Kulttuuri
Hollywood nöyristelee nyt Kiinan edessä: supersankarit käyttävät kiinalaisia puhelimia, amerikkalainen päätäht
Lokakuussa sai ensi-iltansa amerikkalaisen Dreamworks-yhtiön uusin animaatio Abominable, suomeksi Jeti. Sen tarinassa kiinalaistyttö Yi ystävystyy kiltin lumimiesjätin kanssa.
Söpö koko perheen seikkailu menestyi hyvin lippuluukuilla.
Mutta pian se sai vähän ikävämpääkin huomiota. Elokuva kiellettiin esimerkiksi Vietnamissa, Malesiassa ja Filippiineillä, poliittisista syistä.
Syynä oli pieni elokuvassa näkyvä yksityiskohta, kartta, jossa Etelä-Kiinan meri oli merkitty niin sanotulla ”yhdeksän viivan rajalla”.
Raja on Kiinan vetämä. Maa on näin merkinnyt käytännössä koko valtavan merialueen itselleen kuuluvaksi, pienemmistä rantavaltioista – kuten juuri Vietnamista, Filippiineistä ja Malesiasta – piittaamatta.
Kiina ei välittänyt edes Haagin tuomioistuimen kolmen vuoden takaisesta päätöksestä, jonka mukaan maalla ei ole oikeutta käyttää erästä merellä sijaitsevaa, Filippiinien talousvyöhykkeeseen kuuluvaa aluetta.
Eikä näistä piitattu myöskään Jeti-lastenelokuvassa, joka on puoliksi kiinalainen tuotanto. Kiinan ulkopuolisesta kansainvälisestä levityksestä vastaava amerikkalainen Universal toimi kiltisti talutusnuorassa.
Malesiassa Jeti olisi otettu teatterilevitykseen, mikäli elokuvasta olisi leikattu pois kuva kiistellystä merikartasta. Universal ei siihen suostunut.
Niin: Kiina.
Se on tänä päivänä kiusallinen puheenaihe monen suuryrityksen johtoportaille.
Muun muassa amerikkalaiset viihdejätit kuten Disney, Hollywood-studio Paramount ja World of Warcraft -pelin omistava Activision Blizzard ovat olleet mukana vähemmän mairittelevissa jutuissa.
Kuten tässä Mashablen artikkelissahttps://mashable.com/article/china-censorship-companies-hong-kong-protests-nba/?europe=true, jonka otsikko on ”Nämä yritykset alistuvat Kiinan sensuuriin”.
Kiinan hallinto saa länsimaissa yhä enemmän kritiikkiä diktaattorimaisista otteistaan.
Viime kuukausina esimerkiksi Kiinan erityishallintoalueen Hongkongin mielenosoitukset ovat olleet paljon esillä uutisissa. Mielenosoittajat vaativat muun muassa vapaita vaaleja, demokratiaa ja Hongkongin hallintojohtajan Carrie Laminhttps://www.hs.fi/haku/?query=carrie+lamin eroa.
Mielenosoittajat sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan Hongkongin poliisin brutaalista voimankäytöstä, jolla se on yrittänyt hallita protesteja.
Kiinan muslimivähemmistö uiguureja tarkkaillaan, vainotaan ja lähetetään uudelleenkoulutettaviksi poliittisille leireille.
Kiinan internetiä valvotaan ja hallintoon kohdistuvaa kritiikkiä sensuroidaan armotta.
Samalla Kiinasta on tullut valtavan tärkeä kauppakumppani monille länsimaisille yhtiöille.
Vaikka Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue, maassa saa harjoittaa vapaata markkinataloutta, ja siitä on kasvanut jättimäinen talousmahti. Yhdysvaltain kanssa käytävä kauppasotakaan ei sitä juuri horjuta.
Muutaman vuoden sisällä esimerkiksi Hollywoodin elokuvabisnes on tullut yhä riippuvaisemmaksi kiinalaisesta rahasta: tuotantoavuista sekä kiinalaisyleisöjen lipputuloista.
Kiinassa on rajoitus, kuinka monta ulkomaalaista elokuvaa maahan saa vuosittain ottaa levitykseen. Vuonna 2010 niitä sallittiin parikymmentä, ja jo silloin Kiina oli amerikkalaiselokuvien lipputuloille viidenneksi tärkein alue.
Viime vuosina ulkomaalaisten elokuvien sallittua ”kiintiötä” on vaivihkaa nostettu Kiinassa, ja nyt se on virallisesti 34. Niinpä amerikkalaisilla elokuvilla on yhä paremmat mahdollisuudet tienata suuri osa tuloista Kiinan markkinoilta.
Niitä amerikkalaistuotannot ovat yrittäneetkin kalastella monilla eri keinoilla. Huvittavin esimerkki lienee edelleen vuoden 2012 sotafilmi Red Dawn, uusintaversio 1980-luvun kylmä sota -kulttielokuvasta, jossa Neuvostoliiton joukot hyökkäävät Yhdysvaltoihin.
Uusintaversiossa tarina muutettiin aluksi niin, että hyökkäävä valtio oli Kiina. Elokuva ehdittiin kuvata täysin valmiiksi, kunnes tuottajia alkoivat kiinnostaa mahdolliset Kiinasta saatavat lipputulot.
Niinpä elokuvaa muokattiin jälkikäteen digitaalisesti niin, että tarinassa Yhdysvaltoihin hyökkäsikin Pohjois-Korea. Ei hirveän uskottavaa. Elokuvaa ei julkaistu Kiinassa tästäkään huolimatta eikä se menestynyt hyvin missään päin maailmaa.
Pienemmillä tavoilla Kiinaan on yritetty vedota Marvelin supersankarielokuvissa. Huippukalliille tehostespektaakkeleille kaikki potentiaaliset markkinat ovat tärkeitä.
Niinpä esimerkiksi Iron Man 3 -elokuvaan (2013) lisättiin kiinalainen Tohtori Wu -niminen hahmo, jolla ei tarinassa ollut juuri osaa eikä arpaa – paitsi Kiinassa, jossa nähtävässä versiossa hahmolla oli useita kohtauksia. Niissä nähtiin myös kiinalaisten tavaramerkkien tuotesijoittelua.
Captain America: Civil War -elokuvassa (2017) Kapteeni Amerikka ja muut jenkki-supersankarit taas käyttävät kiinalaisia Vivo-puhelimia amerikkalaisten sijaan.
Joillekin amerikkalaiselokuville Kiina on ollut suorastaan pelastus.
Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut, kuuluisaan videopelisarjaan pohjautuva kallis Warcraft oli kotimaassaan Yhdysvalloissa valtava floppi mutta Kiinassa jättihitti. Siellä Warcraft tuotti huimat 225 miljoonaa dollaria (204 miljoonaa euroa), mikä käytännössä yksinään nosti elokuvan kuiville.
XXX 3: Xander Cagen paluu (2017) on toinen amerikkalaisfilmi, joka nousi menestykseksi täysin Kiinan yleisön ansiosta. Se oli jo osin taktikoitua.
Yhtä pääosista esittää supersuosittu kiinalaistähti Donnie Yenhttps://www.hs.fi/haku/?query=donnie+yen, ja levitysyhtiö Paramount keskitti elokuvan markkinoinnin Kiinassa täysin Yenin ympärille. Se nosti hänet elokuvan ”varsinaisen” tähden Vin Dieselinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vin+dieselin ohi.
Se toimi. Noin puolet XXX 3:n kaikista maailmanlaajuisista tuloista, 148 miljoonaa euroa, tulivat lopulta Kiinasta.
Tuotesijoittelut ja vastaavat eivät sinänsä ole elokuvissa mikään erikoinen juttu.
Arveluttavaa on sen sijaan se, että Kiinan vaikutus on alkanut näkyä elokuvien sisällöissä aiemmin mainitun Jetin tavoin. Eli kiinalaisrahoittajia miellytetään esittämällä asioita Kiinan valtiolle edullisella tavalla.
Kesällä tällainen yksityiskohta havaittiin Top Gun: Maverick -elokuvan trailerista. Tom Cruisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tom+cruisen tähdittämän kasariklassikon jatko-osa saa ensi-iltansa ensi vuonna.
Trailerissa vilahti nopeasti Cruisen esittämän hävittäjä-ässä Pete ”Maverick” Mitchellinhttps://www.hs.fi/haku/?query=pete+%E2%80%9Dmaverick%E2%80%9D+mitchellin ikonisen pilottitakin selkämys, mutta nyt erilaisena kuin alkuperäisessä Top Gunissa – Taiwanin ja Japanin lippua ei enää näkynyt. Yksi Top Gun: Maverickin rahoittajista on kiinalainen Tencent Pictures.
Ensi vuoden suurimpiin amerikkalaisiin ensi-iltaelokuviin kuuluu myös Disneyn Mulan, vuoden 1998 piirretyn näytelty versio.
Disneyn klassikkoanimaatioiden uudet live action -versiot ovat olleet suurmenestyksiä, ja legendaarisesta kiinalaisesta naissoturista kertova Mulan on niille odotettua jatkoa.
Syksyn aikana on alkanut kuitenkin levitä myös elokuvaa koskeva boikottikampanja. Siitäkin löytyy yhteys nyky-Kiinan politiikkaan.
Uusi Mulan on roolitettu kiinalaisilla tai kiinalaistaustaisilla näyttelijöillä, mikä on erittäin perusteltua.
Disney-elokuvia – ja monia muitakin Hollywood-filmejä – on usein syytetty kulttuurisesta omimisesta ja ”valkopesusta”. Eli siitä, että niissä hyödynnetään muiden maiden kulttuureihin kuuluvia tarinoita ja esitetään etnisiä hahmoja valkoihoisina.
Alkuperäisessä Mulan-animaatiossakin suurin osa ääninäyttelijöistä oli muita kuin kiinalaisia.
Uusissa elokuvissaan Disney on pyrkinyt välttämään valkopesusyytökset, myös Mulanissa.
Mutta elokuussa uuden Mulanin nimiroolia esittävä Liu Yifei https://www.hs.fi/haku/?query=liu+yifeisai kyseenalaista huomiota Hongkongin mielenosoituksiin liittyen.
Yifei osoitti Kiinan suosituimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluvassa Weibossa tukevansa Hongkongin poliisia. Yifei ilmaisi asian jakamalla palvelussa maan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan, People’s Daily -median postauksen.
Siitä lähtien monet mielenosoittajat ja heitä tukevat ovat jakaneet Twitterissä ja muissa sosiaalisissa medioissa #BoycottMulan-tunnistetta. Yifei jäi kohun vuoksi pois hiljattain Anaheimissa järjestetystä Disneyn D23-tapahtumasta, jossa Mulan-elokuvaa esiteltiin.
Ehkä vakavin esimerkki Kiinan vaikutuksesta länsimaisen suuryhtiön toimintaan löytyy elokuvien sijaan videopelimaailmasta.
Maailman suurimpiin peliyhtiöihin kuuluva amerikkalainen Activision Blizzard rankaisi taannoin huippusuositun Hearthstone-pelin ammattipelaajaa, hongkongilaista Chung Ng Waitahttps://www.hs.fi/haku/?query=chung+ng+waita, sulkemalla hänet pois pelin turnauksista vuodeksi.
Hearthstone-turnauksissa menestynyt Chung joutuu myös maksamaan takaisin voittamiaan palkintorahoja.
Syy? Chung oli erään pelin jälkeen osoittanut tukensa Hongkongin mielensoittajille, muun muassa lausumalla heidän käyttämänsä ”vapauttakaa Hongkong” -tunnuslauseen.
Vastalausemyrskyn jälkeen Blizzardin toimitusjohtaja J. Allen Brackhttps://www.hs.fi/haku/?query=j.+allen+brack ilmoitti, että Chingin palkintorahoja ei peritäkään takaisin ja että hänen turnauskieltonsa kestoa lasketaan puoleen vuoteen.
Koko rangaistusta seliteltiin sillä, että pelaajien täytyisi haastatteluissa keskittyä vain Hearthstoneen eikä puuttua politiikkaan. Kiinalla ei Brackin mukaan ollut vaikutusta Blizzardin tekemään päätökseen.
Uskokoon ken tahtoo.
Käytännössä tapaus saattoi olla taas Kiinalta jonkinlainen testi, kuinka helposti se voi saada miljardien arvoisen amerikkalaisyrityksen tottelemaan käskyjään.
Länsimaisissa yhtiöissä, niin Hollywoodissa kuin muuallakin, taas tullaan varmasti vielä monta kertaa testaamaan, kuinka syvään ne kehtaavat Kiinalle kumartaa.
Söpö koko perheen seikkailu menestyi hyvin lippuluukuilla.
Mutta pian se sai vähän ikävämpääkin huomiota. Elokuva kiellettiin esimerkiksi Vietnamissa, Malesiassa ja Filippiineillä, poliittisista syistä.
Syynä oli pieni elokuvassa näkyvä yksityiskohta, kartta, jossa Etelä-Kiinan meri oli merkitty niin sanotulla ”yhdeksän viivan rajalla”.
Raja on Kiinan vetämä. Maa on näin merkinnyt käytännössä koko valtavan merialueen itselleen kuuluvaksi, pienemmistä rantavaltioista – kuten juuri Vietnamista, Filippiineistä ja Malesiasta – piittaamatta.
Kiina ei välittänyt edes Haagin tuomioistuimen kolmen vuoden takaisesta päätöksestä, jonka mukaan maalla ei ole oikeutta käyttää erästä merellä sijaitsevaa, Filippiinien talousvyöhykkeeseen kuuluvaa aluetta.
Eikä näistä piitattu myöskään Jeti-lastenelokuvassa, joka on puoliksi kiinalainen tuotanto. Kiinan ulkopuolisesta kansainvälisestä levityksestä vastaava amerikkalainen Universal toimi kiltisti talutusnuorassa.
Malesiassa Jeti olisi otettu teatterilevitykseen, mikäli elokuvasta olisi leikattu pois kuva kiistellystä merikartasta. Universal ei siihen suostunut.
Niin: Kiina.
Se on tänä päivänä kiusallinen puheenaihe monen suuryrityksen johtoportaille.
Muun muassa amerikkalaiset viihdejätit kuten Disney, Hollywood-studio Paramount ja World of Warcraft -pelin omistava Activision Blizzard ovat olleet mukana vähemmän mairittelevissa jutuissa.
Kuten tässä Mashablen artikkelissahttps://mashable.com/article/china-censorship-companies-hong-kong-protests-nba/?europe=true, jonka otsikko on ”Nämä yritykset alistuvat Kiinan sensuuriin”.
Kiinan hallinto saa länsimaissa yhä enemmän kritiikkiä diktaattorimaisista otteistaan.
Viime kuukausina esimerkiksi Kiinan erityishallintoalueen Hongkongin mielenosoitukset ovat olleet paljon esillä uutisissa. Mielenosoittajat vaativat muun muassa vapaita vaaleja, demokratiaa ja Hongkongin hallintojohtajan Carrie Laminhttps://www.hs.fi/haku/?query=carrie+lamin eroa.
Mielenosoittajat sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan Hongkongin poliisin brutaalista voimankäytöstä, jolla se on yrittänyt hallita protesteja.
Kiinan muslimivähemmistö uiguureja tarkkaillaan, vainotaan ja lähetetään uudelleenkoulutettaviksi poliittisille leireille.
Kiinan internetiä valvotaan ja hallintoon kohdistuvaa kritiikkiä sensuroidaan armotta.
Samalla Kiinasta on tullut valtavan tärkeä kauppakumppani monille länsimaisille yhtiöille.
Vaikka Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue, maassa saa harjoittaa vapaata markkinataloutta, ja siitä on kasvanut jättimäinen talousmahti. Yhdysvaltain kanssa käytävä kauppasotakaan ei sitä juuri horjuta.
Muutaman vuoden sisällä esimerkiksi Hollywoodin elokuvabisnes on tullut yhä riippuvaisemmaksi kiinalaisesta rahasta: tuotantoavuista sekä kiinalaisyleisöjen lipputuloista.
Kiinassa on rajoitus, kuinka monta ulkomaalaista elokuvaa maahan saa vuosittain ottaa levitykseen. Vuonna 2010 niitä sallittiin parikymmentä, ja jo silloin Kiina oli amerikkalaiselokuvien lipputuloille viidenneksi tärkein alue.
Viime vuosina ulkomaalaisten elokuvien sallittua ”kiintiötä” on vaivihkaa nostettu Kiinassa, ja nyt se on virallisesti 34. Niinpä amerikkalaisilla elokuvilla on yhä paremmat mahdollisuudet tienata suuri osa tuloista Kiinan markkinoilta.
Niitä amerikkalaistuotannot ovat yrittäneetkin kalastella monilla eri keinoilla. Huvittavin esimerkki lienee edelleen vuoden 2012 sotafilmi Red Dawn, uusintaversio 1980-luvun kylmä sota -kulttielokuvasta, jossa Neuvostoliiton joukot hyökkäävät Yhdysvaltoihin.
Uusintaversiossa tarina muutettiin aluksi niin, että hyökkäävä valtio oli Kiina. Elokuva ehdittiin kuvata täysin valmiiksi, kunnes tuottajia alkoivat kiinnostaa mahdolliset Kiinasta saatavat lipputulot.
Niinpä elokuvaa muokattiin jälkikäteen digitaalisesti niin, että tarinassa Yhdysvaltoihin hyökkäsikin Pohjois-Korea. Ei hirveän uskottavaa. Elokuvaa ei julkaistu Kiinassa tästäkään huolimatta eikä se menestynyt hyvin missään päin maailmaa.
Pienemmillä tavoilla Kiinaan on yritetty vedota Marvelin supersankarielokuvissa. Huippukalliille tehostespektaakkeleille kaikki potentiaaliset markkinat ovat tärkeitä.
Niinpä esimerkiksi Iron Man 3 -elokuvaan (2013) lisättiin kiinalainen Tohtori Wu -niminen hahmo, jolla ei tarinassa ollut juuri osaa eikä arpaa – paitsi Kiinassa, jossa nähtävässä versiossa hahmolla oli useita kohtauksia. Niissä nähtiin myös kiinalaisten tavaramerkkien tuotesijoittelua.
Captain America: Civil War -elokuvassa (2017) Kapteeni Amerikka ja muut jenkki-supersankarit taas käyttävät kiinalaisia Vivo-puhelimia amerikkalaisten sijaan.
Joillekin amerikkalaiselokuville Kiina on ollut suorastaan pelastus.
Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut, kuuluisaan videopelisarjaan pohjautuva kallis Warcraft oli kotimaassaan Yhdysvalloissa valtava floppi mutta Kiinassa jättihitti. Siellä Warcraft tuotti huimat 225 miljoonaa dollaria (204 miljoonaa euroa), mikä käytännössä yksinään nosti elokuvan kuiville.
XXX 3: Xander Cagen paluu (2017) on toinen amerikkalaisfilmi, joka nousi menestykseksi täysin Kiinan yleisön ansiosta. Se oli jo osin taktikoitua.
Yhtä pääosista esittää supersuosittu kiinalaistähti Donnie Yenhttps://www.hs.fi/haku/?query=donnie+yen, ja levitysyhtiö Paramount keskitti elokuvan markkinoinnin Kiinassa täysin Yenin ympärille. Se nosti hänet elokuvan ”varsinaisen” tähden Vin Dieselinhttps://www.hs.fi/haku/?query=vin+dieselin ohi.
Se toimi. Noin puolet XXX 3:n kaikista maailmanlaajuisista tuloista, 148 miljoonaa euroa, tulivat lopulta Kiinasta.
Tuotesijoittelut ja vastaavat eivät sinänsä ole elokuvissa mikään erikoinen juttu.
Arveluttavaa on sen sijaan se, että Kiinan vaikutus on alkanut näkyä elokuvien sisällöissä aiemmin mainitun Jetin tavoin. Eli kiinalaisrahoittajia miellytetään esittämällä asioita Kiinan valtiolle edullisella tavalla.
Kesällä tällainen yksityiskohta havaittiin Top Gun: Maverick -elokuvan trailerista. Tom Cruisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tom+cruisen tähdittämän kasariklassikon jatko-osa saa ensi-iltansa ensi vuonna.
Trailerissa vilahti nopeasti Cruisen esittämän hävittäjä-ässä Pete ”Maverick” Mitchellinhttps://www.hs.fi/haku/?query=pete+%E2%80%9Dmaverick%E2%80%9D+mitchellin ikonisen pilottitakin selkämys, mutta nyt erilaisena kuin alkuperäisessä Top Gunissa – Taiwanin ja Japanin lippua ei enää näkynyt. Yksi Top Gun: Maverickin rahoittajista on kiinalainen Tencent Pictures.
Ensi vuoden suurimpiin amerikkalaisiin ensi-iltaelokuviin kuuluu myös Disneyn Mulan, vuoden 1998 piirretyn näytelty versio.
Disneyn klassikkoanimaatioiden uudet live action -versiot ovat olleet suurmenestyksiä, ja legendaarisesta kiinalaisesta naissoturista kertova Mulan on niille odotettua jatkoa.
Syksyn aikana on alkanut kuitenkin levitä myös elokuvaa koskeva boikottikampanja. Siitäkin löytyy yhteys nyky-Kiinan politiikkaan.
Uusi Mulan on roolitettu kiinalaisilla tai kiinalaistaustaisilla näyttelijöillä, mikä on erittäin perusteltua.
Disney-elokuvia – ja monia muitakin Hollywood-filmejä – on usein syytetty kulttuurisesta omimisesta ja ”valkopesusta”. Eli siitä, että niissä hyödynnetään muiden maiden kulttuureihin kuuluvia tarinoita ja esitetään etnisiä hahmoja valkoihoisina.
Alkuperäisessä Mulan-animaatiossakin suurin osa ääninäyttelijöistä oli muita kuin kiinalaisia.
Uusissa elokuvissaan Disney on pyrkinyt välttämään valkopesusyytökset, myös Mulanissa.
Mutta elokuussa uuden Mulanin nimiroolia esittävä Liu Yifei https://www.hs.fi/haku/?query=liu+yifeisai kyseenalaista huomiota Hongkongin mielenosoituksiin liittyen.
Yifei osoitti Kiinan suosituimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluvassa Weibossa tukevansa Hongkongin poliisia. Yifei ilmaisi asian jakamalla palvelussa maan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan, People’s Daily -median postauksen.
Siitä lähtien monet mielenosoittajat ja heitä tukevat ovat jakaneet Twitterissä ja muissa sosiaalisissa medioissa #BoycottMulan-tunnistetta. Yifei jäi kohun vuoksi pois hiljattain Anaheimissa järjestetystä Disneyn D23-tapahtumasta, jossa Mulan-elokuvaa esiteltiin.
Ehkä vakavin esimerkki Kiinan vaikutuksesta länsimaisen suuryhtiön toimintaan löytyy elokuvien sijaan videopelimaailmasta.
Maailman suurimpiin peliyhtiöihin kuuluva amerikkalainen Activision Blizzard rankaisi taannoin huippusuositun Hearthstone-pelin ammattipelaajaa, hongkongilaista Chung Ng Waitahttps://www.hs.fi/haku/?query=chung+ng+waita, sulkemalla hänet pois pelin turnauksista vuodeksi.
Hearthstone-turnauksissa menestynyt Chung joutuu myös maksamaan takaisin voittamiaan palkintorahoja.
Syy? Chung oli erään pelin jälkeen osoittanut tukensa Hongkongin mielensoittajille, muun muassa lausumalla heidän käyttämänsä ”vapauttakaa Hongkong” -tunnuslauseen.
Vastalausemyrskyn jälkeen Blizzardin toimitusjohtaja J. Allen Brackhttps://www.hs.fi/haku/?query=j.+allen+brack ilmoitti, että Chingin palkintorahoja ei peritäkään takaisin ja että hänen turnauskieltonsa kestoa lasketaan puoleen vuoteen.
Koko rangaistusta seliteltiin sillä, että pelaajien täytyisi haastatteluissa keskittyä vain Hearthstoneen eikä puuttua politiikkaan. Kiinalla ei Brackin mukaan ollut vaikutusta Blizzardin tekemään päätökseen.
Uskokoon ken tahtoo.
Käytännössä tapaus saattoi olla taas Kiinalta jonkinlainen testi, kuinka helposti se voi saada miljardien arvoisen amerikkalaisyrityksen tottelemaan käskyjään.
Länsimaisissa yhtiöissä, niin Hollywoodissa kuin muuallakin, taas tullaan varmasti vielä monta kertaa testaamaan, kuinka syvään ne kehtaavat Kiinalle kumartaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kommentit