläneeltä Lahti-Vapulta: ”Oliko siellä myös vilkasta sosiaalista elämää ja seurustelua?”

”Kootin muori” on ”introvertti”, ja ”minussakin on vahvana joitakin introvertin piirteitä”, samastuu Timonen. Hän nauttii ”lähiruokaa”, muttei tiedä, mikä on ”mäystin”. Havainnollistuu tietty etäisyys silloisen ja nykyisen elämän välillä.

Kirje-jutustelun seassa hän kuitenkin tuo hyvin esiin sekä herkkiä tuntoja että Iijoen kansan kolkon historian, huutolaisuus-orjakaupan, hallan, nälän, sairaudet, onnettomuudet ja kuolemat. Selviytymisstrategiaa on todella tarvittu.

Timonen vetoaa me naiset -yleistykseen, mutta Antti Heikkinen ei käytä Kallensa kanssa me miehet -ilmaisua. Hän porisee me kirjailijat -tyyliin.

Päätalon tuotannossa on Heikkisen mukaan myös ”paljon joutolorsaa”. Sitä on Heikkisen Kallio-pojassakin karsittavaksi asti.

Iijoki-sarjan isoksi viestiksi Heikkinen tiivistää, että se kuvaa puutetta, jotta hyvinvointi-Suomessa ymmärtäisivät olla välittämättä pikkuvaivoista. Täyttä asiaa, mutta Heikkinen jatkaa: ”Se on meidän onnemme ja voi vittu kun sen vielä muistaisimme.”

Voimasanat ovat ilmaisukeinona nykymuotia, mutta kärsivät nopeasti inflaation ja tympäisevät. Päätalon kirjoissa noidutaan estoitta, mutta vain henkilöiden repliikeissä. Kustantaja olisi voinut auttaa Heikkistä karsimaan stand up -tyylistä kiroilumaneeria.

Heikkisen terminologiaa on myös ”päräyttävä”, jonka merkitys jää epäselväksi ja viitannee moottoripyöräilyyn tai ilmavaivoihin.

Oikoakin olisi pitänyt.

Kalevi Sorsa palautti Päätalon esikoisen käsikirjoituksen Tammelta eikä Otavalta, josta sen palautti Jyri Schreck. Mitä tarkoittaa, että ”ennen toista vihilläkäyntiään kyröskoskelainen Kaarina Helin oli synnyttänyt Päätalolle pojan”? Iijoki-sarjan mukaan tyttö oli Valkeakoskelta eikä ollut vihillä käynyt.

Heikkinen osoittaa Iijoki-sarjan suurisuuntaiset jännevälit: alussa rakennetaan Kallioniemen mökkiä paikkaansa hakevine uuneineen, lopulta mestari Päätalo nostaa suuria kerrostaloja Tampereella ja hakee paikkaansa kirjallisuudessa.

Hämmästyttävää on, ettei Heikkinen yhdistä Päätalon kirjailijantyötä tamperelaisen kirjallisuuden suureen nousuun 1950- ja 1960-luvuilla: Lauri Viita, Väinö Linna, Salama... Niin omankokoisensa ilmiö kuin Juuret Iijoen törmässä -sarja kirjallisuudessa onkin, sillä on juurensa suomalaisen realismin pitkässä metsien, vesien ja työmaiden teossarjassa, Putkinotkossa, Korpiloukossa, Koskelassa.

Iijoki-sarjan alun lohen nousun vertauskuvallisuudesta Timonen ja Heikkinen huomauttavat, ja siitä voi jatkaa, että Joel Lehtosen Putkinotko, Kiannon Punainen viiva, Viidan Moreeni jne. etenevät mökkeihinsä laajasta tulokulmasta kuten Iijoki-sarjakin.

Teoksen laajan sotavuosien osuuden sekä Timonen että Heikkinen sivuuttavat kovin vähällä.

Päätalon naisseikkailut yltyivät silloin, mutta laskelmoiva Enni ja avioliitto­lupauksen saanut Sylvi Vesasto eivät Timoselta kirjettä saa, saati se onneton Oulun tyttö, jolta Kalle saa taivasalla naidessaan sukupuolitaudin.

Aivan katveeseen jäävät Heikkiseltäkin Kallen kohtalokkaat tunnit kuuluisassa, verisessä Kiestingin motissa vihollisasemien edessä, selkään haavoittuneena ja jalkaterä melkein irti. Etenkin hetki, kun Kalle oivaltaa: Voinhan juosta jalan tyngälläkin.

Heikkinen korostaa Iijoki-sarjaa Kallen vanhempien Riitun ja Herkon selviytymistarinana, mutta jatkuu se Kallenkin kohdalla. Ilman tuota ryntäystä piikkilankaesteiden läpi omien puolelle olisi kirjallisuutemme yhtä Iijoki-sarjaa köyhempi.

Syntymättä olisi jäänyt myös romaanipari Viimeinen savotta ja Kairankävijä (1966 ja 1968), jota Heikkinen tarkastelee ansiokkaasti. Päähenkilö Vikke Nilo on metsätyömaiden työtä karttava veijari ja peluri, kämppien taiteilija, käänteinen hahmo Koillismaalla ja Tampereella yötä päivää huhkineelle Kallelle. Samoin Heikkinen arvioi uudestaan mm. Höylin miehen syksyn (1970).

