Kulttuuri

Hollywood nöyristelee nyt Kiinan edessä: supersankarit käyttävät kiinalaisia puhelimia, amerikkalainen päätähti häivytettiin markkinoinnissa

Hollywoodin elokuvabisnes on tullut yhä riippuvaisemmaksi kiinalaisesta rahasta: tuotantoavuista sekä kiinalaisyleisöjen lipputuloista.

Lokakuussa sai ensi-iltansa amerikkalaisen Dreamworks-yhtiön uusin animaatio Abominable, suomeksi Jeti. Sen tarinassa kiinalaistyttö Yi ystävystyy kiltin lumimiesjätin kanssa.

Söpö koko perheen seikkailu menestyi hyvin lippuluukuilla.

Mutta pian se sai vähän ikävämpääkin huomiota. Elokuva kiellettiin esimerkiksi Vietnamissa, Malesiassa ja Filippiineillä, poliittisista syistä.

Syynä oli pieni elokuvassa näkyvä yksityiskohta, kartta, jossa Etelä-Kiinan meri oli merkitty niin sanotulla ”yhdeksän viivan rajalla”.

Raja on Kiinan vetämä. Maa on näin merkinnyt käytännössä koko valtavan merialueen itselleen kuuluvaksi, pienemmistä rantavaltioista – kuten juuri Vietnamista, Filippiineistä ja Malesiasta – piittaamatta.

Kiina ei välittänyt edes Haagin tuomioistuimen kolmen vuoden takaisesta päätöksestä, jonka mukaan maalla ei ole oikeutta käyttää erästä merellä sijaitsevaa, Filippiinien talousvyöhykkeeseen kuuluvaa aluetta.

Eikä näistä piitattu myöskään Jeti-lastenelokuvassa, joka on puoliksi kiinalainen tuotanto. Kiinan ulkopuolisesta kansainvälisestä levityksestä vastaava amerikkalainen Universal toimi kiltisti talutusnuorassa.

Malesiassa Jeti olisi otettu teatterilevitykseen, mikäli elokuvasta olisi leikattu pois kuva kiistellystä merikartasta. Universal ei siihen suostunut.

Niin: Kiina.

Se on tänä päivänä kiusallinen puheenaihe monen suuryrityksen johtoportaille.

Muun muassa amerikkalaiset viihdejätit kuten Disney, Hollywood-studio Paramount ja World of Warcraft -pelin omistava Activision Blizzard ovat olleet mukana vähemmän mairittelevissa jutuissa.

Kuten tässä Mashablen artikkelissa, jonka otsikko on ”Nämä yritykset alistuvat Kiinan sensuuriin”.

Kiinan hallinto saa länsimaissa yhä enemmän kritiikkiä diktaattorimaisista otteistaan.

Viime kuukausina esimerkiksi Kiinan erityishallintoalueen Hongkongin mielenosoitukset ovat olleet paljon esillä uutisissa. Mielenosoittajat vaativat muun muassa vapaita vaaleja, demokratiaa ja Hongkongin hallintojohtajan Carrie Lamin eroa.

Mielenosoittajat sekä ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet huolissaan Hongkongin poliisin brutaalista voimankäytöstä, jolla se on yrittänyt hallita protesteja.

Kiinan muslimivähemmistö uiguureja tarkkaillaan, vainotaan ja lähetetään uudelleenkoulutettaviksi poliittisille leireille.

Kiinan internetiä valvotaan ja hallintoon kohdistuvaa kritiikkiä sensuroidaan armotta.

Samalla Kiinasta on tullut valtavan tärkeä kauppakumppani monille länsimaisille yhtiöille.

Vaikka Kiinaa hallitsee kommunistinen puolue, maassa saa harjoittaa vapaata markkinataloutta, ja siitä on kasvanut jättimäinen talousmahti. Yhdysvaltain kanssa käytävä kauppasotakaan ei sitä juuri horjuta.

Muutaman vuoden sisällä esimerkiksi Hollywoodin elokuvabisnes on tullut yhä riippuvaisemmaksi kiinalaisesta rahasta: tuotantoavuista sekä kiinalaisyleisöjen lipputuloista.

Kiinassa on rajoitus, kuinka monta ulkomaalaista elokuvaa maahan saa vuosittain ottaa levitykseen. Vuonna 2010 niitä sallittiin parikymmentä, ja jo silloin Kiina oli amerikkalaiselokuvien lipputuloille viidenneksi tärkein alue.

Viime vuosina ulkomaalaisten elokuvien sallittua ”kiintiötä” on vaivihkaa nostettu Kiinassa, ja nyt se on virallisesti 34. Niinpä amerikkalaisilla elokuvilla on yhä paremmat mahdollisuudet tienata suuri osa tuloista Kiinan markkinoilta.

Niitä amerikkalaistuotannot ovat yrittäneetkin kalastella monilla eri keinoilla. Huvittavin esimerkki lienee edelleen vuoden 2012 sotafilmi Red Dawn, uusintaversio 1980-luvun kylmä sota -kulttielokuvasta, jossa Neuvostoliiton joukot hyökkäävät Yhdysvaltoihin.

Uusintaversiossa tarina muutettiin aluksi niin, että hyökkäävä valtio oli Kiina. Elokuva ehdittiin kuvata täysin valmiiksi, kunnes tuottajia alkoivat kiinnostaa mahdolliset Kiinasta saatavat lipputulot.

Niinpä elokuvaa muokattiin jälkikäteen digitaalisesti niin, että tarinassa Yhdysvaltoihin hyökkäsikin Pohjois-Korea. Ei hirveän uskottavaa. Elokuvaa ei julkaistu Kiinassa tästäkään huolimatta eikä se menestynyt hyvin missään päin maailmaa.

Pienemmillä tavoilla Kiinaan on yritetty vedota Marvelin supersankarielokuvissa. Huippukalliille tehostespektaakkeleille kaikki potentiaaliset markkinat ovat tärkeitä.

Niinpä esimerkiksi Iron Man 3 -elokuvaan (2013) lisättiin kiinalainen Tohtori Wu -niminen hahmo, jolla ei tarinassa ollut juuri osaa eikä arpaa – paitsi Kiinassa, jossa nähtävässä versiossa hahmolla oli useita kohtauksia. Niissä nähtiin myös kiinalaisten tavaramerkkien tuotesijoittelua.

Captain America: Civil War -elokuvassa (2017) Kapteeni Amerikka ja muut jenkki-supersankarit taas käyttävät kiinalaisia Vivo-puhelimia amerikkalaisten sijaan.

Joillekin amerikkalaiselokuville Kiina on ollut suorastaan pelastus.

Vuonna 2016 ensi-iltansa saanut, kuuluisaan videopelisarjaan pohjautuva kallis Warcraft oli kotimaassaan Yhdysvalloissa valtava floppi mutta Kiinassa jättihitti. Siellä Warcraft tuotti huimat 225 miljoonaa dollaria (204 miljoonaa euroa), mikä käytännössä yksinään nosti elokuvan kuiville.

XXX 3: Xander Cagen paluu (2017) on toinen amerikkalaisfilmi, joka nousi menestykseksi täysin Kiinan yleisön ansiosta. Se oli jo osin taktikoitua.

Yhtä pääosista esittää supersuosittu kiinalaistähti Donnie Yen, ja levitysyhtiö Paramount keskitti elokuvan markkinoinnin Kiinassa täysin Yenin ympärille. Se nosti hänet elokuvan ”varsinaisen” tähden Vin Dieselin ohi.

Se toimi. Noin puolet XXX 3:n kaikista maailmanlaajuisista tuloista, 148 miljoonaa euroa, tulivat lopulta Kiinasta.

Tuotesijoittelut ja vastaavat eivät sinänsä ole elokuvissa mikään erikoinen juttu.

Arveluttavaa on sen sijaan se, että Kiinan vaikutus on alkanut näkyä elokuvien sisällöissä aiemmin mainitun Jetin tavoin. Eli kiinalaisrahoittajia miellytetään esittämällä asioita Kiinan valtiolle edullisella tavalla.

Kesällä tällainen yksityiskohta havaittiin Top Gun: Maverick -elokuvan trailerista. Tom Cruisen tähdittämän kasariklassikon jatko-osa saa ensi-iltansa ensi vuonna.

Trailerissa vilahti nopeasti Cruisen esittämän hävittäjä-ässä Pete ”Maverick” Mitchellin ikonisen pilottitakin selkämys, mutta nyt erilaisena kuin alkuperäisessä Top Gunissa – Taiwanin ja Japanin lippua ei enää näkynyt. Yksi Top Gun: Maverickin rahoittajista on kiinalainen Tencent Pictures.

Ensi vuoden suurimpiin amerikkalaisiin ensi-iltaelokuviin kuuluu myös Disneyn Mulan, vuoden 1998 piirretyn näytelty versio.

Disneyn klassikkoanimaatioiden uudet live action -versiot ovat olleet suurmenestyksiä, ja legendaarisesta kiinalaisesta naissoturista kertova Mulan on niille odotettua jatkoa.

Syksyn aikana on alkanut kuitenkin levitä myös elokuvaa koskeva boikottikampanja. Siitäkin löytyy yhteys nyky-Kiinan politiikkaan.

Uusi Mulan on roolitettu kiinalaisilla tai kiinalaistaustaisilla näyttelijöillä, mikä on erittäin perusteltua.

Disney-elokuvia – ja monia muitakin Hollywood-filmejä – on usein syytetty kulttuurisesta omimisesta ja ”valkopesusta”. Eli siitä, että niissä hyödynnetään muiden maiden kulttuureihin kuuluvia tarinoita ja esitetään etnisiä hahmoja valkoihoisina.

Alkuperäisessä Mulan-animaatiossakin suurin osa ääninäyttelijöistä oli muita kuin kiinalaisia.

Uusissa elokuvissaan Disney on pyrkinyt välttämään valkopesusyytökset, myös Mulanissa.

Mutta elokuussa uuden Mulanin nimiroolia esittävä Liu Yifei sai kyseenalaista huomiota Hongkongin mielenosoituksiin liittyen.

Yifei osoitti Kiinan suosituimpiin sosiaalisiin medioihin kuuluvassa Weibossa tukevansa Hongkongin poliisia. Yifei ilmaisi asian jakamalla palvelussa maan kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajan, People’s Daily -median postauksen.

Siitä lähtien monet mielenosoittajat ja heitä tukevat ovat jakaneet Twitterissä ja muissa sosiaalisissa medioissa #BoycottMulan-tunnistetta. Yifei jäi kohun vuoksi pois hiljattain Anaheimissa järjestetystä Disneyn D23-tapahtumasta, jossa Mulan-elokuvaa esiteltiin.

Ehkä vakavin esimerkki Kiinan vaikutuksesta länsimaisen suuryhtiön toimintaan löytyy elokuvien sijaan videopelimaailmasta.

Maailman suurimpiin peliyhtiöihin kuuluva amerikkalainen Activision Blizzard rankaisi taannoin huippusuositun Hearthstone-pelin ammattipelaajaa, hongkongilaista Chung Ng Waita, sulkemalla hänet pois pelin turnauksista vuodeksi.

Hearthstone-turnauksissa menestynyt Chung joutuu myös maksamaan takaisin voittamiaan palkintorahoja.

Syy? Chung oli erään pelin jälkeen osoittanut tukensa Hongkongin mielensoittajille, muun muassa lausumalla heidän käyttämänsä ”vapauttakaa Hongkong” -tunnuslauseen.

Vastalausemyrskyn jälkeen Blizzardin toimitusjohtaja J. Allen Brack ilmoitti, että Chingin palkintorahoja ei peritäkään takaisin ja että hänen turnauskieltonsa kestoa lasketaan puoleen vuoteen.

Koko rangaistusta seliteltiin sillä, että pelaajien täytyisi haastatteluissa keskittyä vain Hearthstoneen eikä puuttua politiikkaan. Kiinalla ei Brackin mukaan ollut vaikutusta Blizzardin tekemään päätökseen.

Uskokoon ken tahtoo.

Käytännössä tapaus saattoi olla taas Kiinalta jonkinlainen testi, kuinka helposti se voi saada miljardien arvoisen amerikkalaisyrityksen tottelemaan käskyjään.

Länsimaisissa yhtiöissä, niin Hollywoodissa kuin muuallakin, taas tullaan varmasti vielä monta kertaa testaamaan, kuinka syvään ne kehtaavat Kiinalle kumartaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    5. 5

      HS tapasi miehen, jonka päätös syöksi koko Chilen kaaokseen: ”En iki­maailmassa kuvitellut, että näin kävisi”

    6. 6

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    7. 7

      Anna Brotkin salakuuntelee suomalaisia ja vie sitten heidän juttunsa televisioon – ”En ymmärrä valitusta, ettei mitään muka saisi enää sanoa, sehän ei ole totta!”

      Tilaajille
    8. 8

      Silkkiä ja vain yksi olkain – HS keräsi aineiston Presidentin­linnan suosikki­puvuista kymmenen vuoden ajalta ja hahmotteli ”täydellisen” mekon

    9. 9

      Keväällä 2021 Suomessa järjestetään sota­harjoitus, josta varmasti puhutaan

    10. 10

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    2. 2

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    7. 7

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    8. 8

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    9. 9

      Kommentti: Keskusta on syvemmässä kuopassa kuin koskaan, ja Katri Kulmunin haparoiva esiintyminen kertoi kaiken puolueen tilasta

    10. 10

      12-vuotias tyttö tuli raskaaksi – Käräjäoikeus ei nähnyt asiassa rikosta, hovioikeus päätti toisin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    8. 8

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    9. 9

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää