Kulttuuri
Kiehtovassa tiededokumentissa esitellään eläinten hurjia ominaisuuksia, joista voisi olla lääketieteellistä ap
Prisman saksalainen tiededokumentti on saanut napakan mutta ei kovin houkuttelevan suomenkielisen nimen Lääkettä luonnosta?. Alkuperäisnimi suomentuisi Villiä lääketiedettä – eläinten supervoimat, mikä lievästä liioittelusta huolimatta kuvaa kiehtovaa sisältöä paremmin.
Ohjelmassa käsitellään siis eri eläinlajien poikkeuksellisia ominaisuuksia. Niitä tutkimalla tavoitellaan lääketieteellisiä läpimurtoja, jotka hipovat tieteisfiktiota, mutta myös haetaan hoitoja tuttuihin sairauksiin kuten osteoporoosiin eli luukatoon tai Alzheimerin tautiin.
Osa eläimistä on eksoottisia, kuten aksolotli, äärimmäisen uhanalainen meksikolainen salamanterilaji. Se kykenee kasvattamaan uuden raajan katkenneen tilalle.
Salamantereihin lukeutuu myös olmi, jossa tutkijoita kiinnostaa pitkäikäisyys. Kolmikymmensenttinen eläin voi ilmeisesti elää jopa satavuotiaaksi luolastojen pimeydessä – mikä tekee tutkimisesta vaikeaa.
Isokauriin eli saksanhirven kohdalla tutkijoita ihastuttaa lajin kyky kasvattaa sarvia jopa 1,5 cm päivässä. Uuden luuaineksen tuottamista yritetään oppia myös paljon pienemmältä metsäpäästäiseltä. Sen luusto kutistuu talvella ja palautuu entiselleen keväällä.
Talviunta nukkuvan karhun aineenvaihduntaa matkimalla voitaisiin päästä useiden kuukausien unijaksoihin tulevaisuuden pitkillä avaruusmatkoilla. Nykypäivää puolestaan on pyramidikyyn myrkystä tehty lääke, jolla voidaan poistaa tukkeumia kapeista verisuonista.
Prisma: Lääkettä luonnosta?, TV1 klo 19.00 ja Areena.
Ohjelmassa käsitellään siis eri eläinlajien poikkeuksellisia ominaisuuksia. Niitä tutkimalla tavoitellaan lääketieteellisiä läpimurtoja, jotka hipovat tieteisfiktiota, mutta myös haetaan hoitoja tuttuihin sairauksiin kuten osteoporoosiin eli luukatoon tai Alzheimerin tautiin.
Osa eläimistä on eksoottisia, kuten aksolotli, äärimmäisen uhanalainen meksikolainen salamanterilaji. Se kykenee kasvattamaan uuden raajan katkenneen tilalle.
Salamantereihin lukeutuu myös olmi, jossa tutkijoita kiinnostaa pitkäikäisyys. Kolmikymmensenttinen eläin voi ilmeisesti elää jopa satavuotiaaksi luolastojen pimeydessä – mikä tekee tutkimisesta vaikeaa.
Isokauriin eli saksanhirven kohdalla tutkijoita ihastuttaa lajin kyky kasvattaa sarvia jopa 1,5 cm päivässä. Uuden luuaineksen tuottamista yritetään oppia myös paljon pienemmältä metsäpäästäiseltä. Sen luusto kutistuu talvella ja palautuu entiselleen keväällä.
Talviunta nukkuvan karhun aineenvaihduntaa matkimalla voitaisiin päästä useiden kuukausien unijaksoihin tulevaisuuden pitkillä avaruusmatkoilla. Nykypäivää puolestaan on pyramidikyyn myrkystä tehty lääke, jolla voidaan poistaa tukkeumia kapeista verisuonista.
Prisma: Lääkettä luonnosta?, TV1 klo 19.00 ja Areena.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Televisio Seuraa
- Dokumentit Seuraa
- Eläimet Seuraa
- Kulttuuri Seuraa
- Tiede Seuraa
- Timo Peltonen Seuraa
Kommentit