Seksuaaliasioita puidessaan Timonen ja Heikkinen sivuuttavat muita seikkoja. Nuoruuden savotat -osassa minä-kertoja Kalle toteaa: ”Ihailen arkioloissa Hitleriä, sanansa pitävää ja ihmeitä aikaansaapaa Kolmannen valtakunnan johtajaa.”

Nykyajan besserwisserinä tätäkin kannattaa kauhistella, mutta ajankuva on ymmärrettävä. Suuren lamakauden jälkeisessä tilanteessa Hitleriä pidettiin Saksan työttömyyden poistajana.

Sillä hilkulla oli myös, että politiikasta mitään ymmärtämätön Kalle olisi liittynyt Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen, kun puolueen puhuja ääntään väräytellen (olisiko ollut itse Elias Simojoki?) kysyi, olisiko paikalla niitä, jotka haluaisivat yhtyä tähän meidän ”halveksittuun puolueeseemme”.

Isähahmo Hiltu-Jakin mahtava halveksunta sekä ”iikollien” että kommunistien uskovaista uhoa kohtaan esti poliittisesti tietämätöntä Kallea liittymästä, vaikka hän ajatteli olevansa itse tuollainen halveksittu, kunnan jauhojen kuluttaja.

Päätalo kehitteli ongelmallisia henkilöhahmoja, eikä ollut yksiselitteinen itsekään.

Timosen ja Heikkisen Päätalo-kirjoja vaivaa oman minän tyrkyttäminen lukijoiden ja Päätalon väliin. Minä-puhe ei helppotajuista, vaan häiritsee.

Tieteellisempää tutkimusta kehitetään ehkä Oulun yliopistossa, jossa kuultiin juuri viikonlopun 100-vuotissymposiumissa monitieteellisiä Kalle Päätalo -alustuksia. Tuloksia odotellaan ja toivotaan, ettei väljä lorsaaminen vaihdu tieteelliseksi tärkeilyksi.

Iijoki-sarjan Tampereelle sijoittuvissa osissa vilahtelee taustahenkilöinä myös kirjailijoita, kuten rakennustyömailla legendaksi muuttunut ”rammarinneulalla rokotettu” Lauri Viita.

Kalle ei Viitaa rakennuksilla kohdannut, mutta koska Päätalo on suomalaisen kirjallisuuden Kalle Suuri, sovellettakoon Kallen 100-vuotispäivään joka tapauksessa Viidan Moreeni-romaanin Kallen-päivän laulua:

”Ja vaikka menis Kallekin kallelleen,

hei kallelleen,

hei kallelleen,

niin kolmasti hei! kukin kallelleen!”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmat

    2. 2

      Vanhempi nainen käytti nuorta John Irvingiä seksuaalisesti hyväkseen – Rajuista muistosta syntyi romaaneja, joista menestynein lumosi Suomen 30 vuotta sitten

      Tilaajille
    3. 3

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    4. 4

      Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä lisäeläkkeitä, joita saavat keskimääräistä hyvätuloisemmat eläkeläiset

    5. 5

      Vain muutaman vuoden ikäiset älytelevisiot hyytyvät – HS selvitti, voiko uuden television ostaja luottaa palvelujen toimivuuteen

      Tilaajille
    6. 6

      Huuhkajat päätti EM-karsintaurakan tappioon, Pukki teki Suomen maalin

    7. 7

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    8. 8

      Ogier, Evans ja Rovanperä ovat valikoitumassa Toyotan ensi vuoden kuljettajiksi, Jari-Matti Latvalalle jäämässä MM-sarjassa maksukuskin rooli

    9. 9

      ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielen­osoitusten ravistelemassa kaupungissa

    10. 10

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    2. 2

      Suomi mainittu! BBC kirjoitti sympaattisen jutun suomalaisesta ”kuolevasta kaupungista”, jossa on asiat niin huonosti että se on jo hienoa

    3. 3

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    4. 4

      Laulaja Whitney Houstonin pitkäaikainen avustaja vahvistaa vuosikymmenten huhut: ”Olimme rakastavaisia”

    5. 5

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    6. 6

      Valtakunnan­sovittelija neuvotteli maanantai-illan sovinto­esityksestä Postin työriitaan, tukilakot uhkaavat laajeta lentokentille ja pää­kaupunki­seudun liikenteeseen

    7. 7

      Nesteiden pakkaaminen muovipusseihin loppuu Helsinki-Vantaalla luultavasti jo lähitulevaisuudessa

    8. 8

      Ennusteet alamäestä menivät pieleen: Uusia asuntoja myydään kuin viimeistä päivää, taustalla sijoitustrendi

    9. 9

      Trumpin neuvon­antajan Rudy Giulianin teknologia­taidot herättävät kysymyksiä

    10. 10

      Kannabistuotteiden ostaminen on Suomessa helppoa, päihdyttävän kasvin siemeniä voi ostaa kivijalkakaupasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää