Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Myös tasan sata vuotta sitten Suomen poliitikot riitelivät ja tekivät virheitä – Lopulta sopu syntyi, ja maa pääsi viettämään ensimmäistä itsenäisyyspäiväänsä

Itsenäisen valtion synty on niin ihmeellinen tarina, ettei sen kertaamiseen väsy, kirjoittaa Unto Hämäläinen tuoreista tietokirjoista.

Tietokirjat

Viljo Rasila: Kun keisari kaatui. Suomi maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1919. Amanita. 279 s.

Seppo Tiihonen: Vallan kumoukset Suomessa 1917–1919. Suomi ja vallan verkostot. Otava. 656 s.

Tasan sata vuotta sitten vietettiin ensimmäisen kerran Suomen itsenäisyyspäivää. Hallitus oli syksyllä 1919 päättänyt, että itsenäisyyspäivä on joulukuun kuudes.

Oli todella aihetta juhlaan. Suomesta tuli vuoden 1919 aikana tasavalta. Ensimmäiset eduskuntavaalit itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen pidettiin keväällä, ja kesällä uusi eduskunta hyväksyi tasavaltalaisen hallitusmuodon ja valitsi presidentin.

”Ensimmäisen tasavallan presidentin vaali heinäkuussa 1919 oli taitekohta, johon sekasorron kausi päättyi ja josta alkoi yhteiskunnan uuden rauhallisen kehityksen kausi”, arvioi professori Viljo Rasila kirjassaan Kun keisari kaatui.

Sisällissodan päättymisestä oli kulunut vasta vuosi, mutta vaalissa murtui valkoisten ja punaisten rintamalinja. Vasemmisto, maalaisliitto ja edistyspuolue tukivat hallitusmuodon kirjoittajan, edistyspuolueen K. J. Ståhlbergin valintaa

Oikeisto äänesti Gustaf Mannerheimia, valkoista kenraalia, joka vuoden 1919 alusta oli johtanut maata valtionhoitajan tittelillä. Tappio oli Mannerheimille ankara nöyryytys.

Tohtori Seppo Tiihonen on tutkinut perusteellisesti tasavallan syntyä ja arvioi kirjassaan Vallan kumoukset Suomessa 1917–1919, miksi Mannerheim hävisi vaalin. Kysymys oli samasta asiasta, luottamuksesta, josta tällä viikolla on kiistelty. Tosin valtionhoitaja Gustaf Mannerheim kompastui aivan eri luokan asioihin kuin pääministeri Antti Rinne.

Mannerheim menetti puolueiden luottamuksen, kun paljastui, että valtionhoitaja oli keväällä ja kesällä 1919 salaa valmistellut sotaretkeä Venäjälle. Tarkoitus oli olla mukana kansainvälisten joukkojen hyökkäyksessä ja syrjäyttää Leninin johtama hallitus.

”Mannerheimin Pietarin hyökkäys kaatui Suomessa hankkeen valmistelutapaan. Näin massiivinen operaatio vain muutaman luottomiehen kanssa suunniteltuna oli tuhoon tuomittu”, Tiihonen arvioi.

Syksyllä 1919 Mannerheim yritti vielä painostaa Ståhlbergia, jotta Suomi lähtisi hyökkäämään Pietariin. Oli vain ajan kysymys, milloin kommunistihallinto kukistuisi Venäjällä, Mannerheim ennusti.

Ståhlberg ei suostunut. Voi vain kuvitella, miten erilainen historia olisi ollut, jos Suomi olisi tuolloin lähtenyt sotimaan Neuvosto-Venäjää vastaan.

Mannerheimin vuosi päättyi siis pettymykseen. ”Uudessa tilanteessa häntä ei tarvittu. Hän joutui kärsimään myös siitä, että vaikka hän itse vastusti saksalaissuuntausta, hänen näkyvin kannattajakuntansa oli Saksaan suuntautuneita ja poliittisesti valkoisia monarkisteja”, Viljo Rasila arvioi.

Sodanaikainen liittolaisuus Saksan kanssa oli Suomelle painolasti. Silti Suomi hyväksyttiin jäseneksi kansainväliseen yhteisöön rauhankonferenssissa, joka pidettiin Pariisissa keväällä 1919.

”Suomelle ei Pariisissa saneltu pakkorauhaa eikä itsenäisyyden tunnustamista lykätty puolellatoista vuodella eteenpäin, kuten kävi Viron, Latvian ja Liettuan kohdalla”, Seppo Tiihonen muistuttaa.

Ensimmäisen maailmansodan voittajat Yhdysvallat, Britannia ja Ranska seurasivat kuitenkin epäluuloisesti Suomen kehitystä. Kesti aikansa ennen kuin ne uskoivat, että uusi tulokas säilyisi itsenäisenä ja pysyisi demokratiana.

Rasilan ja Tiihosen kirjoissa on kuvattu ja analysoitu se valtava prosessi, joka johti Suomen itsenäistymiseen, sisällissotaan ja tasavallan syntyyn. Silloinkin riideltiin ja tehtiin paljon virheitä.

Jollain tavalla riidat onnistuttiin sopimaan ja virheet korjaamaan. Itsenäisen valtion synty on niin ihmeellinen tarina, ettei sen kertaamisen väsy koskaan.

Helsingin Sanomissa julkaistiin 7. joulukuuta 1919 sivun mittainen kertomus, miten itsenäisyyspäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Ohjelma kuulostaa tutun vakavalta: jumalanpalvelus, sotilasparaati, juhlakonsertti ja tasavallan presidentin vastaanotto.

K. J. Ståhlberg kutsui Linnaan vain 150 juhlavierasta. Perjantai-iltana heitä on kymmenen kertaa enemmän.

Oikaisu 6.12. kello 7.59: Jutun lopussa luki virheellisesti, että Linnassa on juhlavieraita torstai-iltana. Linnassa on vieraita perjantai-iltana.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    2. 2

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    3. 3

      Etelä-Korean neljänneksi suurin kaupunki autioitui, kun suuri joukko ihmisiä altistui korona­virukselle paikallisessa kirkossa

    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Kanadassa kaoottinen ketju­kolari, jossa mukana jopa 200 ajo­neuvoa: Kaksi ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui, kun autoja pusertui miltei levyksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    4. 4

      Vesi valtasi ennennäkemättömällä tavalla Arabianrannan – Video näyttää, miten ahven uiskentelee keskellä nurmialuetta

    5. 5

      Kimi Räikkönen teki sen taas: erottuu formulakuljettajien yhteiskuvassa hilpeästi edukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää