
Salmén tuli tunnetuksi TV1:n A-studion toimittajana, ja erityisesti hänet muistetaan vaalitenttien kyselijänä ja keskustelijana.
Hän on toiminut myös kolumnistina ja televisiokommentoijana.
Salmén oli Suomen kommunistisen puolueen jäsen 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja kuului taistolaisiin. Myöhemmin suhtautuminen aatteeseen muuttui kriittiseksi.
Vielä muutama viikko sitten teräväkielinen kirjoittaja otti HS:n mielipidepalstalla kantaa Katalonian itsenäisyysjohtajien saamiin vankeusrangaistuksiin, joita hän piti kohtuuttomina.
”Tämä ei näytä häiritsevän Euroopan unionia eikä sen nykyistä puheenjohtajamaata. Ne, jotka uskottelevat itselleen, että elämälle vieras sentralismi ja kansanvallan tukahduttaminen legalistisilla operaatioilla edistää jonkinlaista ’eurooppalaisuutta’, eivät tunne eivätkä kykene ymmärtämään eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan historiaa, siis eivät myöskään Euroopan monimuotoista, moniarvoista ja ristiriitaista nykytodellisuutta. Mikä pahempi: he ovat avuttomia kohtaamaan sen tulevaisuuden”, Salmén kirjoitti.

Yleisradion tv-uutisten entinen politiikan toimittaja ja esimies Tarmo Ropponenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tarmo+ropponen muistaa Salménin kollegana, jonka kanssa oli paljon yhteistyötä politiikan- ja työmarkkinatoimittajana.
”Television vaalitenttien vetäjänä hän oli yksi parhaimmista ja tiukimmista, sekä omana aikanaan että kenties ikinä”, Ropponen arvioi.
”Tiukkuus tenttaajana perustui taustatyöhön ja perehtyneisyyteen: Salmén tunsi asiat, joista hän kyseli. Ja se taas perustui siihen, että Salmén oli erittäin lukenut ihminen, joka tunsi historiaa antiikin ajoista nykypäiviin asti.”
Ropponen tietää, että tästä aiheutui myös kritiikkiä Yleisradiolle, korkeinta johtoa myöten.
”Kaikki poliitikot tai päättäjät eivät olleet tottuneet siihen, että heitä haastettiin televisiossa, kun he itse katsoivat tekevänsä arvokasta yhteiskunnallista työtä.”

Leif Salménin pitkäaikainen kollega Helsingin Sanomista, nyt eläkkeellä oleva politiikan toimittaja Unto Hämäläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=unto+hamalainen muistaa Salménin 1980-luvulta lähtien. Hämäläisen mukaan Salmén oli ”äärimmäisen terävä” ihminen.
”Kun hänen kanssaan keskusteli, ei voinut puhua löysiä.”
Salmén ei päästänyt keskustelukumppaneitaan vähällä, oli sitten kyse keskusteluista poliitikkojen kanssa virallisemmissa merkeissä tai vapaamuotoisemmista keskusteluista eduskunnan kuppilassa. ”Hän meni aina täysiä”, Hämäläinen muistaa.
Eritoten Salménin sydäntä lähellä olivat vallanpitäjät – jos asian voi niin ilmaista.
”Kun Suomessa ei ollut 1980-luvulla Salménin mielestä kunnon oppositiota vallanpitäjien vastavoimana, median täytyi täyttää se tyhjä tila”, Hämäläinen muistelee.
Salmén tuli tutuksi vasemmistopoliitikko Esko-Juhani Tennilällehttps://www.hs.fi/haku/?query=esko-juhani+tennilalle 1970-luvun alussa Yleisradiosta, jossa hän oli Ajankohtaisen kakkosen toimittaja.
”Salmén oli terävä mies ja arvostettava tyyppi. Aina tarvitaan sellaisia toimittajia, jotka laittavat haastateltavat tiukoille eivätkä jää pyörittelemään asioita”, Tennilä sanoo.
Skp:n vähemmistöä, Demokraattista vaihtoehtoa ja vasemmistoliittoa edustanut Tennilä on kirjoittanut uransa aikana myös lastenkirjoja ja runoja.
”Salmén osasi ottaa käsiteltäväkseen isoja asioita ja tiivistää, mikä johtui varmaan hänen runoilijataustastaan. Poliitikot voisivat ottaa tästä oppia ja kirjoittaa enemmän runoja.”
Leif Salmén on julkaissut useita runokokoelmia ja kirjoittanut proosaa. Viimeinen esseekokoelma Itämainen huone (Det orientaliska rummet, 2017) julkaistiin runsas kaksi vuotta sitten. Siinä hän ruoskii niin nyky-Suomea kuin Euroopan unioniakin.
”Suomi lohkaistaan irti historiasta, koska se on ylimääräinen maailmassa, joka koostuu markkinoista eikä ihmisistä tai ihmisten toivomuksista, mieltymyksistä, unelmista ja kulttuureista”, Salmén kirjoittaa.
Vuonna 2006 Salménille myönnettiin Längmanska kulturfondenin palkinto. Hän on saanut myös Tollanderin palkinnon ja Eino Leinon palkinnon.
Salmén oli naimisissa kahdesti. Hänen entiset puolisonsa ovat ohjelmajohtaja Maria Romantschuk https://www.hs.fi/haku/?query=maria+romantschukja näyttelijä Sinikka Sokkahttps://www.hs.fi/haku/?query=sinikka+sokka.
Vuodesta 1993 lähtien hänen avovaimonsa oli kansatieteen professori Anna-Maria Åströmhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-maria+astrom.
Salménilla oli lapsi, vuonna 1983 syntynyt Norahttps://www.hs.fi/haku/?query=nora-tytär.
”Viimeksi tapasin hänet pari kuukautta sitten”, Tapani Ritamäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=tapani+ritamaki Förlaget-kustantamosta kertoo Salménista. ”Hän näytti ihan hyvältä, eikä ainakaan maininnut mistään sairaudesta.”
Ritamäen mukaan Salmén matkusteli viimeisinä vuosinaankin paljon ulkomailla. Yhteyttä ei aina ollut helppo saada.
”Usein meni useampi kuukausi ettei kuulunut mitään”, Ritamäki sanoo.
Leif Salménin kuolemasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.https://svenska.yle.fi/artikel/2019/11/19/leif-salmen-har-avlidit?utm_source=twitter-share&utm_medium=social
HS-työryhmä: Jussi Lehmusvesi, Susanna Laari, Suvi Ahola, Mari Koppinen, Antti Majander, Miska Rantanen



Kommentit