Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Entinen valtiosihteeri kuvaa, kuinka vasta itsenäistynyt Suomi oli armottoman suurvaltapokerin pelimerkkinä

Risto Volasen kirjassa näytetään, kuinka Mannerheim seisoo 1919 Pietarin miljoonakaupungin porteilla ja pettyy katkerasti.

Historia

Risto Volanen: Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa 1918–1922. Otava. 448 s.

Historiaa voi kirjoittaa monella tavalla.

Entinen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen kirjoittaa sitä vanhahtavaan tyyliin: hän lukee huimaavan määrän klassikkotutkimuksia ja muistelmia suurmiehistä, diplomaateista ja upseereista ja jalostaa niistä paksuja kirjoja.

Vaikkei metodilla juuri löydy arkistojen aarteita, synteesiin pyrkiviä näköaloja aukeaa esiin. Volasen käsissä vanha, tunnettu ja vähän jo unohdettukin menneisyys piirtyy näkyviin osana laajempaa tapahtumien virtaa.

Trilogia saa päätöksensä uutuuskirjassa. Suomen synty ja kuohuva Eurooppa ja 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen ovat kirjasarjan aikaisempia osia, joista jälkimmäisen Volanen kirjoitti yhdessä Lasse Lehtisen kanssa.

Tällä kertaa Volanen pudottaa vastaitsenäistyneen Suomen kansainvälisen politiikan vuosien 1918–1922 jännitekenttään – ja katsoo, mitä tapahtuu.

Mullistuksista ei ole pulaa, sillä suuri sota eli ensimmäinen maailmansota on juuri vaihtumassa Venäjän sisällissodaksi. Status quo hakee muotoaan suurvaltojen jakaessa Eurooppaa etupiireihin.

Venäjän entinen suuriruhtinaskuntakin herättää yllättävän paljon intohimoja.

Kun maailman mahtavien pöydissä puhuttiin Suomesta, pohjoiselta kaukomaalta ei yleensä kysytty mitään. Johtavat suomalaispoliitikot, kuten Gustaf Mannerheim, Väinö Tanner, Lauri Ingman, P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio ja K. J. Ståhlberg, asetettiin tapahtuneiden tosiasioiden eteen.

Tästä yksi esimerkki on Suomen sisällissota. Toisin kuin joskus kuvitellaan, sen lopputulosta ei ratkaistu niissä mittelöissä, joissa suomalaiset surmasivat ja murhasivat toisiaan. Kevään 1918 sota ratkaistiin Berliinissä, Pietarissa ja Brest-Litovskissa, jossa Neuvosto-Venäjä ja keisarillinen Saksa sopivat rauhasta maaliskuussa 1918.

Vladimir Leninin Venäjä taisteli olemassaolostaan. Se oli tukenut ja rohkaissut punaisia suomalaisia kapinaan, mutta oli nyt valmis hylkäämään heidät, koska tahtoi pelastaa vallankumouksen Pietarissa ja Moskovassa.

Suomi jäi Saksan etupiiriin vasalliksi, mutta tilanne ei jäänyt pysyväksi. Kun maailmansota päättyi marraskuussa 1918 Saksan tappioon, antikommunismin nimiin vannoneet länsivallat olivat kärppänä Suomessa.

”Euroopan toinen hullu vuosi” 1919 jatkoi sekavaa aikaa Pohjolassa.

Länsivallat valoivat kannuja Nevan metropolin ja koko Venäjän tulevaisuudesta. Näissä laskelmissa Suomella oli kerrankin painoarvoa, mutta monta kertaa vain siinä tapauksessa, että maa saatiin palvelemaan suurvaltojen päämääriä ”moukkana”, kuten eräs amerikkalaisdiplomaatti tiivisti asetelman.

Useimmat vastaitsenäistyneen maan valtiomiehet olivat diplomatian amatöörejä, jotka eivät näin kyynistä lähestymistapaa ymmärtäneet. He puhuivat Suur-Suomesta ja heimoveljistä paatoksella, jonka ”lapselliset epäjohdonmukaisuudet” huvittivat viekkaampia ulkovaltojen edustajia.

Valtionhoitaja Mannerheim oli toista maata: hänestä suomalaisten ei pitänyt haikailla Itä-Karjalan kalevalaisia laulumaita vaan hyökätä teräksen kylmällä voimalla bolševikkien hallitsemaan punaiseen Pietariin.

Suur-Suomi saataisiin kaupan päälle lahjana kiitollisilta länsivalloilta ja valkoisilta venäläisiltä.

Mannerheim uskoi visioonsa. Hän pauhasi luottomiehilleen ja kohta myös lehtien lukijoille Euroopan katseiden kääntyneen Suomeen. Sivistynyt maailma vaati suomalaisia hoitamaan likaisen puhdistustyön Pietarissa.

Todellisuudessa asetelma ei ollut näin yksinkertainen.

Ranskalaiset kannustivat suomalaisia hyökkäämään ”punaiseen käärmeenpesään”, kun taas britit olivat pidättyväisempiä. Sotaministeri Winston Churchill tunnettiin Pietarin valloittamisesta haaveilevana raivokkaana antibolševikkina, mutta hän jäi orpoon vähemmistöön Ison-Britannian hallituksessa.

Britit arvelivat, ettei Mannerheimin sotaisuutta voinut erottaa hänen teatraalisesta narsismistaan. Pietarin valloittajan maailmanhistoriallinen rooli kutkutteli kenraalin kunnianhimoa ja omahyväisyyttä.

Mannerheimin oli myös vaikea kuvitella maailmaa ilman keisarillista Venäjää, imperiumia, jonka uskollisena palvelijana hänen sotilasuransa oli noussut tähtiin.

Mannerheim tahtoi Pietariin niin paljon, että oli valmis harkitsemaan vakavasti jopa vallankaappausta.

Oikeistoaktivistien salainen ”projekti” oli suoraviivainen: ensin piti jättää Suomen uusi, tasavaltalainen hallitusmuoto vahvistamatta ja hajottaa eduskunta, sitten hyökätä valtionhoitajan itsensä johdolla Pietariin.

Salaliitto höyrysi eteenpäin kesä-heinäkuussa 1919, mutta meni lopulta myttyyn: kävi selväksi, ettei operaatiolla ollut riittävää poliittista selkänojaa sen enempää Helsingin kuin Lontoonkaan korkeimmissa poliittisissa piireissä.

Mannerheim oli tyrmistynyt. Hän äksyili brittipoliitikoille ja -virkamiehille siitä huolimatta, että nämä olivat pidättyväisyydellään saattaneet pelastaa hänet elämänsä kohtalokkaimmalta virheeltä. Pietarin metropoliin hyökkääminen olisi tehnyt Suomesta Venäjän verisen sisällissodan täysimääräisen osapuolen.

Oikeastaan George Curzon, James Simpson, Hubert Gough, E. H. Carr ja muutamat muut britit ovat Suomen historian ”tuntemattomia merkkimiehiä”, Volanen kirjoittaa. Voi hyvin olla jopa niin, että heidän linjauksensa oli ja on yksi itsenäisen Suomen merkittävimmistä päätöksistä. Niin oikukasta on historia.

Volasen teos on kiehtovimmillaan ja ajankohtaisimmillaan käsitellessään vuotta 1919.

Kirjan sivuilta löytyy runsaasti muutakin kiinnostavaa, mutta aika ajoin Volanen uhkaa väsyttää lukijansa perusteellisuudellaan. Toisaalta, vaikka kirja on liiankin tietorikas, se palkitsee lukijansa monta kertaa matkan varrella.

Pientä kritiikkiä täytyy antaa myös uudempien tutkimusten unohtamisesta: Juho Kotakallion, Mikko Ylikankaan ja muutamien muiden tutkijoiden nimet loistavat poissaolollaan.

Kärpäsestä ei kuitenkaan pidä tehdä härkästä. Volasen teos onnistuu ansiokkaasti päätarkoituksessaan: se asettaa Suomen kansainvälisen politiikan teuraspenkille ja osoittaa, että pahimmillaan pientä maata voitiin paloitella ja kärventää kuin joulukinkkua.

Ihme ja kumma ei ollut se, että näin tapahtui, vaan se, että Suomi tuli tulikuumasta uunista ulos elävänä, joskin ruhjottuna tasavaltana.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    2. 2

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    3. 3

      Lentoasemalle rynnii joka päivä puolipaniikissa olevia matkustajia: Heitä odottaa passipisteen pelastava enkeli Reetta Jurvanen

    4. 4

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    5. 5

      Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

    6. 6

      Vantaalaisnainen vertaa viruksen takia eristettyä Wuhania kauhu­elokuvaan: ”En uskalla astua hissiin päästäkseni ulos”

    7. 7

      Miksi tavallinen uusi kaksio maksaa 6 000 euroa neliöltä? Grafiikka näyttää, mistä hinta koostuu

      Tilaajille
    8. 8

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    9. 9

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    10. 10

      Vuonna 1938 Suomi käännytti laivallisen Hitlerin vainoja paenneita juutalaisia takaisin natsi-Saksaan – Pauli Riihilahti päätti eläkepäivillään selvittää, mitä heille todella tapahtui

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    2. 2

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    3. 3

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    4. 4

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    5. 5

      Naisten seksilelumarkkinoille tuli hittilaite, joka muutti kaiken – se kertoo suomalaisten seksielämän käänteestä

      Tilaajille
    6. 6

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    7. 7

      Valvontaviraston suomalais­asiantuntija HS:lle: Koronaviruksesta saatu lisätietoja – ”Kyse kohtuullisen vakavasta taudista”

    8. 8

      Ugandalainen ilmastoaktivisti rajattiin ulos uutiskuvasta, jossa hän poseeraa Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoihoisen kanssa – Syyttää uutistoimistoa rasismista

    9. 9

      Yleinen harhaluulo ajokortista on saanut suomalaiset hankkimaan ennätys­määrän henkilö­kortteja

    10. 10

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    5. 5

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    8. 8

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    11. Näytä lisää