Kulttuuri    |   Ooppera-arvostelu

Karita Mattila ryhtyi noidan rooliin Saksassa – suomalaisen supertähden ääni on madaltunut ja syventynyt Ortrudin rooliin juuri sopivasti

1990-luvulla Mattilaa juhlittiin Lohengrin-oopperan nuoren Elsan roolissa. Nyt hän otti omakseen Ortrud-noidan roolin.

Ooppera

Richard Wagnerin Lohengrin-ooppera Baijerin valtionoopperassa.

Ohjaaja Richard Jones, kapellimestari Lothar Koenigs. Rooleissa mm. Karita Mattila, Klaus Florian Vogt.

Yksi ympyrä sulkeutuu ja toinen avautuu, kun Karita Mattila, 59, katsoo talon nurkalta nuorempaan naiseen ja tämä katsoo häntä takaisin Baijerin valtionoopperan näyttämöllä Münchenissä.

Mattila on tekemässä merkittävää roolidebyytiä Ortrud-noitana Richard Wagnerin Lohengrin-oopperassa, ja tässä kohtauksessa hän katsoo vihollistaan eli nuorta ja kaunista Elsaa esittävää Johanni van Oostrumia.

Samalla hän katsoo menneisyyteensä. Hän oli tuo nuori nainen 22 vuotta sitten, jolloin hän teki viattoman Elsan roolia Richard Wagnerin Lohengrin-oopperassa.

Ja samalla Johanni van Oostrum katsoo tulevaisuuteensa nähdessään Karita Mattilan.

Nuori van Oostrum on tuo ilkeä, voimakas, Ortrud-noita parinkymmenen vuoden kuluttua.

Tietyissä oopperoissa on runollista oikeudenmukaisuutta. Nuorena saa olla puhdas, kaunis, ihailtu ja todeta edellisestä sukupolvesta, ettei koskaan tee heidän virheitään.

Niin kokee myös Wagnerin Lohengrin-oopperan Elsa.

Mutta odotapa neljännesvuosisata. Siinä ajassa useista nuorista, puhtaista Elsoista tulee keski-ikäisiä, matalammalta laulavia, kiinnostavan voimakkaita karaktereita, esimerkiksi Ortrud-noitia.

Joistakin se voisi tuntua traagiseltakin muistutukselta ajan kulumisesta.

Mutta ei Karita Mattilasta, joka on oopperamaailmassa aina osannut kääntää vähittäisen ikääntymisen edukseen.


Eihän siitä ole kuin 22 vuotta kun hurmaannuin Mattilan Elsasta Lontoon Covent Gardenissa Royal Opera Housen tuotannossa. Niin hurmaantuivat myös Lontoon kriitikot.

Mutta myös psykologisesti kiinnostavampi Ortrud kiinnosti Mattilaa jo vuosia sitten.

HS-haastattelussa seitsemän vuotta sitten hän muistutti, että ikuinen nuoruus ei ole häntä varten eikä häntä ”hirvitä ollenkaan” vanhempien naisten roolit. Jo silloin hän mainitsi Ortrudin.

”Varmaan myönnät, että sellaiset roolit sopisivat minulle. Mä oon lavakettu”, hän muistutti.

Ja niin hän todella on. Tässä oopperassa Ortrud palvoo hylättyjä jumalia ja juonittelee juonittelemasta päästyään. Juuri hän saa Elsan kysymään tuoreen aviopuolisonsa nimeä, jota Parsifalin poika Lohengrin ei voi sanoa joutumatta palaamaan isänsä luokse Graalin maljaa vartioimaan.

Harmi vain, että entisen punkkarin Richard Jonesin ohjauskonsepti vuosikymmenen vaihteesta ei anna kaikkia mahdollisuuksia luonnenäyttelemiselle.

Konseptina on talonrakennus, millä on tietysti symbolisia merkityksiä. Talo pystytetään näyttämölle vähä vähältä, ja Lohengrin astuu Elsan kanssa sinne kolmannessa näytöksessä kuuluisan häämusiikin soidessa. Vauvan kehtokin viedään jo paikalleen, vaikka hääyö on vasta edessä ja he ovat ensimmäistä kertaa kahden.

Sitten tapahtuu katastrofi. Elsa kysyy väärän kysymyksen, ja Lohengrin polttaa tässä ohjauksessa lapsen kehdon, häävuoteen ja koko talonsa.

Ortrud-noita on saanut kostonsa, ja Mattilan ääni jylisee voimakkaan voitonriemuisena ennen viimeisiä uskomattomia loppukäänteitä.

Niitähän riittää tässä oopperassa muutenkin, mutta ohjaaja Richard Jones panee Lohengrinin kannattajat tekemään vielä joukkoitsemurhankin Parsifalin pojan jättäessä heidät.

Esityksen kruunasi Baijerin valtionoopperan orkesteri ja kuoro Lothar Koenigsin johdolla. Tällä paikalla kantaesitettiin viisi Wagnerin oopperaa ja säveltäjä oli täällä kuningas Ludvig II:n erityissuojeluksessa. Perinteitä siis riittää.


Ortud on oikeastaan mezzosopraanon rooli, mutta sitä laulavat monet sopraanotkin vanhetessaan. Myös suomalaisen supertähden ääni on madaltunut ja syventynyt sopivasti tähän rooliin.

Mattila oli nyt paljon parempi Ortrud kuin Gwyneth Jones Lontoon Covent Gardenin 1990-luvun produktiossa, joka merkitsi Mattilalle Elsan roolissa jättimäistä voittoa.

Väkevästi näytelleen Gwyneth Jonesin vibrato oli tuolloin jo laajentunut liiaksi. Mattilalla oli häivähdys tätä ongelmaa vuosia sitten Toscan roolissa, mutta viime vuodet hän on ollut itselleen paremmin sopivissa rooleissa aivan ällistyttävässä äänessä.

Johanni van Oostrum hälytettiin Elsaksi tähän esitykseen, kun isompi sopraanotähti Anja Harteros peruutti sairastumisen vuoksi. Eteläafrikkalainen laulaja oli Elsana erittäin hyvä, joskaan ei niin ainutlaatuinen kuin 1990-luvun Mattila.

Baijerin valtionooppera pröystäilee sillä, että upporikas talo voi kutsua Lohengrinin nimirooliin vuorotellen kaksi supertähteä, Jonas Kaufmannin ja Klaus Florian Vogtin.

Kaufmann laulaa Münchenissä parhaillaan Korngoldin Die Tote Stadtia, jonka miespääosassa Vogt loisti aikoinaan Suomen Kansallisoopperassa.

Niinpä Vogtin vuoro oli olla Lohengrin, eikä kauniimpaa laulua voi tässä roolissa kuvitellakaan.

Kaufmann on tietysti dramaattisempi tenori, ja se on monelle Wagner-fanille tärkeää. Mutta Vogtin lyyrisempi, hopeahohtoinen tenoriääni on taipuisampi. Hän fokusoi sitä niin upeasti, että se kantaa jylhimmänkin orkesteripauhun yli. Samalla hän tulee muistuttaneeksi siitä, miten tavattoman kauniisti Wagner saattoi tenorille kirjoittaa.

Mein Gott, jopa saksan kieli tuntuu kuin oliiviöljyltä Vogtin laulaessa!

Muu miehitys oli asiallinen nuoren Markus Suihkosen pikkuroolia myöten. Mattilalle Ortrud oli selkeä onnistuminen, mutta Wagner-rooleista hän istuu vielä paremmin Parsifalin Kundryksi ainakin Turun musiikkijuhlien taannoisen konserttiesityksen perusteella. Silloinkin nimiroolissa oli loistava Klaus Florian Vogt.

Mattila matkustaa nyt Münchenistä Turkuun ja pitää keskiviikkona lehdistötilaisuuden Turun kaupunginteatterissa, jossa avataan näyttely hänen historiallisista esityspuvuistaan. Noin 90 pukua – joista alle kymmenen mahtuu näyttelyyn – päätyy näyttelyn jälkeen Mattilan lahjoituksena Saaristo-oopperan käyttöön.

Mukana on esimerkiksi puku, jota hän käytti ensimmäisen soololevynsä kannessa ja puku, jota hän käytti Metropolitan Operan gaalassa New Yorkissa.

Pukujen lahjoitus voisi viitata välitilinpäätökseen tai ennakoida jopa eläköitymistä, mutta näillä näytöillä uraa on jäljellä vielä monta vuotta.

Mattila sanoi HS:n haastattelussa seitsemän vuotta sitten, että ”sitten kun ei ole mitään menetettävää, olisi hienoa tehdä myös Richard Straussin Elektrassa päähenkilön äidin Klytämnestran rooli!”

Se on mezzon ellei kontra-alton rooli, mutta kyllä sopraanotähdet ovat sitäkin roolia tehneet vanhetessaan Waltraud Meierista lähtien.

Ja niinpä Mattila on jo valmis uuteen seikkailuun matalamman rekisterin syvä-äänisemmissä rooleissa.

Hän debytoi Elektran äitinä eli Klytämnestrana Lontoon Covent Gardenin Royal Opera Housen produktiossa touko-kesäkuussa 2020.

Sen jälkeen hän valmistautuu 60-vuotisjuhlakonsertteihinsa Savonlinnan oopperajuhlilla.

Oikaisu 3. joulukuuta klo 11.45. Tekstissä mainittiin aluksi, että Mattila pitää pukunäyttelyn lehdistötilaisuuden torstaina. Korjattu päivä keskiviikoksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsissa on kehitetty huippuvahva nuuska vain Suomen markkinoille, epäilee päihdejärjestö – ”Se on halpaa, liikkuu nopeasti katukaupassa ja päätyy nuorten käsiin”

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Viranomaiset selvittävät, onko Helsingin koronaviruspotilas ollut lähikontaktissa useampaan kuin kahteen ihmiseen – Suomessa on otettu näytteet 30 henkilöltä

    5. 5

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      Jari Sillanpään syytteestä uutta tietoa: Tilasi hierojan kotiinsa ja harrasti tämän kanssa seksiä, paikalla ollut lapsi otti kuvia tilanteesta

    4. 4

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    5. 5

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää