Kulttuuri

Purkuaalto uhkaa kirkkoja, koska seurakunnilla ei ole varaa kunnostaa rakennuksiaan – Moni kirkko on ollut arkkitehtuurin edelläkävijä

Seurakunnilla ei ole varaa kunnostaa kirkkoja, kappeleita ja seurakuntakeskuksia.

Tikkurilan kirkko Vantaalla, Mutalan kirkko Joensuussa sekä Vihdin, Lepolan ja Karvoskylän siunauskappelit on purettu. Valkeakosken kirkon purkamisesta on Kirkkohallituksen puoltama päätös, mutta asia on viety ­oikeuteen. Jyväskylässäkin halutaan purkaa lähiökirkkoja ja seurakuntakeskuksia. Listalla ovat muun muassa Lohikosken, Halssilan, Keljon ja Huhtasuon kirkot.

Alppilan kirkko Helsingissä oltiin vähällä purkaa, mutta seurakunta laajensi käyttöä, ja kirkko säilyi. Vaaralan kirkko Vantaalla sai purkutuomion, mutta myytiin yksityiselle liikemiehelle, joka korjautti sen. Nyt se toimii kappelina.

Purkamisesta keskustellaan parhaillaan muun muassa Helsingin Herttoniemen kirkon, Turun Pallivahan kirkon, Mikkelin Rantakylän seurakuntatalon ja Kirkkonummen seurakuntakeskuksen kohdalla.


Myyrmäen kirkko Vantaalla on tyhjillään ja purkaminenkin on vilahtanut keskusteluissa, mutta ajatus ei ole saanut kannatusta.

Myös ortodoksikirkko harkitsee luopumista osasta kirkollisista rakennuksistaan. Näyttää, että varsinkin 70- ja jopa 80-lukujen rakennukset ovat vaarassa.

Jo 60–70-lukujen mittoihin nouseva kansallinen purkuaalto on saavuttanut myös kirkon. Seurakunnat laativat Kirkkohallituksen ehdotuksesta nyt kiinteistöstrategioita, ja yhä useammin strategioissa ehdotetaan jonkin kirkollisen rakennuksen, kirkon, siunauskappelin tai seurakuntakeskuksen purkamista. ”Seurakunnilla ei ole varaa rakennuksia kunnostaa. Rakennuskannan ylläpitäminen ei ole seurakunnan perustehtävä”, linjaa Kirkkohallituksen yliarkkitehti Kristiina Koskiaho.

Kyse ei ole verotulojen vähenemisestä. ”Vaikka kirkon jäsenmäärä on pienentynyt, verotulot ovat vielä toistaiseksi hiukan kasvaneet”, vahvistaa taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.

Kirkkojen purkupäätökset herättävät aina kohua, koska ihmisillä on tunteenomainen suhde kaste-, rippi- ja hääkirkkoihinsa. Esimerkiksi Valkeakoskella ja Vaaralassa purkamista vastustettiin adresseilla.

Jokainen arkkitehti vuosisatojen ajan on haaveillut pääsevänsä joskus suunnittelemaan kirkon. Niiden rakentamisessa ei ole kitsasteltu. Arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen ovat suunnitelleet 1980-luvulla Espoon Olarin kirkon sekä Kontulan Mikaelinkirkon. Molemmat perustuivat kansainvälistäkin huomiota herättäneiden arkkitehtuurikilpailujen voittoon.

”Kirkkojen ja seurakuntatalojen rakentamisessa on aina käytetty parhaita rakennus-, lvi- ja sähköinsinöörejä. Kirkothan ovat olleet paikkakunnan ylpeydenaiheita, joita on aina ensimmäiseksi näytetty myös vieraille”, Simo Paavilainen tähdentää.



Kirkot ovat taajamien maamerkkejä. Se rooli niillä on ollut vuosituhansia.

Monet ovat valmistuessaan ovat olleet myös arkkitehtuurin edelläkävijöitä. Sellaisia ovat esimerkiksi Alvar Aallon Vuoksenniskan kirkko 50-luvulta, Aarno Ruusuvuoren Hyvinkään ja Tapiolan kirkot 1960-luvulta, Timo ja Tuomo Suomalaisen Temppeliaukion kirkko vuodelta 1969, Reima Pietilän Kalevan kirkko vuodelta 1966, Paavilaisten sekä Juha Leiviskän 80- ja 90-lukujen kirkot Kuopiossa ja Vantaalla, Matti Sanaksenahon vuoden 2004 puinen Taidekappeli Hirvensalossa sekä Kimmo Lintulan, Niko Sirolan ja Mikko Summasen K2S -arkkitehtien vuonna 2012 valmistunut Hiljaisuuden kappeli Helsingin Kampissa.

Turun Pallivahan kirkon on suunnitellut betonibrutalismin uranuurtaja Pekka Pitkänen 60-luvulla suunnittelema. Herttoniemen kirkko on Osmo Lapon 50-luvun lähiökirkko, Kirkkonummen seurakuntakeskus ja Myyrmäen kirkko ovat akateemikko Juha Leiviskän tuotantoa 80-luvun alkupuolelta, Valkeakosken kirkko vuodelta 1979 on Veikko Larkaksen suunnittelema ja Lepolan siunauskappeli 70-luvulta oli Sakari Aartelon.

Akateemikko Juha Leiviskä on ainoa suomalainen, kansainvälisesti tunnettu arkkitehti, joka on saanut muun muassa arkkitehtuurin nobeliksi mainitun Carlsberg-palkinnon. Hänen suhteellisen suppeaan tuotantoonsa kuuluu useita kirkkoja. Leiviskän rakennusten purku-uhkaa voidaan varsinkin ulkomailla pitää suorastaan skandaalimaisena.

”On murheellista kuulla, että Myyrmäen kirkon tai Kirkkonummen seurakuntatalon säilyttämistä ja korjaamista kyseenalaistetaan. Myyrmäen kirkko on mielestäni Juha Leiviskän päätyö ja Kirkkonummen seurakuntatalo on koko kylän arkkitehtonisesti mielenkiintoisin rakennus,” Simo Paavilainen toteaa.


Rakennustutkija Anne Silanto Vantaan kaupunginmuseossa on kuitenkin varma, että Myyrmäen kirkko korjataan.

”Seurakunnan piirissä ollaan tietoisia siitä, että kirkko on kansainvälisesti tunnettu kansallinen monumentti. Siellä on voimakas tahtotila korjaamisen puolesta”, Silanto kertoo.

Kirkkonummella tehtiin seurakuntakeskuksen laajennussuunnitelmat, jotka hyväksyttiin seurakuntaneuvostossa jatkosuunnittelun pohjaksi vain yhden äänen enemmistöllä.

Euroopassa kirkkoja on muutettu konsertti- ja jopa näyttelytiloiksi. Suomessa on vielä korkea kynnys muuttaa kirkkojen käyttötarkoitusta. Sitä on kuitenkin jonkin verran tapahtunut joidenkin pienten kirkkojen kohdalla.



Kirkkolaki edellyttää, että olennaiset muutokset kirkoissa on alistettava Kirkkohallituksen päätettäviksi. Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ja siunauskappelit ovat automaattisesti suojeltuja. Seurakunnat voivat päättää kiinteistöistään itse, mutta yli 50-vuotiaiden kirkkojen purkaminen on jo hankalampaa. Siihen tarvitaan sekä Kirkkohallituksen lupa että myös Museoviraston lausunto. Seurakuntakeskukset eivät ole suojelun piirissä ellei niitä ole erikseen siihen haettu.

Valkeakosken kirkko ei ollut 50-vuotias vielä silloin, kun purkupäätös tehtiin, mutta täytti tänä vuonna 50 vuotta. Omituista Valkeakosken tapauksessa on, että kirkko on todettu melkoisen hyväkuntoiseksi.

Näyttää siltä, että nyt Kirkkohallituskin asettuu puolustamaan seurakuntien ehdotuksia purkamisesta, vaikka Museovirasto tai maakuntamuseon asiantuntijat olisivat vastustaneet niitä. Esimerkiksi Valkeakosken kirkosta Pirkanmaan maakuntamuseon asiantuntijat lausuivat painokkaasti, että kyse on rakennushistoriallisesti merkittävästä maamerkistä, jota ei saisi purkaa. Museovirasto arvioi Lepolan kappelin kansallisesti merkittäväksi.

Kyse on melkoisen suuresta kulttuurisesta muutoksesta. Kirkkoja on totuttu pitämään pyhinä, ”koskemattomina” ja pysyvinä.


Purkuhakemuksissa vedotaan useimmiten päivän ilmiöön eli sisäilmaongelmiin. Valkeakosken tapauksessa valitetaan, että kirkko on kävijämääriin nähden liian suuri, ja korjauskustannukset tulisivat liian kalliiksi. Säilyttäjät kritisoivat kustannusarviota siitä, että sinne on sisällytetty ylimitoitettu nykyaikainen tekniikka, mm. koneellinen ilmastointi, jonka takia ehjä kuparikatto pitäisi purkaa.

”Meidän aikamme ongelma on jonkinlainen hybris. Ajatellaan että meidän tekemämme uusi rakennus on virheetön ja paremmin aikaa kestävä. Näin ajatellaan, vaikka edelleen tehdään hankaliksi osoittautuneita kerrosrakenteita, ja markkinoille tulee koko ajan uusia materiaaleja, joiden pitkäaikaiskestosta ei ole vielä kokemusta”, pohtii Kirkkonummen ja Myyrmäen kirkon korjaustöiden parissa työskentelevä arkkitehti Rosemarie Schnitzler.

”Mielestäni säilyttäminen on ilmastoteko, sillä vaikka korjaus saattaa olla yhtä kallis kuin uuden rakentaminen, niin se hyödyntää vähintäänkin vanhan rakennusrungon ja sen perustukset eli rakennukseen sijoitettua materiaalia ja energiaa. Toisin sanoen, näen järkeä säilyttää myös niitä vaatimattomampia rakennuksia, joilla ei ainakaan näennäisesti ole suurta kulttuurihistoriallista arvoa”, Schnitzler lisää.

Oikaisu 10.12. klo 9.42: Herttoniemen kirkon on suunnitellut Osmo Lappo, ei Osmo Lappi kuten artikkelissa aiemmin kirjoitettiin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isisin ”kalifaatti” on kaadettu ja sotilaat viruvat vankilassa, mutta Irakin luolissa lymyilee yhä taistelijoita – HS vieraili vuorella, josta kurdisotilaat tarkkailevat Isisin nukkuvia soluja

      Tilaajille
    2. 2

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    3. 3

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    4. 4

      Suosituimpien lihankorvikkeiden terveellisyydessä on isoja eroja – Ravitsemusterapeutti kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

      Tilaajille
    5. 5

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    6. 6

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    7. 7

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    8. 8

      Kiira Korpi moittii urheilujärjestelmää tuoreessa julkaisussa: ”Tavoitteena on siivota pois tieltä lapset ja nuoret, jotka hajoavat leivontakoneessa”

    9. 9

      Harry ja Meghan perustivat oman tuotemerkin – Kuinka arvokas on hovin jättävien kuninkaallisten brändi?

    10. 10

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    2. 2

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Entisen tavaratalon koko liiketila on ollut tyhjillään Helsingin keskustassa jo kolme vuotta

    5. 5

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    6. 6

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    7. 7

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    8. 8

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    9. 9

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Lihasten meneminen maitohapoille on myytti, sanoo tutkija – Hapotuksen tunne voi kuitenkin kertoa olennaisen asian treenaajan kunnosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    6. 6

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää