Kulttuuri    |   Levyarvostelut

Varjoon jääneen säveltäjä Ilmari Hannikaisen musiikki elää nousukautta – ja sitä on ilmaantunut nyt lisää

Hannikaisen nuorena säveltämä pianosonaatti on valtava saavutus oloissamme, kirjoittaa kriitikko Veijo Murtomäki.

Klassinen

Hidden treasures – Piilotettuja aarteita. Risto-Matti Marin (piano). Alba SACD/CD. ★★★★★

Suomesta löytyy useita musiikki­elämän käytännössä vain harvah­kosti yllä­pidettyjä säveltäjiä. Ilmari Hannikainen (1892–1955) jos kuka on yksi heistä.

Mutta nyt hän on tulossa takaisin! Viimeisin merkki siitä on Risto-Matti Marinin tekemä Hannikaisen c-molli-pianosonaatin levytys.

Hannikaista ei ole toki täysin unohdettu. Hän teki yli sata yksinlaulua, jo koululaisena syntymäpäiväsävellykset äidille: Rauha (1906) ja Äidin silmät (1907). Yli 50 pianokappaleesta ihailluimpia ovat Virvatuli (1914) ja Suihkulähteellä (1916). Suosituinta musiikkia edustaa laulunäytelmä Talkootanssit (1930).

Mutta laajojen teosten suhteen Hannikaisella oli kaksinkertainen ongelma. Yhtäältä ne ovat peräisin nuoruusajalta, kun taas kypsän Hannikaisen ajan veivät opetuskiireet. Toisaalta suurteoksia ei saatu painettua, mikä koskee tosin kaikkia 1900-luvun alkupuolen säveltäjiämme, Sibelius mukaan lukien.

Vaikka monet Hannikaisen miniatyyrit ovat lumoavia, viime aikoina löytyneet tai nuottieditioiden kautta julkisuuteen palanneet suurmuotoiset sävellykset ovat olleet poikkeuksetta pieniä ihmeitä – jopa sensaatioita: pianosonaatti (1912), pianokvartetto (1913) ja pianokonsertto (1920).

Onneksi Lisztin oppilaan Aleksandr Zilotin oppilaana Hannikainen välitti omalle oppilaalleen Tapani Valstalle suuren romanttisen saksalais-venäläisen pianotradition.

Hän antoi Valstalle myös merkittävän b-molli-pianokonserttonsa, jonka esittämistä jatkoi myös Valstan oppilas Arto Satukangas.

Nyt Terhi Dostalin ja Risto-Matti Marinin arkistotyön ansiosta päivänvaloon on tullut uusia käsikirjoituksia, joiden pohjalta on tehty upeita levytyksiä. Hannikaisen aiemmin tuntemattomien pianonuottien lisäksi on löytynyt kuusiosainen orkesterisarja (1954).

Dostal levytti Hannikaisen musiikillisesti raikkaan pianokvarteton kanssamuusikoidensa kera vuonna 2017. Marin puolestaan on tehnyt nuottieditoija Jani Kyllösen kanssa urotyön saamalla Hannikaisen c-molli-pianosonaatin op. 1 painettua.

Niinpä käsissämme ja kuultavillamme on nyt harvinainen aarre: kenties merkittävin suomalaisen säveltämä romanttistyylinen suuren mittaluokan pianosonaatti.

Ilmari Hannikaisen sonaatti on valtava saavutus oloissamme – etenkin ollakseen nuorukaisen käsialaa. Silti se on kypsä ja hallittu teos, jonka rakenne on vankka, melodiat tarttuvia, soinnunkäyttö kekseliästä ja karakterisointi rikasta.

Chopinin, Lisztin ja Griegin pianomusiikin tuntija löytää sonaatista kiinnekohtia esikuviin. Hannikainen ei kuitenkaan jäänyt innoittajiensa vangiksi, vaan liittyi sävellystyylillään pianomusiikin suureen linjaan.

Lisztin h-molli-sonaatti kytkeytyy teokseen monin tavoin: 1. osan avauksen mahtaviin oktaaveihin, kehittelyvaiheen fugatoon, teemojen sukulaisuuteen ja niiden palaamisiin muunnettuina läpi teoksen. Toisen osan melodiikka on ihmeellisen kaunista. Scherzo on vallattomine tansseineen tarttuva.

