Kulttuuri

Mauno Järvelä, 70, on suomalaisen perinnemusiikin suuri hahmo, joka on tehnyt Pekka Kuusistostakin onnellisemman muusikon

”Jokaisella paikkakunnalla on oma musiikkiperinteensä, soitettu, laulettu ja tanssittu. Se pitäisi tuntea”, Mauno Järvelä sanoo.

Mikä paikkakunta on Suomen kansanmusiikin sydän, kysyn pelimannilta ja pedagogilta Mauno Järvelältä. Hän istuu Sanomatalon kahvilan penkillä viulukotelo vieressään. Hän on tullut Helsinkiin jouhituttamaan viulun jousia ja antaa samalla haastattelun merkkipäivänsä kunniaksi.

Kysymys on esitetty kieli poskessa, sillä vastaushan on omasta mielestäni selvä: Kansanmusiikin sydän on tietenkin Järvelän kotikunta Kaustinen. Ja se on pitkälti Järvelän ansiota.

Hän on soittanut Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla kymmeniä vuosia. Hänen kaustislaisen kansanmusiikkiperinteen pohjalta kehittämänsä näppäripedagokiikka tunnetaan Suomessa, Euroopassa, Amerikassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa.

Kaustisen Järvelään hän palasi Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen 1978, vaikka hänellä oli jo työpaikka Radion sinfoniaorkesterissa. Mukana muuttivat opettajavaimo ja kaksi pientä lasta. Perhe kasvoi vielä kolmella lapsella.

Järvelän vastaus kuitenkin yllättää: ”Kaikki paikat ovat keskeisiä. Myös Helsinki. Jokaisella paikkakunnalla on oma musiikkiperinteensä, soitettu, laulettu ja tanssittu. Se pitäisi tuntea”, hän tähdentää.

Tätä perinnettä pitäisi hänen mielestään käyttää hyväksi erityisesti musiikkikasvatuksessa.

”Sen sijaan, että musiikkikasvatus keskittyy palvelemaan musiikkielämän tarpeita, opettajien olisi syytä tietää, mitä kylillä on ennen soitettu. Näin syntyisi värikkäämpi musiikkimaailma.”

Musiikkia pitäisi hänen mielestään olla lasten ja aikuistenkin elämässä joka päivä. ”Kun kuuntelee näitä puheita, joissa todistellaan matemaattisten aineiden tärkeyttä, tulee mieleen, että millaista hyvinvointia saataisiinkaan aikaan sillä, jos henkiselle puolelle annettaisiin hiukan enemmän rahaa. Jos edes pieni osa elinkeinoelämän miljoonista saataisiin kulttuuriin, se olisi kulttuurille tosi iso osa. ”

Järvelä kertoo, miten hänen lapsensa ja lastenlapsensa olivat pari viikkoa sitten Järvelässä viettämässä syntymäpäiviä etukäteen.

”Kun juustopaisti oli syöty, otettiin pelit esille ja alettiin soittaa. Alle kaksivuotiaiden Ennin ja Senjan leikit pysähtyivät heti, leikkiviulu otettiin käteen – kumpi sen nyt kerkisi ottaa. Lumoutuneena seurasivat soittoa.”

Samalla periaatteella Järvelä on houkutellut musiikin pariin tuhansia ja tuhansia näppäreitä.

Menetelmä syntyi, kun Järvelä alkoi Kaustiselle palattuaan opettaa lasten soitinryhmiä kansalaisopistossa. Vain murto-osa heistä pääsi jatkamaan opiske­luaan musiikkiopistoon. Se alkoi harmittaa Järvelää. Lasten testaaminen on hänen mielestään typerää. ”Onneksi monet ovat siitä luopuneet.”

Näppärikursseilla kaikki saavat soittaa. Vasta-alkajat soittavat vapaita kieliä ja virtuoosit monimutkaisia stemmojaan – ja kaikki soittavat yhdessä.

Joka vuosi näppäreille tehdään myös teemalaulu. Tänä vuonna Järvelän ja hänen tyttärensä Aili Järvelän Minna Canthista kertova Kantti kestää! valittiin yleisöäänestyksessä ylivoimaisesti vuoden 2019 lastenlauluksi.

Muusikkona Järvelä on avoin muillekin musiikin lajeille. Ensi vuonna hän keikkailee muun muassa jazzmuusikko Panu Savolaisen kanssa. ”Tarkoituksena on yhdistää saksofonisti Charlie Parkerin bebopia kaustislaiseen musiikkiin, kertoo Savolainen.

Hän kuvaa Järvelää pelimannina, josta kaikenlainen itsekorostus ja hienostelu puuttuvat täysin. ”Pulinat pois ja soitethan”, on Järvelän asenne.”

Samaa mieltä on viulisti Pekka Kuusisto. ”Maunolla on valtava kädenjälki suomalaisessa perinnemusiikissa ja siihen kouluttautumisessa, mutta itsekorostusta ei lainkaan”, hän sanoo.

Taiteilijana Järvelä on hänen mukaansa lennokas, omaperäinen ja todella taitava. ”Hommat svengaavat aina. Vapautunut viulunkäsittely sallii leikkisyden sekä kommunikoinnin kanssamuusikoiden kesken, oli niitä sitten yksi tämmääjä tai kolme sataa näppäriä.

”Maunon ystävällisyydellä ja musiikillisella vieraanvaraisuudella on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ollut rohkaiseva vaikutus omaan perinnesoittooni. Se on tehnyt minusta onnellisemman muusikon”, Kuusisto sanoo.

Järvelän työ jatkuu. ”Vaikia pysyä paikoillani”, hän myöntää.

Iän myötä hänestä on tullut aamuvirkku. ”Aamulla on aikaa vaikka vähän soittaakin. Kiusaan itseäni laittamalla sellaisia nuotteja telineelle, mitä en ole aikoihin harjoitellut. Usein se on Bachia.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Mauno Järvelä


 Syntyi Kaustisella 1949.

 Opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Aloitti uransa Suomen Kansallisoopperassa ja Radion sinfoniaorkesterissa.

 Muutti perheineen Kaustiselle 1978. Toiminut vuodesta 1978 Keski-Pohjanmaan konservatorion ja Kaustisen musiikkilukion viulunsoiton tuntiopettajana sekä vuodesta 1985 Perhonjokilaakson kansalaisopiston musiikin opettajana.

 Palkittu elämäntyöstään muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinnolla, Pro Finlandialla, Taiteen Suomi-palkinnolla sekä Ruotsin kuninkaan myöntämällä Pohjantähden ritarikunnan 1.luokan ritarimerkillä.

 Soittaa edelleen useissa kokoonpanoissa, muun muassa Järvelän pelimanneissa sekä JPP:ssä.

 Täyttää 70 vuotta maanantaina 25. marraskuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    8. 8

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    9. 9

      Vakava ja kunnioittava vai vapaapäivä muiden joukossa? HS seurasi itsenäisyyspäivää hautausmaalla ja ostoskeskuksessa

    10. 10

      Helmiä, höyheniä ja kantaa­ottavuutta – Näitä trendejä stylistit ja suunnittelijat odottavat näkevänsä Linnan juhlissa tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää