Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Entinen valtiosihteeri kuvaa, kuinka vasta itsenäistynyt Suomi oli armottoman suurvaltapokerin pelimerkkinä

Risto Volasen kirjassa näytetään, kuinka Mannerheim seisoo 1919 Pietarin miljoonakaupungin porteilla ja pettyy katkerasti.

Historia

Risto Volanen: Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa 1918–1922. Otava. 448 s.

Historiaa voi kirjoittaa monella tavalla.

Entinen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen kirjoittaa sitä vanhahtavaan tyyliin: hän lukee huimaavan määrän klassikkotutkimuksia ja muistelmia suurmiehistä, diplomaateista ja upseereista ja jalostaa niistä paksuja kirjoja.

Vaikkei metodilla juuri löydy arkistojen aarteita, synteesiin pyrkiviä näköaloja aukeaa esiin. Volasen käsissä vanha, tunnettu ja vähän jo unohdettukin menneisyys piirtyy näkyviin osana laajempaa tapahtumien virtaa.

Trilogia saa päätöksensä uutuuskirjassa. Suomen synty ja kuohuva Eurooppa ja 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen ovat kirjasarjan aikaisempia osia, joista jälkimmäisen Volanen kirjoitti yhdessä Lasse Lehtisen kanssa.

Tällä kertaa Volanen pudottaa vastaitsenäistyneen Suomen kansainvälisen politiikan vuosien 1918–1922 jännitekenttään – ja katsoo, mitä tapahtuu.

Mullistuksista ei ole pulaa, sillä suuri sota eli ensimmäinen maailmansota on juuri vaihtumassa Venäjän sisällissodaksi. Status quo hakee muotoaan suurvaltojen jakaessa Eurooppaa etupiireihin.

Venäjän entinen suuriruhtinaskuntakin herättää yllättävän paljon intohimoja.

Kun maailman mahtavien pöydissä puhuttiin Suomesta, pohjoiselta kaukomaalta ei yleensä kysytty mitään. Johtavat suomalaispoliitikot, kuten Gustaf Mannerheim, Väinö Tanner, Lauri Ingman, P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio ja K. J. Ståhlberg, asetettiin tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Tästä yksi esimerkki on Suomen sisällissota. Toisin kuin joskus kuvitellaan, sen lopputulosta ei ratkaistu niissä mittelöissä, joissa suomalaiset surmasivat ja murhasivat toisiaan. Kevään 1918 sota ratkaistiin Berliinissä, Pietarissa ja Brest-Litovskissa, jossa Neuvosto-Venäjä ja keisarillinen Saksa sopivat rauhasta maaliskuussa 1918.

Vladimir Leninin Venäjä taisteli olemassaolostaan. Se oli tukenut ja rohkaissut punaisia suomalaisia kapinaan, mutta oli nyt valmis hylkäämään heidät, koska tahtoi pelastaa vallankumouksen Pietarissa ja Moskovassa.

Suomi jäi Saksan etupiiriin vasalliksi, mutta tilanne ei jäänyt pysyväksi. Kun maailmansota päättyi marraskuussa 1918 Saksan tappioon, antikommunismin nimiin vannoneet länsivallat olivat kärppänä Suomessa.

”Euroopan toinen hullu vuosi” 1919 jatkoi sekavaa aikaa Pohjolassa.

Länsivallat valoivat kannuja Nevan metropolin ja koko Venäjän tulevaisuudesta. Näissä laskelmissa Suomella oli kerrankin painoarvoa, mutta monta kertaa vain siinä tapauksessa, että maa saatiin palvelemaan suurvaltojen päämääriä ”moukkana”, kuten eräs amerikkalaisdiplomaatti tiivisti asetelman.

Useimmat vastaitsenäistyneen maan valtiomiehet olivat diplomatian amatöörejä, jotka eivät näin kyynistä lähestymistapaa ymmärtäneet. He puhuivat Suur-Suomesta ja heimoveljistä paatoksella, jonka ”lapselliset epäjohdonmukaisuudet” huvittivat viekkaampia ulkovaltojen edustajia.

Valtionhoitaja Mannerheim oli toista maata: hänestä suomalaisten ei pitänyt haikailla Itä-Karjalan kalevalaisia laulumaita vaan hyökätä teräksen kylmällä voimalla bolševikkien hallitsemaan punaiseen Pietariin.

Suur-Suomi saataisiin kaupan päälle lahjana kiitollisilta länsivalloilta ja valkoisilta venäläisiltä.

Mannerheim uskoi visioonsa. Hän pauhasi luottomiehilleen ja kohta myös lehtien lukijoille Euroopan katseiden kääntyneen Suomeen. Sivistynyt maailma vaati suomalaisia hoitamaan likaisen puhdistustyön Pietarissa.

Todellisuudessa asetelma ei ollut näin yksinkertainen.

Ranskalaiset kannustivat suomalaisia hyökkäämään ”punaiseen käärmeenpesään”, kun taas britit olivat pidättyväisempiä. Sotaministeri Winston Churchill tunnettiin Pietarin valloittamisesta haaveilevana raivokkaana antibolševikkina, mutta hän jäi orpoon vähemmistöön Ison-Britannian hallituksessa.

Britit arvelivat, ettei Mannerheimin sotaisuutta voinut erottaa hänen teatraalisesta narsismistaan. Pietarin valloittajan maailmanhistoriallinen rooli kutkutteli kenraalin kunnianhimoa ja omahyväisyyttä.