Päätösosan griegmäistä teemaa ja ”ugrilaista” otetta tasapainottaa ortodoksinen koraali. Sonaatin päätös on vaikuttava: 1. ja 4. osan pääteemat kisaavat vuorotellen, kunnes avausosan pääteeman C-duuri-versio nousee koko teoksen valtateemaksi ja huipentajaksi. Hetki on täyttymyksellinen.

Risto-Matti Marinin soitto on poikkeuksellisen vivahteikasta, soinnikasta ja virtuoosista. Hän asettuu saavutuksellaan pianotaiteemme eturiviin.

Levyä täydentävät romanttisen pianomusiikkimme muut harvinaiset aarteet. Näitä ovat Richard Faltinin oivallinen muunnelmateos, Martin Wegeliuksen monipuolisesta muusikkoudesta kertova kolmen fantasiakappaleen sarja, Sirkka Harjunmaan kivat käyttöteokset Häämarssi ja Etydi.

Einari Marvia oli tuottelias laulusäveltäjä ja sovittaja. Hänen Des-duuri-sonaattinsa op. 16 (1945) tarjoaa pianistisesti ja soinnunkäytöllisesti hienoja hetkiä, mutta on ehkä enemmän puristuksen tulos kuin suuren muodon hallinnan osoitus.

Albumi/Klassinen

Mélancolie. Kalevi Kiviniemi. Fuga. ★★★★

Pariisin Notre-Damen katedraali urkuineen on ollut Kalevi Kiviniemen musiikillinen koti. Niinpä Kiviniemen uuden levyn tuotto ohjautuu pyhätön jälleenrakennustyön avustamiseen. Levyn nimikkokappale, Francis Poulencin Mélancolie on suurta musiikkia ja surun vaikuttava ilmaus. Eugène Gigout’n Absoute (”Hautajaisrukous”) kasvaa yksinkertaisista aineksista uljaiksi nousuiksi. Franz Lisztin Funérailles toimii suurenmoisesti urkuversiona, samoin Gabriel Faurén, Sergei Rahmaninovin ja Aleksandr Skrjabinin pianoteosten sovitukset.

Albumi/Klassinen

Kuula: Pianoteokset. Janne Oksanen. Alba. ★★★★★

On jännit­tävää havaita, miten Toivo Kuulan piano­musiikki voi soida kahdella eri tavalla. Kun Jouni Someron kokonaislevytystä (HS 15.5.2018) leimaa lämpimän juureva ote, Janne Oksanen tekee Kuulasta täysverisen klassikon. Oksanen soittaa tarkasti ja selkeästi, seuraa säveltäjän ohjeita ja antaa näytteen monipuolisesta sointikulttuurista hauraista hiljaisista sävyistä syvään ja täyteläiseen sointiin.

Nocturnesta ja Satukuvista kasvaa pianokirjallisuutemme merkkiteoksia. Vain 25-vuotiaan Oksasen debyyttilevy on harvinaisen lupaava!

Albumi/Klassinen

Heininen: Viulusonaatteja; Saarikettu, Lagerspetz. Alba. ★★★★

Usein vaikea­tajuiseksi ajatellun Paavo Heinisen musiikki voi yllättää. Kolmea Boston-sonaattia op. 134 (2014) leimaa ”kevyt” ilakoivuus, dialogi- ja leikkimieli. Avaussonaatissa lyhyistä motiiveista ja eleistä sukeutuu kiihkeää melodiikkaa ja liike-energiaa. Tummahkon välituumiskelun jälkeen viulun puhuvia kaarroksia vasten asettuu pianon svengaava kommentointi. Boston-variaatiot on scherzando-tyyppinen kokonaisuus, ja Boston-balladi sukeltaa italialaiseen maisemaan. Kaija Saarikettu ja Juhani Lagerspetz ovat sonaattien koeteltuja tulkkeja.

Albumi/Klassinen

Beethoven: Egmont. Solisteja, HBO, joht. Häkkinen. Ondine. ★★★★

Ludwig van Beet­hovenin musiikki (1810) Goethen tragediaan Egmont on hänen suurista näyttämöteoksistaan vähiten esitetty. Musiikki ei oikein toimi irrallaan näytelmästä, joten usein käytetäänkin Friedrich Mosengeilin laatimaa, tarinan tiivistävää lausuttua tekstiosuutta (1821). Sopraano Elisabeth Breuer esittää sanomattoman kauniisti Clärchenin laulut. Helsingin Barokkiorkesterin hurja osuus Aapo Häkkisen johdolla pärjää täydelleen takavuosikymmenien tunnettujen kapellimestareiden voimallisille Egmont-alkusoiton tulkinnoille.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vantaan pakettilajittelijat kertovat postilakon jälkeisestä kireästä tunnelmasta: tauot lyhenivät ja työntekijöiden kyttääminen alkoi

    2. 2

      Keskustalta loppui luottamus Antti Rinteeseen – mutta salaisten Whatsapp-viestien vuotaminen oli petos, joka kylvi epäluottamusta myös omien keskuuteen

      Tilaajille
    3. 3

      Muutto Iisalmesta Vantaalle yllätti Lohvansuun perheen: Enemmän yhteistä aikaa, vähemmän autossa istumista ja halvemmat asumiskulut

    4. 4

      Yhtään pilkkua ei hallitusohjelmasta tarvitse muuttaa, sanoi Katri Kulmuni – Sitten kielenhuoltaja luki hallitusohjelman

    5. 5

      Miten poliisi selvittää henkilöllisyytesi, jos haluat salata sen?

    6. 6

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    7. 7

      Stereo on tehnyt yhden vuoden suurimmista kotimaisista hittikappaleista, mutta bändiä ei tunneta Suomessa edes nimeltä – kuinka se on mahdollista?

    8. 8

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    9. 9

      Hallituskriisi oli kuin Prisman livelähetys kassahihnalta

    10. 10

      Miksi Pohjois-Englannin työmies äänestää eliittitaustaista Boris Johnsonia? Yksi syy on brexit ja toinen on Corbyn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      1990-luvulla suomalais­toimittaja eli vuosia vapaamielisessä Hong­kongissa, nyt Anu Nousiainen palasi katsomaan, kuinka kommunistinen Kiina yrittää tukahduttaa elävän suur­kaupungin

      Tilaajille
    2. 2

      Victorian putoukset ovat kuivuneet noroiksi: video ja vaihtokuvat näyttävät maailman­perintö­kohteen rajun muutoksen

    3. 3

      Maria Ohisalo saa uhkauksia muttei ole koskaan pelännyt Helsingin kaduilla – Sisä­ministeri palaa lapsuutensa lähiöön ja kertoo, miksi haluaa puhua hankalasta lapsuudestaan

      Tilaajille
    4. 4

      Timo Seppälä käräytti doping­valvojan urallaan 315 suomalais­urheilijaa ennen kuin hän löi päänsä kiveen ja halvaantui – viimeisessä haastattelussa hän jättää doping­testamenttinsa

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n esiraati valitsi Linnan juhlien puvuista kymmenen säväyttävintä, äänestä kuvien perusteella suosikkiasi

    6. 6

      Linda-Maria Roine eli räppäri Mercedes Bentso kertoo HS:lle: ”Olin Veijo Baltzarin uhri”

      Tilaajille
    7. 7

      Satojen huippu-urheilijoiden lapsuutta tutkittiin – löytyi vastaus Suomenkin urheilupiirejä pitkään jakaneeseen riitaan

      Tilaajille
    8. 8

      Väri-ilottelua ja modernia glamouria: 35 kuvan kooste Linnan juhlien puvuista

    9. 9

      Puolustusvoimat valmistautuu aloittamaan suojelukoulutuksen oikeilla taistelukaasuilla: ”Sariinilla on ihmiseen hirvittävät vaikutukset”

    10. 10

      Seksivalistus selittää Yhdysvaltain oudot neitsyystestit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    10. 10

      Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki

      Tilaajille
    11. Näytä lisää