Vielä Minna Canth järjesti spiritismi-istuntoja, joihin osallistui joukko maamme suurimpia taiteilijoita – miksi yliluonnollisesta ei saa nykyisin enää puhua?
1800-luvun lopulla esoteerisuutta ei pidetty henkimaailman juttuna. Modernisoitumisen myötä se katosi keskusteluista, mutta yhä on taiteilijoita, jotka myöntävät, että heidän luomistyöhönsä liittyy selittämätön elementti.
Emil Wikströmin Elias Lönnrot -muistomerkissä (1902) on useita viittauksia esoteerisuuteen. Se on pyramidin muotoinen, ja tietäjä Antero Vipusen otsasta löytyy pentagrammi.
Satakolmekymmentä vuotta sitten suomalaiset taiteilijat kurottivat joukolla todellisuuden tuolle puolen.
Esimerkiksi kirjailija Minna Canth kiinnostui selvänäkemisestä keski-ikäisenä, 1890-luvulla, ja hänen kotonaan Kuopion Kanttilassa järjestettiin istuntoja, joissa vastaanotettiin viestejä kuolleilta.