Kulttuuri

Tarjolla oli vain hyvän jätkän tai ainokaisen prinsessan rooli: miesten valta-asema HS:ssä harmitti Aatos Erkkoa

Helsingin Sanomat on nyt 130-vuotias. Julkaisemme tilaajille jaetusta juhlajulkaisusta juttuja, joissa lehden tekijät kertovat tarinoita lehden tekemisestä.

Helsingin Sanomat täyttää 130 vuotta, ja juhlan kunniaksi toimitus kertoo työstään juhlalehdessä. Digitilaajat voivat lukea lehden täältä.

HS:n päätoimittaja vertaa toimitusta sinfoniaorkesteriin. Kaius Niemen kirjoituksen voit lukea täältä.

Kolmikymppinen Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen seisoskeli mintunvihreässä kotelomekossa yökerho Mikadossa Hesarin toimittajien porukassa. Elettiin 1990-luvun alkua.

Yhtäkkiä joukossa syntyi kuhinaa. Myyttistä mainetta toimittajien keskuudessa nauttinut lehtimoguli Aatos Erkko oli yökerhossa.

Nuoret toimittajat lyöttäytyivät Erkon seuraan.

Nykänen oli räväkkä feministi ja haistoi tilaisuutensa tulleen. Hän alkoi paasata Erkolle siitä, että Helsingin Sanomien sisällön pitäisi olla feministisempää. Olihan HS:n edeltäjän Päivälehden legendaarinen naistoimittaja Tekla Hultin myös Naisasialiitto Unionin perustajia.

Nykänen muistutti Erkkoa siitä, että Päivälehden nuorsuomalaisiin perinteisiin kuuluu erottamattomasti ajatus tasa-arvon edistämisestä. Hultinin peruina HS oli aiemmilla vuosikymmenillä julkaissut erillistä Naisasialiitto Unionin palstaa.


Erkko kuunteli nuoria – Nykänen pitää sitä tänäkin päivänä hyvänä merkkinä. Mutta ei se ollut ainoa feminismikeskustelu, jossa Erkko oli mukana toimituksen naisten kanssa.

Vuonna 1991 Helsingin Sanomien päätoimittajana aloittanut Reetta Meriläinen muistelee, että Erkko oli tasa-arvosta kiinnostunut aiemminkin.

”Erkko pauhasi minulle jo ennen kuin olin päätoimittaja, että Hesari on miesten lehti. En tiedä, oliko hän aktiivisesti yrittänyt muuttaa sitä. Mutta se on ihan totta, kun katsoo sanomalehtiä: ne toimivat julkisessa sfäärissä, ja siinä on lievähkö maskuliinisuuden leima. Ihmisen henkilökohtainen sfääri mielletään usein feminiiniseksi”, Meriläinen sanoo.

 

Nykänen oli räväkkä feministi ja haistoi tilaisuutensa tulleen.

Päätoimittajana Meriläinen toi lehteen enemmän kodin asioihin, elämäntyyliin ja psyko­logiaan liittyvää sisältöä, ”sopivasti selfhelpiä”.

Meriläinen on ensimmäinen Helsingin Sanomien päätoimittajaksi valittu nainen. Naisten eteneminen johtoon sai aina liikkeelle ilkeitä juoruja ”reittä pitkin etenemisestä”.

”Luojan kiitos ei omiin korviin tullut sellaista, mutta varmaan kaikenlaista supistiin. Tunsin Erkon urheilutoimituksen ajoilta, koska hän istui siellä katsomoissa. Mutta Hesariin ei tullut yhtään päätoimittajaa ilman Erkon hyväksyntää. Samalla tavalla voi sanoa, että Janne Virkkunen oli Erkon suosikki”, Meriläinen toteaa.

Uuden naisjohtajan asema ei ollut ulkopuolisten silmissä itsestään selvä. Pestinsä alussa Meriläinen kiersi lounastapaamisissa ja loi verkostoja kuten kaikki tuoreet johtajat. Ulkopuolisten asennoituminen vaihteli uteliaisuudesta ja ihastuksesta epäluuloon.

Myös toimituksen sisällä törmäsi alussa karsastukseen ja vähättelyyn. Joskus esimies saattoi sanoa alaisilleen, että ei tarvitse välittää siitä, mitä päätoimittaja sanoi, Meriläinen muistelee.

Ulkomaantoimituksen hän kertoo saaneensa takajaloilleen arvosteltuaan toimituksen harjoittamaa ”asepornoa”.

Persianlahden sodan aikaan toimituksessa oli Meriläisen mukaan sattumalta useita toimittajia, jotka olivat erityisen kiinnostuneita asetyypeistä ja uusimmista ohjusmalleista. Niiden esittely vei huomiota sodan uhreilta. Lopulta sodasta raportoiminen alkoi monipuolistua.


Naispäätoimittajana Meriläinen sanoo kokeneensa eräänlaisena velvollisuutenaan ”herätellä” naisia, että he eivät jäisi näkymättömiksi. Vielä 1990-luvulla naiset olivat aliedustettuina esimerkiksi kirjeenvaihtajina ja esimiehinä.

”En pidä kiintiöajattelusta, mutta yritin kannustaa naisia hakemaan näitä tehtäviä”, Meriläinen kertoo.

Helsingin Sanomien toinen naispäätoimittaja oli Heleena Savela, joka vastasi viikonvaihdetoimituksesta eli Kuukausiliitteestä, sunnuntai­sivuista ja Nyt-liitteestä, jota hän pääsi perustamaan.

Savela ja Meriläinen sanovat, että yleensä naiset eivät halunneet suunnitella uraansa, pyrkiä johtoon tai pyytää palkankorotusta yhtä päättäväisesti kuin miehet. Meriläisen mukaan tilanne kyllä muuttui 2000-luvulle tultaessa. Naisetkin oppivat pitämään puolensa.

1900-luvun puolella miesten ja naisten roolit yhteiskunnassa olivat paljon tiukempia, ja se heijastui myös Helsingin Sanomien toimitukseen.

Tarjolla olleet hyvän jätkän tai ainokaisen prinsessan roolit ärsyttivät Savelaa.

”Oli tapana sanoa: en oo mies, en oo nainen, olen toimittaja. Mutta sen sanoja oli nainen”, hän sanoo.

Samanlaisia naisten roolijakoja muistelee myös Anna-Stina Nykänen.


”Minua provosoi se, että Hesarissa olevat naiset kokivat olevansa tasa-arvoisia ja hyviä jätkiä. Sitten oli muutamia ammattitasa-arvoihmisiä.”

Nykäsen feminismi on vuosikymmenten ajan näkynyt aihevalintoina ja tapana kirjoittaa. Monet muistavat sunnuntaisivuilta jutun, jossa hän havainnoi nudistirantaa itsekin alastomana, tai jutun, jossa kerrottiin seksuaalisista vähemmistöistä naisten joukkueurheilussa.

Uudenlaisten näkökulmien tuominen näkyväksi tarkoitti myös minämuodon käyttöä jutuissa. Yksilön ja naisen näkökulman nostaminen keskiöön oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten lähes vallankumouksellista, kun miehinen valta hallitsi julkista puhetta.

”Päätin, että jos kirjoitan saatanan hyvin, juttuja luetaan, vaikka aiheita inhottaisiin. Ajattelin, että kirjoitan tämän niin että ne nielevät sen, nuolevat lautasen ja pyytävät lisää”, Nykänen sanoo.

 

Miehille sallittiin löperö käytös, naiset skarppasivat.

Menneiden vuosikymmenten ilmapiirissä oli paljon sellaista, mitä konkaritoimittajat eivät kaipaa. Metoo-keskustelu on saanut monet muistelemaan menneitä.

Meriläinen sanoo myöhemmin tajunneensa, että naisena jäi joskus ilman joitakin etuja, joita miehet saivat. Kaikki myös muistavat ”reidelle laskeutuvia käsiä” tai muuta lähentelyä mutta eivät mitään sellaista, mikä vaatisi vielä puimista.

”Muistan 1970-luvulla kuppilan jonossa, kun miestyötoveri tuli nipistämään takapuolesta. Sanoin, että jumalauta jos sä vielä kerran teet ton, niin mä tapan sut. Tämä henkilö ei enää toista kertaa nipistänyt”, Savela kertoo.


Savela ei ollut sanojensa mukaan feminismin esitaistelija, mutta pomona hän halusi kiinnittää huomiota naisten näkymiseen sivuilla. Hän myös nosti ja kannusti naisia esimiestehtäviin.

Taloustoimitukseen 1970-luvun puolivälissä tullut Marja Salmela muistaa, että tehtävien jako saattoi olla erilainen myös niillä toimittajilla, joilla oli sama tehtävänimike.

Taloustoimituksessa oli tikkataulu seinällä.

”Miehet heittivät tikkaa ja naiset tekivät työt. Sitten miehet lähtivät niille pitkille kosteille lounailleen ja tulivat juovuksissa takaisin. Naiset hoitivat homman”, Salmela kertoo.

Savela muistaa, että jotkut naistoimittajat kieltäytyivät juttumatkoista tiettyjen mieskuvaajien kanssa näiden alkoholinkäytön takia. Miehille sallittiin löperö käytös, naiset skarppasivat.