Mannerheimin oli myös vaikea kuvitella maailmaa ilman keisarillista Venäjää, imperiumia, jonka uskollisena palvelijana hänen sotilasuransa oli noussut tähtiin.

Mannerheim tahtoi Pietariin niin paljon, että oli valmis harkitsemaan vakavasti jopa vallankaappausta.

Oikeistoaktivistien salainen ”projekti” oli suoraviivainen: ensin piti jättää Suomen uusi, tasavaltalainen hallitusmuoto vahvistamatta ja hajottaa eduskunta, sitten hyökätä valtionhoitajan itsensä johdolla Pietariin.

Salaliitto höyrysi eteenpäin kesä-heinäkuussa 1919, mutta meni lopulta myttyyn: kävi selväksi, ettei operaatiolla ollut riittävää poliittista selkänojaa sen enempää Helsingin kuin Lontoonkaan korkeimmissa poliittisissa piireissä.

Mannerheim oli tyrmistynyt. Hän äksyili brittipoliitikoille ja -virkamiehille siitä huolimatta, että nämä olivat pidättyväisyydellään saattaneet pelastaa hänet elämänsä kohtalokkaimmalta virheeltä. Pietarin metropoliin hyökkääminen olisi tehnyt Suomesta Venäjän verisen sisällissodan täysimääräisen osapuolen.

Oikeastaan George Curzon, James Simpson, Hubert Gough, E. H. Carr ja muutamat muut britit ovat Suomen historian ”tuntemattomia merkkimiehiä”, Volanen kirjoittaa. Voi hyvin olla jopa niin, että heidän linjauksensa oli ja on yksi itsenäisen Suomen merkittävimmistä päätöksistä. Niin oikukasta on historia.

Volasen teos on kiehtovimmillaan ja ajankohtaisimmillaan käsitellessään vuotta 1919.

Kirjan sivuilta löytyy runsaasti muutakin kiinnostavaa, mutta aika ajoin Volanen uhkaa väsyttää lukijansa perusteellisuudellaan. Toisaalta, vaikka kirja on liiankin tietorikas, se palkitsee lukijansa monta kertaa matkan varrella.

Pientä kritiikkiä täytyy antaa myös uudempien tutkimusten unohtamisesta: Juho Kotakallion, Mikko Ylikankaan ja muutamien muiden tutkijoiden nimet loistavat poissaolollaan.

Kärpäsestä ei kuitenkaan pidä tehdä härkästä. Volasen teos onnistuu ansiokkaasti päätarkoituksessaan: se asettaa Suomen kansainvälisen politiikan teuraspenkille ja osoittaa, että pahimmillaan pientä maata voitiin paloitella ja kärventää kuin joulukinkkua.

Ihme ja kumma ei ollut se, että näin tapahtui, vaan se, että Suomi tuli tulikuumasta uunista ulos elävänä, joskin ruhjottuna tasavaltana.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Maunulan ongelmatalossa tyrittiin ihan kaikki, eikä kaupunki suostu kertomaan hintaa – Miten yksi ravintola ajoi talon sekaisin?

    4. 4

      Yhdysvaltain kansallisarkisto jäi kiinni Naisten marssilta otetun kuvan muokkaamisesta, valokuvasta poistettiin Trumpia vastustavia kylttejä

    5. 5

      Yhdysvaltojen suurlähettiläs Robert Pence tekee Helsingissä väitös­kirjaa Danten Jumalaisesta näytelmästä – suomalaisen rajavartijan sivistystaso mykistytti

      Tilaajille
    6. 6

      IMF:n pääjohtaja: Maailmassa jylläävät nyt samat ilmiöt, jotka johtivat vuoden 1929 pörssiromahdukseen

    7. 7

      Metrosta poistettu henkilö puukotti kahta järjestyksenvalvojaa Helsingin Itäkeskuksessa

    8. 8

      Nuorten käytöksessä on tapahtunut muutos, ja se enteilee alkoholin kulutuksen laskua kaikkialla maailmassa

      Tilaajille
    9. 9

      Mistä Sauli Niinistö tykkää Twitterissä? HS kävi läpi tasavallan presidentin some-käyttöä ja sai puhelun Mäntyniemestä

      Tilaajille
    10. 10

      Länsimaalaiset ovat yhä kovassa huudossa Thaimaassa, ja netissä seuraa etsivät tavalliset ihmiset varsin tavanomaisin keinoin: ”Baarityttöily on vähentynyt”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    4. 4

      Kuningatar Elisabet: Harry ja Meghan menettävät kuninkaalliset tittelinsä eivätkä saa enää rahaa julkisista varoista

    5. 5

      IMF:n pääjohtaja: Maailmassa jylläävät nyt samat ilmiöt, jotka johtivat vuoden 1929 pörssiromahdukseen

    6. 6

      Ville Liikanen käveli katua Punavuoressa, kun 100-asteinen vesi yhtäkkiä poltti jalat nilkoista alaspäin: ”Kun olisi tajunnut hypätä vaikka auton päälle”

    7. 7

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    8. 8

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    9. 9

      Isis-taistelijan vaimo tuotiin viikonloppuna lapsineen Norjaan, ja nyt tapaus uhkaa hajottaa maan hallituksen

    10. 10

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    3. 3

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    4. 4

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    5. 5

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    6. 6

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    7. 7

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    10. 10

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    11. Näytä lisää