Kulttuuri

Tarjolla oli vain hyvän jätkän tai ainokaisen prinsessan rooli: miesten valta-asema HS:ssä harmitti Aatos Erkkoa

Helsingin Sanomat on nyt 130-vuotias. Julkaisemme tilaajille jaetusta juhlajulkaisusta juttuja, joissa lehden tekijät kertovat tarinoita lehden tekemisestä.

Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta, ja juhlan kunniaksi toimitus kertoo työstään juhlalehdessä. Digitilaajat voivat lukea lehden täältä.

HS:n päätoimittaja vertaa toimitusta sinfoniaorkesteriin. Kaius Niemen kirjoituksen voit lukea täältä.

Kolmikymppinen Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen seisoskeli mintunvihreässä kotelomekossa yökerho Mikadossa Hesarin toimittajien porukassa. Elettiin 1990-luvun alkua.

Yhtäkkiä joukossa syntyi kuhinaa. Myyttistä mainetta toimittajien keskuudessa nauttinut lehtimoguli Aatos Erkko oli yökerhossa.

Nuoret toimittajat lyöttäytyivät Erkon seuraan.

Nykänen oli räväkkä feministi ja haistoi tilaisuutensa tulleen. Hän alkoi paasata Erkolle siitä, että Helsingin Sanomien sisällön pitäisi olla feministisempää. Olihan HS:n edeltäjän Päivälehden legendaarinen naistoimittaja Tekla Hultin myös Naisasialiitto Unionin perustajia.

Nykänen muistutti Erkkoa siitä, että Päivälehden nuorsuomalaisiin perinteisiin kuuluu erottamattomasti ajatus tasa-arvon edistämisestä. Hultinin peruina HS oli aiemmilla vuosikymmenillä julkaissut erillistä Naisasialiitto Unionin palstaa.


Erkko kuunteli nuoria – Nykänen pitää sitä tänäkin päivänä hyvänä merkkinä. Mutta ei se ollut ainoa feminismikeskustelu, jossa Erkko oli mukana toimituksen naisten kanssa.

Vuonna 1991 Helsingin Sanomien päätoimittajana aloittanut Reetta Meriläinen muistelee, että Erkko oli tasa-arvosta kiinnostunut aiemminkin.

”Erkko pauhasi minulle jo ennen kuin olin päätoimittaja, että Hesari on miesten lehti. En tiedä, oliko hän aktiivisesti yrittänyt muuttaa sitä. Mutta se on ihan totta, kun katsoo sanomalehtiä: ne toimivat julkisessa sfäärissä, ja siinä on lievähkö maskuliinisuuden leima. Ihmisen henkilökohtainen sfääri mielletään usein feminiiniseksi”, Meriläinen sanoo.

 

Nykänen oli räväkkä feministi ja haistoi tilaisuutensa tulleen.

Päätoimittajana Meriläinen toi lehteen enemmän kodin asioihin, elämäntyyliin ja psyko­logiaan liittyvää sisältöä, ”sopivasti selfhelpiä”.

Meriläinen on ensimmäinen Helsingin Sanomien päätoimittajaksi valittu nainen. Naisten eteneminen johtoon sai aina liikkeelle ilkeitä juoruja ”reittä pitkin etenemisestä”.

”Luojan kiitos ei omiin korviin tullut sellaista, mutta varmaan kaikenlaista supistiin. Tunsin Erkon urheilutoimituksen ajoilta, koska hän istui siellä katsomoissa. Mutta Hesariin ei tullut yhtään päätoimittajaa ilman Erkon hyväksyntää. Samalla tavalla voi sanoa, että Janne Virkkunen oli Erkon suosikki”, Meriläinen toteaa.

Uuden naisjohtajan asema ei ollut ulkopuolisten silmissä itsestään selvä. Pestinsä alussa Meriläinen kiersi lounastapaamisissa ja loi verkostoja kuten kaikki tuoreet johtajat. Ulkopuolisten asennoituminen vaihteli uteliaisuudesta ja ihastuksesta epäluuloon.

Myös toimituksen sisällä törmäsi alussa karsastukseen ja vähättelyyn. Joskus esimies saattoi sanoa alaisilleen, että ei tarvitse välittää siitä, mitä päätoimittaja sanoi, Meriläinen muistelee.

Ulkomaantoimituksen hän kertoo saaneensa takajaloilleen arvosteltuaan toimituksen harjoittamaa ”asepornoa”.

Persianlahden sodan aikaan toimituksessa oli Meriläisen mukaan sattumalta useita toimittajia, jotka olivat erityisen kiinnostuneita asetyypeistä ja uusimmista ohjusmalleista. Niiden esittely vei huomiota sodan uhreilta. Lopulta sodasta raportoiminen alkoi monipuolistua.


Naispäätoimittajana Meriläinen sanoo kokeneensa eräänlaisena velvollisuutenaan ”herätellä” naisia, että he eivät jäisi näkymättömiksi. Vielä 1990-luvulla naiset olivat aliedustettuina esimerkiksi kirjeenvaihtajina ja esimiehinä.

”En pidä kiintiöajattelusta, mutta yritin kannustaa naisia hakemaan näitä tehtäviä”, Meriläinen kertoo.

Helsingin Sanomien toinen naispäätoimittaja oli Heleena Savela, joka vastasi viikonvaihdetoimituksesta eli Kuukausiliitteestä, sunnuntai­sivuista ja Nyt-liitteestä, jota hän pääsi perustamaan.

Savela ja Meriläinen sanovat, että yleensä naiset eivät halunneet suunnitella uraansa, pyrkiä johtoon tai pyytää palkankorotusta yhtä päättäväisesti kuin miehet. Meriläisen mukaan tilanne kyllä muuttui 2000-luvulle tultaessa. Naisetkin oppivat pitämään puolensa.

1900-luvun puolella miesten ja naisten roolit yhteiskunnassa olivat paljon tiukempia, ja se heijastui myös Helsingin Sanomien toimitukseen.

Tarjolla olleet hyvän jätkän tai ainokaisen prinsessan roolit ärsyttivät Savelaa.

”Oli tapana sanoa: en oo mies, en oo nainen, olen toimittaja. Mutta sen sanoja oli nainen”, hän sanoo.

Samanlaisia naisten roolijakoja muistelee myös Anna-Stina Nykänen.


”Minua provosoi se, että Hesarissa olevat naiset kokivat olevansa tasa-arvoisia ja hyviä jätkiä. Sitten oli muutamia ammattitasa-arvoihmisiä.”

Nykäsen feminismi on vuosikymmenten ajan näkynyt aihevalintoina ja tapana kirjoittaa. Monet muistavat sunnuntaisivuilta jutun, jossa hän havainnoi nudistirantaa itsekin alastomana, tai jutun, jossa kerrottiin seksuaalisista vähemmistöistä naisten joukkueurheilussa.

Uudenlaisten näkökulmien tuominen näkyväksi tarkoitti myös minämuodon käyttöä jutuissa. Yksilön ja naisen näkökulman nostaminen keskiöön oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten lähes vallankumouksellista, kun miehinen valta hallitsi julkista puhetta.

”Päätin, että jos kirjoitan saatanan hyvin, juttuja luetaan, vaikka aiheita inhottaisiin. Ajattelin, että kirjoitan tämän niin että ne nielevät sen, nuolevat lautasen ja pyytävät lisää”, Nykänen sanoo.

 

Miehille sallittiin löperö käytös, naiset skarppasivat.

Menneiden vuosikymmenten ilmapiirissä oli paljon sellaista, mitä konkaritoimittajat eivät kaipaa. Metoo-keskustelu on saanut monet muistelemaan menneitä.

Meriläinen sanoo myöhemmin tajunneensa, että naisena jäi joskus ilman joitakin etuja, joita miehet saivat. Kaikki myös muistavat ”reidelle laskeutuvia käsiä” tai muuta lähentelyä mutta eivät mitään sellaista, mikä vaatisi vielä puimista.

”Muistan 1970-luvulla kuppilan jonossa, kun miestyötoveri tuli nipistämään takapuolesta. Sanoin, että jumalauta jos sä vielä kerran teet ton, niin mä tapan sut. Tämä henkilö ei enää toista kertaa nipistänyt”, Savela kertoo.


Savela ei ollut sanojensa mukaan feminismin esitaistelija, mutta pomona hän halusi kiinnittää huomiota naisten näkymiseen sivuilla. Hän myös nosti ja kannusti naisia esimiestehtäviin.

Taloustoimitukseen 1970-luvun puolivälissä tullut Marja Salmela muistaa, että tehtävien jako saattoi olla erilainen myös niillä toimittajilla, joilla oli sama tehtävänimike.

Taloustoimituksessa oli tikkataulu seinällä.

”Miehet heittivät tikkaa ja naiset tekivät työt. Sitten miehet lähtivät niille pitkille kosteille lounailleen ja tulivat juovuksissa takaisin. Naiset hoitivat homman”, Salmela kertoo.

Savela muistaa, että jotkut naistoimittajat kieltäytyivät juttumatkoista tiettyjen mieskuvaajien kanssa näiden alkoholinkäytön takia. Miehille sallittiin löperö käytös, naiset skarppasivat.

Kaikki kolme 1970-luvulla aloittanutta naista kertovat, että osaavan naisen etenemiselle ei ollut varsinaisia esteitä. Omalla asenteella ja taidoilla saattoi lunastaa paikkansa ja näyttöjä antamalla päästä uusiin kiinnostaviin tehtäviin.

”Hesarissa naiset ovat olleet paremmin koulutettuja, kielitaitoisempia ja asuneet ulkomailla. Siitä tulee ammattitaitoa, jollaista kaikilla ei ole. Nytkin on niin”, Savela sanoo.

”Sen vuoksi on noussut monia tähtitoimittajia. Kun ajattelee vaikka Pirkko Kolbea, joka otti sen asemansa hyvin itsenäisesti, tai Anu Seppälää, joka oli tähti 1980-luvulla, tai Anneli Sundbergiä, joka luopui esimiesasemastaan ja jatkoi uraansa sunnuntaitoimituksessa.”


Meriläinen ja Saveela aloittivat naispäätoimittajien ajan Helsingin Sanomissa. Heitä ovat seuranneet Riikka Venäläinen, Päivi Anttikoski ja nykyinen päätoimittaja Anu Ubaud.

Ulkomaantoimittaja Verna Vuoripuro oli 19-vuotias, kun hän pyrki ja pääsi kesätoimittajaksi. ”Soitin toimitukseen, ja minut yhdistettiin toimituspäällikkö Antero Mukalle”, Vuoripuro kertoo.

Puhelimessa hän onnistui vakuuttamaan Mukan siitä, että hänet kannattaisi ottaa haastatteluun. Pari vuotta myöhemmin hän pääsi jo ­tekemään työvuoroja uutispäällikön sijaisena.

Nykyisin 25-vuotias Vuoripuro kokee, että hän on joutunut uutispäällikkövuoroissa pinnistelemään vanhempia kollegoitaan enemmän saadakseen arvostuksen konkaritoimittajien silmissä. Mutta kun hän on pystynyt todistamaan kantansa oikeaksi, häntä on kuunneltu.

Vuoripuro kehuu Hesarin toimitusta avoimuuden kulttuurista.

Hänen muilla aloilla työskentelevät ystävänsä ihmettelevät joskus, kun kuulevat Hesarin käytännöistä: ikä ja sukupuoli eivät ratkaise, vaan se, mitä sanot ja teet.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    3. 3

      Venäjän ykköskanavan johtaja myöntää: Käytimme väärennettyä kuvaa malesialais­koneen alasampumisen uutisoinnissa

    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      Pääministeri Sanna Marin saapui ensimmäiseen EU-huippukokoukseensa: ”Ei näihin tehtäviin kukaan voi olla täysin valmis”

    6. 6

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    7. 7

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    8. 8

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    9. 9

      HS:n juoma-asiantuntijat paljastavat omat suosikkinsa jouluksi: joukossa 10 euron harvinaisen tyylikäs punaviini, huippuunsa viritetty brittiolut ja viiden tähden löytö

      Tilaajille
    10. 10

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    2. 2

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    3. 3

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    4. 4

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    5. 5

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    6. 6

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    7. 7

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    8. 8

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    9. 9

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    10. 10

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    4. 4

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    5. 5

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    9. 9

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    11. Näytä lisää