Television suosikkisarja Metsolat sai alkunsa päähänpistosta, paljastaa sarjan luonut Carl Mesterton, 90

Ohjaaja Carl Mestertonin https://www.hs.fi/haku/?query=carl+mestertonintyöhuoneen seinällä tuijottaa pitkänenäinen mies päässään har­tioille ulottuva peruukki. Ensivilkaisulla muotokuvaa voisi luulla muistoesineeksi, joka on kulkeutunut kotiin historiallisesta Hovimäestä, Mestertonin viimeisestä televisiosarjasta.

Mutta ei, maalauksen mies on Turun Akatemiassa 1700-luvulla vaikuttanut professori Karl Mestertonhttps://www.hs.fi/haku/?query=karl+mesterton, jota on luonnehdittu tuotteliaaksi opettajaksi ja tutkijaksi.

Nyt tietysti kiinnostaa, onko jotain samaa hänen helsinkiläisessä sukulaisessaan Carl Mestertonissa, joka vietti osan varhaisvuosistaan samoilla seuduilla.

”Myös minulla on ollut halu valistaa, ehkä opettaakin”, Carl Mesterton naurahtaa. Hän teki monenlaisia ohjelmia Yleis­radioon kaikkiaan viidenkymmenen vuoden ajan.

Ainakin suomenkielisille suomalaisille niistä tunnetuimpia ovat 1990-luvulla alkaneet Hovimäki ja Metsolat, Kainuuseen sijoitettu perhesarja lama-ajan Suomesta ja suomalaisista.

”En voi valittaa, sillä olen saanut tehdä omia ohjelmia aina mieleni mukaan”, Mesterton sanoo.

Hän on saanut todistaa suomalaisen televisiotoiminnan synnyn ja kasvun monessa roolissa: juontajana, toimittajana, käsikirjoittajana, ohjaajana, tuottajana.

Päätyminen televisioon oli puolittainen sattuma. Hangosta Helsinkiin 1947 muuttanut nuorukainen tuli opiskelemaan Vapaaseen taidekouluun, mutta häntä pyydettiin näytelmäharrastajana pian Ruotsalaisen teatterin oppilaskouluun.

Ensimmäiset ammattilaisvuotensa 1952–1957 Mesterton oli ”Svenskiksen” näyttelijä, vaikka teki säännöllisesti sivutöitä Yleisradiolle.

Television puolelta hän sai vakipaikan 1957 ja muistaa olleensa äänessä jo toisessa koelähetyksessä.

”Alkuaikoina tein toimittajana vähän kaikkea sekä suomeksi että ruotsiksi. Myöhemmin erikoistuin omien ohjelmien tekijänä ruotsinkieliseen draamaan, televisioteatteriin.”

Yle Areenassa on tästä yhtenä todisteena Turun linnassa 1962 taltioitu historiallinen Daniel Hjort. Helsingin Sanomien kriitikko kiitti Mestertonin kaksituntista ohjausta ”valtavaksi spektaakkeliksi”, jollaista ”ei tv-teatterissamme ole vielä liikuteltu”.

Mesterton itse muistelee mieluisimpina ajankohtaisista teemoista syntyneitä draamasarjoja, jotka olivat usein yhteiskunnallisia ja liittyivät lainkäyttöön.

”Realistinen draama oli väline kertoa, kuinka oikeus toimii – ja yhteiskunta ylipäätään”, hän tarkentaa. Näistä sarjoista on jäänyt elämään muun muassa helsinkiläisen perheen jatkuvista ongelmista kertonut Bergströmit (1972–1984).

Mesterton oli Ylen palkallinen 33 vuotta ja tietojensa mukaan mukana 700 tuotannossa.

Koko kansaa hän kosketti kuitenkin vasta eläkeläisenä, puolittaisesta päähänpistosta. Erään kurssin jälkeen hän tuskaili Ylen päällikölle kirjoittajien haluttomuutta ja sanoi puolivakavissaan, että jonkun pitäisi sepittää sarja kainuulaisesta viljelijäperheestä.

”Hän kehotti minua tekemään sen itse ja soitti heti Tampereelle, Kakkosen johtajalle. Sarja oli sitä myöten selvä”, Mesterton kertoo nauraen.

Vuonna 1993–1995 pyörineen Metsolat-sarjan jaksot keräsivät miljoona katsojaa.

Metsoloita Mesterton ei tehnyt enää Ylen palkallisena, koska yhtiö ei suostunut sisäiseen siirtoon Tampereelle. Siksi hän joutui sanomaan itsensä irti 60-vuotiaana ja perustamaan oman yhtiön.

”Se oli valtava onnenkauppa. Sain kirjoittajana ja ohjaajana täyden korvauksen kaikesta työstäni sekä sarjan kaikista myöhemmistä julkaisuista.”

Epäilijä saattoi tietysti kysellä, että mitä Kainuusta, maataloudesta ja pienyrittämisestä voi kertoa suomenruotsalainen ja keskiluokkainen helsinkiläinen. Mutta aika paljon, kuten pian selvisi.

Ja oli Mestertonilla taustaakin: agronomi-isä menetti Lempäälässä sijainneen maatilan ja perusti myöhemmin maalitehtaan Hankoon.

Mesterton käytti perheensä kokemuksia myöhemmin toisessakin suuressa draamassa, kolmelle vuosisadalle jakautuneessa kartanosarjassa Hovimäessä (1999–2003).

Siinä vilahtaa myös Karl Mestertonin näköinen mies – se peruukkipäinen sukulainen Carl Mestertonin työhuoneesta.