Katso, kuinka Tauno Palo juo olutta ja maanisä Kekkonen hiihtää – historialliset mainokset, uutislähetykset ja kaikki Suomi-Filmin elokuvat avattiin ilmaiseen verkkolevitykseen

”Taipalsaari. Virkamiesliiton lomakoti eräänä tammikuun iltana 1957. Makeitten löylyjen jälkeen maittaa hyvä ruoka, ja voimat palautuvat jo pitkälti lylyä lykkineisiin jäseniin. Kohta uuden vuoden koitettua nousi tasavallan presidentti Urho Kekkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=urho+kekkonen suksilleen ja hiihti Ylämaan pitäjästä Savonlinnaan, jolloin taivalta taittui peräti kaksisataa kilometriä.”


Näin alkaa lyhytelokuva Maan isä hiihtää, Yrjö Aaltosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=yrjo+aaltosen ja Väinö Kolhosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=vaino+kolhosen kuvaama kymmenminuuttinen dokumentti, jonka pääsee katsomaan ilmaiseksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) uudistuneessa Elonet-tietokannassahttps://elonet.finna.fi/.

Kavin omistamat elokuvat avautuivat eilen tiistaina verkkoon vapaasti katseltaviksi. Samalla Elonet liittyi osaksi Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-verkkopalvelua.

Presidentillisen hiihtodokumentin lisäksi Elonetissä on tällä hetkellä 1 784 lyhytelokuvaa, joihin sisältyy niin dokumentteja, mainoksia, uutislähetyksiä kuin tietoiskujakin.

Jonkin verran lyhytelokuvia on ollut katsottavissa aiemminkin Kavin Elävä muisti -tietokannassahttps://elavamuisti.fi/, joka toteutettiin Suomi 100 -hankkeena ja avattiin virallisesti lokakuussa 2017.

Vanhin Elonetistä löytyvä lyhytelokuva on lähes tunnin mittainen Kuvia Helsingistä 1906–10 (kooste), jossa pääsee näkemään viime vuosisadan alun kaupunkilaiselämää muun muassa Esplanadilla ja Korkeasaaressa.

Uusin on vain pari vuotta vanha, 2017 valmistunut puolituntinen nimeltä Arkeologiset kaivaukset Keuruun Suonenjoella 1991.

Lyhyet kotiseutuelokuvat ovat Elonetissä aivan oma kategoriansa, jossa Suomen historiaa pääsee seuraamaan koko maan mitalta.

Sieltä löytyy esimerkiksi yhdeksän minuuttiahttps://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_164877 pitkä Porin uusi silta (1926), Adams Filmi oy:n ensimmäisiä elokuvia ja ainoa yhtiön mykkäkauden dokumenteista säilynyt. Elokuva kuvaa Kokemäenjoen yli johtavan suuren sillan koekäyttöä ja vihkimistilaisuutta syyskuussa 1926, jolloin viimeiset kulkijat nähdään vanhalla Charlotta-sillalla.

Vuonna 1936 tehdyssä Heikinkadun historiaa -dokumentissa puolestaan seurataan Heikinkadunhttps://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_112944, nykyisen Mannerheimintien, pitkään jatkunutta remontointia.

Uno Pihlströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=uno+pihlstromin ohjaaman ja kuvaaman elokuvan alussa kertojanääni lausuu: ”Muuan hyvän Helsinkimme alati vilkastuvista valtasuonista, Heikinkatu, on pitkän aikaa ollut perinpohjaisten mullistusten ja muokkausten kohteena. Jopa siihen määrään, että Heikinkatua on leikillisesti alettu nimittää kaduksi, joka ei koskaan valmistu.”

Lisäksi tarjolla on muun muassa Heleätä Hämettä (1945), Kolmen valtakunnan Lappia (1949), Kerava – 10 minuuttia (1950), Viitasaari Keski-Suomen helmi (1954) sekä Sellaista on Vihdissä (1956).

Täysin uusi kokonaisuus Elonetissä ovat mainokset, kertoo Kavin erikoissuunnittelija Pekka Tähtinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+tahtinen.

”Mainokset tarjoavat mielenkiintoista ajankuvaa”, Tähtinen sanoo. ”Monissa esiintyy sen ajan tähtinäyttelijöitä.”

Yhdeksi omista suosikeistaan Tähtinen mainitsee Tauno Palonhttps://www.hs.fi/haku/?query=tauno+palon tekemät Koff-mainokset 1960-luvun alkupuolelta. Vuonna 1963 valmistuneessa puolen minuutin mittaisessa mainoksessa Palo istuu ravintolassa puolalaisnäyttelijä Jolanta Umeckan https://www.hs.fi/haku/?query=jolanta+umeckan kanssa. ”Koff?” Umecka kysyy. ”Kyllä. Helsingissä”, Palo vastaa. ”Ja koko Suomessa sanotaan: Koff!”

Pitkiä elokuvia Elonetissä on tällä hetkellä 235. Vanhin on Minna Canthin https://www.hs.fi/haku/?query=minna+canthinnäytelmään perustuva, Teuvo Puronhttps://www.hs.fi/haku/?query=teuvo+puron ohjaama mykkäfilmi Sylvi, joka sai ensi-iltansa vuonna 1913. Uusin on Pekka Parikanhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+parikan ohjaama Talvisota vuodelta 1989, joka on restauroitu alkuperäisistä kameranegatiiveista.

Suurin osa pitkistä elokuvista on suomalaisen elokuvan kulta-ajalta, 1930–50-luvuilta. Elonetistä löytyvät muun muassa kaikki Pekka ja Pätkä -elokuvat, Niska­vuori-elokuvat, Edvin Laineenhttps://www.hs.fi/haku/?query=edvin+laineen Tuntematon sotilas, sekä Valentin Vaalanhttps://www.hs.fi/haku/?query=valentin+vaalan että Risto Orkonhttps://www.hs.fi/haku/?query=risto+orkon Siltalan pehtoorit, Erik Blombergin https://www.hs.fi/haku/?query=erik+blomberginValkoinen peura, Teuvo Tulionhttps://www.hs.fi/haku/?query=teuvo+tulion Laulu tulipunaisesta kukasta sekä Jaakko Korhosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jaakko+korhosen Aatamin puvussa ja vähän Eevankin.

Tietokannassa ovat melkein kaikki säilyneet mykkäelokuvat, Tähtinen kertoo, ja loputkin ovat tulossa. Sama tilanne on Suomi-Filmin elokuvien osalta: käytännössä kaikki löytyvät jo Elonetistä, mutta muutamaa vielä viimeistellään. Elokuvat digitoidaan alkuperäisfilmeiltä, ja iso osa elokuvista on saatavilla 4K Ultra HD -tarkkuudella.

Elonet ei ole vielä valmis, vaan elokuvia tullaan lisäämään sinne jatkuvasti.

Kavi omistaa noin 450 teosta eli reilun neljänneksen kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista, ja yksi kerrallaan niitä siirretään verkkoon.

Nähtäväksi jää, kumpi nousee suositummaksi: ajankuvaa ja usein myös komiikkaa tarjoavat lyhyet mainos- ja uutispätkät vai kokopitkät suomalaisen elokuvan klassikot ja harvinaiset helmet.

Kysyntää palvelulle on joka tapauksessa ollut. Kun Elonet tiistaiaamuna avattiin, kaatui koko Finna-verkkopalvelu hetkeksi.