Kulttuuri

Tuhannet urkkijat soluttautuivat suomalaisten arkeen selvittääkseen kansan mielialaa sodan aikana – maahan haudatun tiedustelun tulokset pääsevät nyt esille

Kirjailija Kjell Westö vaikuttui Hakasalmen huvilan ja Tennispalatsin suurnäyttelystä, joka kertoo ihmisten mielialoista sodan aikana. Näyttely perustuu salaisen mielialatiedustelun suljettuun arkistoon.

Talvisodan ensimmäisen päivän aamu Esplanadilla, 30. marraskuuta 1939. Puistossa ihmiset laskeutuvat järjestyneesti maan alle pommisuojaan, joku pyyhkii silmiään, kaikki ovat vakavia mutta tolkuissaan.

Mustavalkoinen valokuva on yksi sadoista aikakauden dokumenteista ja esineistä, jotka levittäytyvät laveana Mieliala – Helsinki 1939–1945 -kaksoisnäyttelynä läpi Hakasalmen huvilan ja Ham-taidemuseon. Näyttely on Helsingin kaupunginmuseon ja taidemuseon yhdessä pystyttämä, ja kuraattorina on ollut kulttuurihistorioitsija Anna Kortelainen.

”Näyttelyssä on läsnä ja heijastuu voimakkaasti arjen arvokkuus, jokin omanlainen voimavara. Että tuokin ihminen on tuosta selvinnyt”, sanoo helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö, 58, joka tutustui näyttelyyn HS:n pyynnöstä.

”Kutsuisin tätä piirrettä tavallisten ihmisten itsenäisyystaisteluksi historian suurten voimalinjojen kurimuksessa”, Westö sanoo.

Hän muistuttaa, että näyttelyn esille tuomaa arjen jatkamisen sankaruutta kauheissa oloissa on maailma täynnä myös tänä päivänä. ”Historiahan syntyy koko ajan, taukoamatta.”

Näyttely on toteutettu pidättyvällä tyylillä. Se kurottaa paikoin koreaankin tunnelmaan, muttei mitenkään yliampuvasti. Esillepano koostuu monista arvattavaa yllättävämmistä tavaroista, valokuvista ja piirroksista, äänistä, filmeistä ja taideluomista.

Kaupunginmuseoiden kesken jako menee niin, että Hakasalmen huvilaan on laitettu runsaammin esineistöä, kun taas Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa on näytteillä enemmän sota-aikana syntynyttä kuvataidetta sekä muita kulttuuriaiheita.

Talvi- ja jatkosota hengittävät alinomaa taustalla, mutta painopiste asettuu korostetusti helsinkiläisten siviilien arkeen ja elämänkulkuun. Ympäri kaupunkia oli myös paljon väliaikaisia sotilassairaaloita, joiden oloja esitellään monin tavoin.

Näyttelyssä ei sotaa juurikaan sodita, se kumisee siellä jossakin – paitsi helmikuun 1944 pommi­tuksissa, joissa pääkaupunkiin saatiin enteitä totaalisesta sodasta. Siitä todistaa muutama hiljentävä kuva.

Westö itse on profiloitunut historiallisesti virittyneenä kirjailijana. Esimerkiksi romaaneissaan Missä kuljimme kerran (2006) ja Kangastus 38 (2013) hän avaa näyttämön viime vuosisadan lähimenneisyytemme moniin kiistanalaisiin käänteisiin. Kirjojen tapahtumat paikantuvat valta­osin Helsinkiin lähiseutuineen.

”Helsinki on minulle otollinen kuvattava. Se on kiintoisa sosiaali- ja tunnehistorialtaan, mutta myös siksi, että vaikka synnyin ja asun täällä, niin kummankin vanhempani suku on Keski-Pohjanmaalta. Voin lähestyä Helsinkiä tuorein silmin, irrallaan sukujeni paikallissiteistä ja ehkä rasitteistakin”, hän selvittää.

Syvää historiaa, moni-ilmeistä ajankuvaa, mutta sotavuodet 1939–45 eivät esiinny yhdessäkään hänen romaanissaan. Miksi eivät?

Kirjailija on tovin täysin vaiti.

”On ainakin kaksi konkreettista syytä”, hän aloittaa.

”Menetin molemmat isoisäni sodissa. Isänisäni oli rivimies, joka koki traagisen lopun vapaaehtoistehtävässä talvella 1940 Summassa. Äidinisäni puolestaan oli nuori vänrikki, jonka tappoi neuvostoarmeijan tarkka-ampujan luoti jatkosodan alussa elokuussa 1941.”

”Lapsena ei minulla siis ollut kumpaakaan vaaria. He olivat lähettyvillä vain sotilaspukuisina nuorukaisina valokuvissa pianon päällä. Sen sijaan elämässäni vaikutti kaksi sankarimummoa, jotka olivat kumpikin jääneet alle kolmekymmentävuotiaina leskeksi ja yksinhuoltajaksi. Ja sellaisina pysyivät.”

Westö arvelee, että lähiomaisten kuolemat jarruttivat häntä kirjailijana tarttumasta sotavuosiin, ja että neutraalimmalla perhehistorialla hän olisi kenties kirjoittanutkin sodista.

”Unelmani on kirjoittaa romaani, joka sijoittuisi välirauhan aikaan – Moskovan rauhasta maaliskuussa neljäkymmentä juhannukseen neljäkymmentäyksi”, hän raottaa.

”Jotakin siitä on hivenen hahmottunut, mutta yksi työ kerrallaan. Ensin minun täytyy saada paraikaa viimeistelemäni romaani pois käsistä. Se ilmestyy elokuussa.”

Melkoista osaa näyttelystä hallitsevat mielialat. Ne ilmenevät valokuvien ja maalausten ankarana totisuutena, mutta myös toisenlaisessa merkityksessä: mielialojen tiedusteluna ja ko­koamisena, analyysina ja raportointina.

Tiedustelua hoitivat pääesikunnan ja valtiollisen poliisin salaiset elimet, samoin kuin kenttäorganisaatioina Suomen Aseveljien Työjärjestö (SAT) ja sitäkin salaisempi Vapaus–Isänmaa–Aseveljeys (VIA).

SAT ja VIA ujuttivat tuhansittain asiamiehiään työpaikoille, asuinkortteleihin ja eri järjestöihin. Mielialaurkinnalla haluttiin kitkeä kansasta epäsuotavia ajatuksia valtiopolitiikkaa kohtaan. Ilmiannot johtivat useimmiten puhuttamiseen, toisinaan tutkintaan ja vankilatuomioihin.

Syyskuussa 1944 osa tästä salaisen mielialatiedustelun arkistosta poltettiin. Loput aineistosta haudattiin maahan Mäntyharjussa. Pelastunut osa konservoitiin 50 vuotta myöhemmin Kansallisarkistossa.

Hamin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisnäyttely perustuu tälle suljetulle arkistokokonaisuudelle.

Näyttelyn seinillä on sitaatteja mielialaraporteista. ”Varsinkin työväestön piirissä ovat mielialat osittain sekaisin”, totesi urkkija kesäkuussa 1941 ennen jatko­sotaa. ”Naisten parissa vallitsee herkistyneet tunnelmat (9.7.1941).”

Yksi huone on rekonstruoitu mielialavirkailijan karuksi työ­tilaksi. Seinällä juoksee nauhana raporttien värikkäitä luonnehdintoja.

Vähiten tunnettu lienee Sotasaalisnäyttely, jollainen pidettiin kolmesti 1940–42 Töölön Messuhallissa. Yleisöä virtasi paikalle mielettömän paljon, yhteen näyttelyyn jopa 300 000 kävijää – Helsingissä oli tuolloin 250 000 asukasta. Eniten esillä oli Neuvostoliiton sotakalustoa, mutta myös arkitavaroita, patsaita, kirjallisuutta ja taidetta.

Sotasaalisnäyttelyistä saa nykykatsojakin kattavan käsityksen.

Mieliala-näyttely onnistuu kahden museon yhteisprojektina. Museotalot eivät ole liian etäällä toisistaan ja matkalla voi sulatella ensiksi näkemäänsä.

 Hakasalmen huvila. Opastukset 19. ja 26.11. klo 17, 15.12. klo 15 ja 27.12. klo 14. Kotirintaman naiset -lauluilta 19. ja 26.11. klo 19. Nurkkatanssit 7.12. klo 14. Näyttely auki 30.8.2020 asti.
HAM Helsingin taidemuseo, Tennispalatsi. Näyttely auki 1.3.2020 asti.  

Oikaisu 21.11. klo 14.10: Jutusta on poistettu kohta, jossa puhuttiin Tove Janssonista, sillä hänellä ei ollut mitään tekemistä mielialatiedustelun kanssa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – ”Alustavien tietojen mukaan tämä virus ei ole erityisen tarttuva”

    2. 2

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    3. 3

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    4. 4

      Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt

    5. 5

      Näin suojaudut koronavirukselta ja toimit, jos epäilet tartuntaa

    6. 6

      Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”

    7. 7

      Koronaviruksen tartuntojen määrä ylittää nyt sars-epidemian lukemat – Maailman terveysjärjestö kutsuu koolle uuden hätäkokouksen

    8. 8

      Moni treenaaja tekee välipalaa laittaessaan virheen, joka voi estää kehityksen – Ravitsemusterapeutti neuvoo täydellisen välipalan kaavan

      Tilaajille
    9. 9

      Harva osaa olla riittävän itsekäs, vaikka kannattaisi, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Nämä kolme kysymystä paljastavat, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    10. 10

      Seuraikoni kävi läpi usean tunnin naamioinnin päästäkseen fanien joukkoon paikallispeliin, vaimo jakoi videon muodonmuutoksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunkilaisten koiramaku muuttui yllättävällä tavalla vain muutamassa vuodessa – HS:n erikoisartikkeli kertoo, mikä on suosituin rotu asuinalueellasi

      Tilaajille
    3. 3

      Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”

    4. 4

      Tartunta varmistui koronavirukseksi Suomessa – ”Alustavien tietojen mukaan tämä virus ei ole erityisen tarttuva”

    5. 5

      Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä

    6. 6

      Harva osaa olla riittävän itsekäs, vaikka kannattaisi, sanoo psykologi Riikka Pasanen – Nämä kolme kysymystä paljastavat, oletko riittävän itsekäs

      Tilaajille
    7. 7

      Koronaviruksen tartuntojen määrä ylittää nyt sars-epidemian lukemat – Maailman terveysjärjestö kutsuu koolle uuden hätäkokouksen

    8. 8

      Asuntojen hinnat karkaavat Helsingissä ja Tampereella, tulot eivät pysy perässä

    9. 9

      Perheessä rahat eivät kuulu vain sille, joka ne on tienannut, sanoo tutkija – On olemassa malli, jolla tulot ja menot jaetaan puolisoiden kesken reilusti

      Tilaajille
    10. 10

      Moni treenaaja tekee välipalaa laittaessaan virheen, joka voi estää kehityksen – Ravitsemusterapeutti neuvoo täydellisen välipalan kaavan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    8. 8

      Ruokaa kuljettavalle Mustafalle jää kuussa käteen 1 250 euroa ja minimieläke – HS selvitti, millaista on Foodoran ja Woltin lähetin arki Suomessa

      Tilaajille
    9. 9

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää