Seksuaalivähemmistöistä kertovat elokuvat ovat täynnä traagisia rakkaustarinoita – Onko ne tarkoitettu lähinnä heteroiden viihdyttämiseksi?
Tällaiset kertomukset alleviivaavat käsitystä vähemmistöjen traagisesta ja marginaalisesta osasta. On aika moninaisemmille kertomuksille, kirjoittaa Eleonoora Riihinen.
Adéle Haenelin ja Noémie Merlantin näyttelemät naiset rakastuvat elokuvassa Nuoren naisen muotokuva. Kuva: Lilies Films
Eleonoora Riihinen HS
21.11.2019 2:00 | Päivitetty 21.11.2019 10:35
Ja he elivät surkeina ja yksinäisinä elämänsä loppuun asti.
Jos queer-rakkautta kuvaavat elokuvat puettaisiin satujen muotoon, noilla sanoilla niistä päättyisi valtaosa. Toki moni heteronormiin istuva draamakin päättyisi noilla sanoilla, mutta erilaisista, moninaisemmista syistä.
Havahduin queer-elokuvien kaavaan syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla.
Artikkeliin liittyviä aiheita