Kaikki kolme 1970-luvulla aloittanutta naista kertovat, että osaavan naisen etenemiselle ei ollut varsinaisia esteitä. Omalla asenteella ja taidoilla saattoi lunastaa paikkansa ja näyttöjä antamalla päästä uusiin kiinnostaviin tehtäviin.

”Hesarissa naiset ovat olleet paremmin koulutettuja, kielitaitoisempia ja asuneet ulkomailla. Siitä tulee ammattitaitoa, jollaista kaikilla ei ole. Nytkin on niin”, Savela sanoo.

”Sen vuoksi on noussut monia tähtitoimittajia. Kun ajattelee vaikka Pirkko Kolbea, joka otti sen asemansa hyvin itsenäisesti, tai Anu Seppälää, joka oli tähti 1980-luvulla, tai Anneli Sundbergiä, joka luopui esimiesasemastaan ja jatkoi uraansa sunnuntaitoimituksessa.”


Meriläinen ja Saveela aloittivat naispäätoimittajien ajan Helsingin Sanomissa. Heitä ovat seuranneet Riikka Venäläinen, Päivi Anttikoski ja nykyinen päätoimittaja Anu Ubaud.

Ulkomaantoimittaja Verna Vuoripuro oli 19-vuotias, kun hän pyrki ja pääsi kesätoimittajaksi. ”Soitin toimitukseen, ja minut yhdistettiin toimituspäällikkö Antero Mukalle”, Vuoripuro kertoo.

Puhelimessa hän onnistui vakuuttamaan Mukan siitä, että hänet kannattaisi ottaa haastatteluun. Pari vuotta myöhemmin hän pääsi jo ­tekemään työvuoroja uutispäällikön sijaisena.

Nykyisin 25-vuotias Vuoripuro kokee, että hän on joutunut uutispäällikkövuoroissa pinnistelemään vanhempia kollegoitaan enemmän saadakseen arvostuksen konkaritoimittajien silmissä. Mutta kun hän on pystynyt todistamaan kantansa oikeaksi, häntä on kuunneltu.

Vuoripuro kehuu Hesarin toimitusta avoimuuden kulttuurista.

Hänen muilla aloilla työskentelevät ystävänsä ihmettelevät joskus, kun kuulevat Hesarin käytännöistä: ikä ja sukupuoli eivät ratkaise, vaan se, mitä sanot ja teet.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    2. 2

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    3. 3

      Matkailijoiden suosima White Islandin tulivuori purkautui yllättäen Uudessa-Seelannissa – kraatterissa käveli ihmisiä videokameroiden pimetessä

    4. 4

      Autoilun suosio kasvoi Espoossa länsimetron avautumisen jälkeen – ”Metron avautumista on katseltu ruusunpunaisilla laseilla”

    5. 5

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    6. 6

      Viro haluaa nyt Suomessa työskentelevät virolaiset takaisin, ja se näkyy jo Suomen rakennuksilla

    7. 7

      Kuukausien naparetki oli päättyä nälkäkuolemaan: Kaksi ammattiseikkailijaa pelastettiin viime hetkellä

    8. 8

      Moni haukkuu entistä kumppaniaan, ja joskus se kertoo heistä itsestään huolestuttavia asioita – Haukkumisessa on kolme tasoa, sanoo psykoterapeutti

      Tilaajille
    9. 9

      Pahamaineinen kuokka­vieras ilmestyi Madridin ilmasto­kokoukseen ja säikäytti diplomaatit: Tällainen on petos­oikeudenkäyntiä odottava 25-vuotias ”pikku-Nicolás”

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    2. 2

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    3. 3

      Muutto Iisalmesta Vantaalle yllätti Lohvansuun perheen: Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän autossa istumista ja halvemmat asumiskulut

      Tilaajille
    4. 4

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    5. 5

      Valokuvassa on vain talvisen hiljainen metsä, mutta juuri täällä vänrikki Elo miehineen kohtasi tuhansien miesten neuvosto­joukot talvi­sodan ensimmäisten tuntien aikana

      Tilaajille
    6. 6

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    7. 7

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    8. 8

      Pahamaineinen kuokka­vieras ilmestyi Madridin ilmasto­kokoukseen ja säikäytti diplomaatit: Tällainen on petos­oikeudenkäyntiä odottava 25-vuotias ”pikku-Nicolás”

    9. 9

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    10. 10

      Ulkoministeriön henkilöstön edustaja: Haaviston työskentely vaikuttaa kaoottiselta, luottamus horjunut pahasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    5. 5

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    9. 9

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    10. 10

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää