Kulttuuri

Palefacen yhtye soittaa Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaissiirtolaisten taisteluviisuja yli sadan vuoden takaa – ne ovat vaikuttaneet jopa Bruce Springsteeniin

Palefacen Laulava unioni -yhtye soittaa Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaissiirtolaisten taisteluviisuja 1900-luvun alusta.

”Miljoonat mi työmme loi / he kävi riistämään / vaan ilman meit’ ei yksikään / käy pyörä pyörimään / me voimme heidät kukistaa / kun kaikki käsittää / että uniossa voimaa on!” (Solidaarisuutta aina, säv. trad., san. Ralph Chaplin, suom. tuntematon, sov. Tipi Tuovinen)

Vanhalla työväenmusiikilla on monenlaista voimaa. Onhan yhteislaulu yksi ihmisen vanhimpia kieliä.

Kohottavilla melodioilla on nostettu ryhmähenkeä silloin, kun omat rivit on täytynyt pitää yhtenäisenä. Terävillä ja tarttuvilla kertosäkeillä on houkuteltu uusia jäseniä.

Agitaation ja propagandan lisäksi melankolisilla lauluilla on voitu käsitellä vaikeita asioita ja tehty tarvittaessa surutyötä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että poliittisella musiikilla on myös kotoutettu menestyksekkäästi maahanmuuttajia vieraaseen kulttuuriin.

Kuten suomalaisia työläisiä ammattiyhdistys Industrial Workers of the Worldin (IWW, Maailman teollisuustyöläiset) riveihin Yhdysvalloissa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

 

Perinteistä työväenliikettä ”tuplajuulaiset” pitivät jopa hieman nynnynä.

”IWW perustettiin vuonna 1905, ja suomalaiset aktivoituivat siinä 1910-luvulla. Suomalaissiirtolaiset muodostivat aikanaan liikkeen aktiivisimman etnisen ryhmän ja heidän on jopa arveltu olleen liikkeen suurin yksittäinen etninen ryhmä”, kertoo musiikinhistorian tutkija Saijaleena Rantanen.

Tarkkaa aktiivien määrää on hankala arvioida, mutta IWW:n suomenkielisen Industrialisti-lehden levikki oli parhaimmillaan 10 000.

Anarkosyndikalistinen IWW oli kumouksellisuudessaan jyrkempi kuin muut työväenliikkeessä vaikuttaneet poliittiset järjestöt. Perinteistä työväenliikettä ”tuplajuulaiset” pitivät jopa hieman nynnynä.

Vuosien 1860–1920 aikana yli 350 000 suomalaista siirtolaista muutti Pohjois-Amerikkaan. Heistä suuri osa oli työväenluokkaan kuuluvia 15–25-vuotiaita miehiä ja monet aktiivisia työväenliikkeessä.

Rantasen mukaan IWW ja sen laululiike muodosti työläisille väylän ottaa osaa yhteisiin ja konkreettisiin yhteiskunnallisiin asioihin uudessa kotimaassa.

”Taakse jääneen kotimaan ikävöimisen sijaan huomio keskittyi IWW:n toiminnassa kansainvälisen työväenliikkeen voimistamiseen sekä teollisuustyöläisten työskentelyolosuhteiden parantamiseen. Muiden työläisten kanssa laulettiin ja soitettiin etnisestä taustasta riippumatta”, kertoo Rantanen.

Ay-toiminta edisti yhteisöllisyyttä ja integroi suomalaiset nopeasti pohjoisamerikkalaiseen yhteiskuntaan. Vietiin ­asioita eteenpäin, ei katsottu takapeiliin.

Amerikansuomalaisen IWW:n laulukulttuuri olisi voinut jäädä historian pölyiseksi alaviitteeksi, ellei Rantanen olisi törmännyt kolmeen painettuun suomenkieliseen IWW:n laulukirjaan Immigration History Research Centerin arkistossa Minneapolisissa Yhdysvalloissa ja Lakeheadin yliopiston arkistossa Thunder ­Bayssa Kanadassa.

Suomessa kirjoista tunnettiin vain yksi ehjä opus ja muista hajanaisia irtolehtiä.

Rantasen löytöjen ansiosta pääsemme kuulemaan, minkälaisilla teksteillä ja melodioilla IWW lisäsi vetovoimaansa, kun Laulava unioni -yhtyeen albumi Tie vapauteen ilmestyy. Levyllä kuullaan kappaleita liikkeen laulukirjoista.

”Osaa näistä biiseistä ei ole kuultu koskaan aikaisemmin. Tai enintään pyöreästi sata vuotta sitten jossain amerikansuomalaisilla haaleilla”, sanoo Laulavan unionin laulaja Karri ”Paleface” Miettinen.

Rantanen on pohtinut musiikin sosiaalisia ja poliittisia vaikutuksia muun muassa tutkimuksissaan amerikansuomalaisten siirtolaisten musiikkikulttuurista ja laulu- ja soittojuhlien synnystä.

IWW:n keskeinen viestintäkeino varsinkin alkuaikoina oli yhteiskunnallisesti kantaa ottava laulu, mistä liike sai yhden lempi­nimensä The Singing Union (Laulava unioni). Tunnetuin lauluntekijä sen riveissä oli ruotsalaissyntyinen Joe Hill (oik. Joel Hägg­lund, 1879–1915).

Kiinnostavan ”tuplajuulaisten” lauluperinteestä tekee sen, että siinä suomalaiset aktiivit saivat laulaa omalla kielellään.

”Englannin kielen oppiminen oli integroitumisessa ongelma. Suomalaisten IWW-aktiivien kappaleet tehtiin käytännön syistä suomeksi: haluttiin saada kaikille jäsenille oma sanoma läpi”, kertoo Rantanen.

Suomeen saakka IWW:n luoma laulu ei rantautunut. Erityisesti sisällissodan vuoksi suomalaisille kommunisteille ja sosialisteille kehittyi totisempi lauluperinne kuin Amerikan-serkuilleen.

Kappaleen tyyli valikoitui toki tekstin ja aihepiirin mukana, mutta pääsääntöisesti IWW:n kappaleet olivat pisteliäitä ja ilkikurisia kisällilauluja. Roiminnasta saivat oman osansa niin kapitalistit, kirkonmiehet kuin rikkuritkin.

 

Järjestöllä oli Chicagossa katuprostituoiduille jopa oma paikallisosastonsa.

”Joe Hillin kerrotaan sanoneen, että sanoma kannattaa kertoa ironisesti ja huumorin taakse verhottuna. Se uppoaa paremmin kuulijoihin kuin paatos”, Rantanen sanoo.

IWW:n monipuolinen laulu­paletti näkyy Tie vapauteen -levyssä. Ehkä poikkeuksellisin kappale on Palkkaorjain lauluja -kirjasta (1925) löytynyt Langenneen laulu, joka kertoo seksityöläisestä.

IWW vaati oikeuksia kaikille työläisille, myös seksityöläisille. Järjestöllä oli Chicagossa katuprostituoiduille jopa oma paikallisosastonsa.

Työväen varhainen sävelperintö on aineetonta.

Vanhasta työväenmusiikista ei ole tallenteita sen syntyajoilta, 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset suomenkieliset poliittiset viisut tallennettiin savikiekoille 1920-luvulla – ja nekin Yhdysvalloissa.

Työväenlaulujen tekstit levisivät Suomessa aluksi arkkiviisuina eli irtonaisille arkeille painettuina laulun sanoina. Ensimmäinen painettu työväenlaulukokoelma ilmestyi vuonna 1900. Sen eri versioita painettiin vuoteen 1920 mennessä yli 200 000 kappaletta.

Tätäkin taustaa vasten 1900-luvun alun Yhdysvalloissa laulettujen kappaleiden soittaminen ja tallentaminen on kulttuuriteko.

Laulava unioni sai alkunsa, kun musiikkituottaja ja työväenmusiikin historian tutkija Timo ”Tipi” Tuovinen kuuli Rantasen laulukirjalöydöistä. Tuovinen oli tutkinut IWW-lauluja Ilpo Saunion kanssa jo 1970-luvulla. Pekka Gronowin kanssa hän puolestaan keräsi talteen suomalaisia punavankileirilauluja.

Tuovinen ehdotti Miettiselle IWW-lauluihin keskittyvän yh­tyeen perustamista.

”Tipi tiesi, että olin aiemmin laulanut Hiski Salomaata, suomalaisia työväenlauluja ja Joe Hillin biisejä, kuten levyllä kuultavaa Siispä laulakaa -kappaletta. Vastasin, että todellakin kiinnostaa”, sanoo Miettinen.

Stemmalaulava ydinryhmä oli valmis, kun kolmanneksi yh­tyeeseen tuli mukaan kielisoitin charangon taitaja Ossi Peura, joka oli 1970-luvulla laulanut ohjelmaryhmissä Jos-Agit ja Avaruuslintu. Sen jälkeen ryhmä kasvoi haitaristi Harri Kuusijärvellä ja rumpali Anssi Nykäsellä.

Tie vapauteen -levyn sovituksista vastaavat Tuovinen ja Peura. He tuntevat hyvin laulujen aikakauden tyylilajit, mutta mielikuvitustakin on käytetty, sillä IWW:läiset soittivat sellaisilla kokoonpanoilla ja soittimilla, mitä nyt sattui olemaan saatavilla”, kertoo Miettinen.

Suomalaisten kannalta IWW-laulujen kausi jäi kohtalaisen lyhytikäiseksi, kertoo Rantanen.

 

Osa suomalaisista radikaaleista lähti etsimään parempaa tulevaisuutta Neuvosto-Karjalasta.

”Ne tekivät kuitenkin tehtävänsä. Siinä hetkessä laulut olivat paikallaan.”

Kommunistisen liikkeen kannatuksen noustessa 1920-luvulla ­moni siirtyi IWW:n riveistä kannattamaan kommunisteja.

Järjestön aktiivisuuden hiipumiseen vaikuttivat myös Venäjän vallankumouksen aiheuttamat jyrkentyneet asenteet vasemmistolaisia kohtaan Yhdysvalloissa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Siirtolaisuutta alettiin rajoittaa lainsäädännöllä ja osa suomalaisista radikaaleista lähti etsimään parempaa tulevaisuutta Neuvosto-Karjalasta.

Vaikka IWW:n laulut ovat Suomessa jääneet 1900-luvun alun ja 1970-luvun poliittisen musiikin tradition varjoon, niillä on suuressa maailmassa suuri merkitys al­kaen 1960-luvun alun folk- ja protestilaululiikkeestä, kertoo Miettinen.

Esimerkiksi Bob Dylanin ja Joan Baezin kaltaiset laulaja-lauluntekijät arvostivat Pete Seegerin ja Woody Guthrien kaltaisia artisteja, jotka tunsivat hyvin tuplajuulaisten laulu­perinteen.

”Joan Baez lauloi Joe Hillistä, ja IWW:n vaikutus ulottuu hänen aikalaistensa kautta aina Ani DiFrancon, Bruce Springsteenin ja Rage Against The Machine -yhtyeen Joe Morellon tuotantoon”, sanoo Miettinen.

”Samaan ketjuun linkittyy myös muuan Paleface.”

Laulavan unionin Tie vapauteen -levyn julkaisukeikka torstaina 28. marraskuuta Suvilahden TBA:ssa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Britannian konservatiivipuolueen vaalivoitto varmistui – brexitiä vastustavien liberaalidemokraattien johtaja menetti oman paikkansa

    2. 2

      Toimitusjohtaja tienaa 100 000 euroa vuodessa ja omistaa kymmenen hitas-asuntoa – Järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    4. 4

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    5. 5

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    6. 6

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    7. 7

      Tanja Valanne paistaa jättimäisiä pizzoja, joihin uppoaa kilo juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Boris Johnson saa kiittää vaalivoitostaan brexit-uskovaisia sekä äänestäjien Corbyn-allergiaa

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    7. 7

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    10. 10

      Pasilan tornisuunnitelmat paisuvat entisestään: tornit nousemassa jopa 200 metriin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää