Maustetytöt pääsi sittenkin Emma-ehdokkaaksi – yhtyettä raadissa arvostellut Renaz Ebrahimi astuu esiin kirjoituksessaan Ylellä

Suomalaisen musiikin suurinta juhlaa, parin kuukauden päästä vietettävää Emma-gaalaa, on tänä vuonna edeltänyt poikkeuksellisen raju julkinen keskustelu.

Kohun alkusyy on Rumbanhttps://www.rumba.fi/uutiset/emma-gaalan-puheenaiheeksi-nousee-yhtye-joka-ei-ole-ehdolla/ pari viikkoa sitten julkaisema artikkeli, jonka mukaan Emma-gaalan raati jätti Maustetytöt-yhtyeen ehdokkuuksien ulkopuolelle rasismisyytösten vuoksi. Rumban mukaan kokouksessa käytyyn keskusteluun oli syynä yhtyeen esikoissinkun Tein kai lottorivini väärin varhaisversio.

Siinä käytetty n-sana nousi puheenaiheeksi viime helmikuussa, kun vuotta aiemmin keikalla kuvattu Youtube-video alkoi kiertää Facebookissa.

Varhaisversiossa lauletaan:

”Kun pallot pyörivät ränniin, mietin Sudanin neekeripoikia, jotka haluaisivat känniin, niillä on ongelma sentään oikea, kun niiden banaanipuista on hedelmät tuotu alakertani Alepan hyllyille.”

Tämän jälkeen yhtye on pahoitelluthttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006326869.html n-sanan käyttöä useampaankin kertaan. Kappaleen sanoituksen tehneen Kaisa Karjalaisen mukaan sen käytössä ei ollut kysymys tahallisesta provokaatiosta vaan ajattelemattomuudesta.

Yhtye ehti esittää n-sanan sisältävää kappaletta keikoilla keväällä 2018, mutta sitten sanoitusta muutettiin.

Levytetyssä versiossa lauletaan Sudanin pienistä pojista.

Kuuluisassa Emma-ehdokkaista päättäneessä kokouksessa koolla oli 24-jäseninen asiantuntijaraati. Tänä vuonna sen jäsenet ovat musiikkivaikuttaja kaupallisilta radiokanavilta, Ylestä, lipunmyyntitoimistoista, festivaaleilta ja parista pienemmästä musiikkimediasta.

Alun perin Maustetytöt oli tarjolla ehdolle peräti neljällä etukäteen laaditulla listalla, mutta keskustelun jälkeen yhtye ei saanut ainoatakaan ehdokkuutta.

Raadin päätöstä on sekä kiitelty että varsinkin haukuttu julkisuudessa. Arvostelijoiden mielestä kappale on ymmärretty väärin, ja päätöstä on pidetty puuttumisena taiteelliseen sananvapauteen.

Tuomariston päätös kuitenkin pysyi. Kiinnostava yksityiskohta on se, että HS:n tietojen mukaan ehdokkaista päättävästä kokouksesta oli poissa neljä tuomaria. Näin ehdokkuudet olisivat voineet mennä toisinkin.

Rumban mukaan Maustetytöt hävisi äänestyksen yhdellä äänellä.

Kohun aikana on pohdittu, kuka tuomariston jäsenistä oli se jäsen, joka Maustetyttöjen kappaletta paheksui. Nyt, ehdokkaiden julkistamisen jälkeen, täksi jäseneksi ilmoittautui YleX:n toimittaja Renaz Ebrahimi.

Hän perusteli päätöstään laajasti YleX:n sivuilla julkaistussa kirjoituksessaanhttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/12/kommentti-mina-aloitin-keskustelun-maustetytoista-emma-tuomaristossa-nyt.

Ebrahimin mukaan Maustetytöt vältteli vastuun ottamista loppuun asti ja kieltäytyi muun muassa tulemasta heidän radio-ohjelmaansa.

”Niille, joita asia ei henkilökohtaisesti kosketa, on vaikeaa tajuta, miltä tuntuu, kun rasistisen sanan käyttäminen ei ole kunnon anteeksipyynnön arvoista. Valkoinen musiikkitoimittaja ei ehkä ymmärrä, miltä tuntuu, kun kotimainen mediakenttä hehkuttaa tällaista yhtyettä. Bändiä, managerin mukaan pienen paikkakunnan kasvatti ei ymmärtänyt, ettei n-sanaa saa käyttää – mutta ei sitä silti olisi tarvinnut sensuroida”, hän kirjoittaa.

Ebrahimi kirjoittaa olleensa raadissa tuomariston ainoa ruskea ihminen, ja mahdollisesti hän on ainoa koko raadin historiassa. Hän toteaa olevansa iloinen siitä, että syntyneen keskustelun ansiosta Maustetytöt pyysivät lopulta anteeksi.

”He jopa ilmaisivat Helsingin Sanomissa, että ehdokkuuksia tärkeämpää on se, että ihmiset tietävät, että he eivät ole rasisteja”, hän kirjoittaa. ”Olen iloinen, että he tekivät anteeksipyynnössään tärkeitä havaintoja ja osoittivat tällä nimenomaan vastuunottamisen tärkeyden. Siitä, että se tapahtui vasta nyt, voi toki olla montaa mieltä.”

Ebrahimi myös kirjoittaa, ettei ”missään vaiheessa ole puhunut Maustetytöistä rasistisena bändinä”, vaan vaatinut heiltä vain anteeksipyyntöä.

Kirjoituksensa lopuksi Ebrahimi ihmettelee, miksi jo valmiiksi sorretussa asemassa olevan pitää olla se, joka muistuttaa, että kyse on isommasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.

Lopputulokseen hän on tyytyväinen.

”Marraskuussa Emma-raadissa tapahtui kuitenkin jotain historiallista. Saimme esimerkin siitä, että vastuuta voi ottaa myös kollektiivina. Päätimme yhdessä tuomaristona, että rima on korkeammalla kuin ennen. Se on mielestäni aplodien arvoinen asia”

Kaikesta huolimatta Maustetytöt pääsee kilpailemaan Emmasta yhdessä arvostetussa kategoriassa. Kahdeksan Emman kohdalla ratkaisun tekee kunkin genren hyvin tunteva erikoistuomaristo, ja Kriitikon valinta -raati valitsi Maustetyttöjen Kaikki tiet vievät Peltolaan -albumin yhdeksi ehdokkaaksi.

Muita raadin valitsemia ehdokkaita ovat Chisun Momentum 123, M:n Näytän missä asun, Jesse Markinin Folk ja Samuli Putron Pienet rukoukset.

Raatiin kuuluivat tänä vuonna puheenjohtajana pitkän linjan musiikkitoimittaja Jukka Haarma, YleX:n juontaja Anne Lainto ja Soundiin kirjoittava toimittaja Hannu Linkola.

HS haastatteli Haarmaa ennen Embahimin ulostuloa Ylellä.

Haarma vakuutti, ettei kukaan pyrkinyt vaikuttamaan raadin työskentelyyn millään tavoin.

”Teimme itsenäisen päätöksen musiikillisin perustein. Ei ollut minkäänlaista painostusta siihen suuntaan, että ottakaa nämä mukaan tai älkää ottako”, hän sanoo.

Maustetyttö-kohun aikana Haarma oli Malagassa. Hän seurasi keskustelua siellä hämmentyneenä.

Myöskään muu osa kriitikkoraadista ei yleisraadin ratkaisua täysin ymmärtänyt. Haarma sanoo, että hän pitää päätöstä kappaleen ja koko yhtyeen olemuksen väärinlukemisena.

”Olisin halunnut olla paikalla siinä alkuperäisessä raadissa ja kuulla, miten tällaiseen päädyttiin”, hän sanoo. ”Ilmassa on selvästi yliherkkyyttä.”

Kriitikkoraadin kokous pidettiin muutama päivä sen jälkeen, kun Maustetytöt pyysivät n-sanan käyttöä julkisesti anteeksi. Haarman mukaan anteeksipyynnöllä ei kuitenkaan ollut vaikutusta siihen, että Maustetytöt listalle päätyivät.

Myöskään n-sanan käyttö ei ratkaisevasti vaikuttanut kriitikkoraadin työskentelyyn.

”Sitähän ei edes ollut siinä versiossa, mitä me ollaan kuunneltu, vaan se oli jo muutettu albumille. Se, että sana esiintyy jollain varhaisella versiolla, ei ole meidän mielestämme relevanttia. Kuten sanoin, he ansaitsivat ehdokkuuden musiikillisin ansioin.”

Gaalaa järjestävä Musiikkituottajat ry julkaisi kaikki Emma-ehdokkaat tänään torstaina. Eniten ehdokkuuksia sai JVG, joka jännittää palkintoa kuudessa eri ehdokassarjassa. Chisu, Gettomasa, Ellinoora ja Lauri Tähkä ovat ehdolla viidessä kategoriassa.

Sen verran ehdokaskohu on järjestävään tahoon vaikuttanut, että musiikkituottajissa pohditaan nyt muutoksia tuomaristotyöskentelyyn. Syynä on se, että tuomaristosta vuosi nyt tietoja julkisuuteen tiettävästi ensimmäistä kertaa raadin historiassa.

”Joku tuomariston jäsenistä on vuotanut luottamukselliset keskustelut eteenpäin, ja asiaa on sitten käsitelty julkisuudessa. En usko, että tuomaristo voi enää työskennellä entisellä tavalla”, Musiikkituottajat ry:n apulaisjohtaja Tommi Kyyrä sanoo.

Kyyrä on toiminut raadin puheenjohtajana yli kymmenen vuotta. Itse kokouksessa käytyä keskustelua hän ei halua kommentoida, mutta korostaa, että mitään periaatepäätöstä Maustetyttöjen poissulkemisesta ei tehty, vaan jäsenet äänestivät erikseen kustakin kategoriasta.

Apulaisjohtaja korostaa, että lopullisesti tuomarityöskentelyn muutoksesta päättää Musiikkituottajat ry:n hallitus.

”Muutostarve on henkilökohtainen kantani. Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että voitaisiin jatkaa samalla systeemillä”, hän sanoo.

Kyyrän mukaan vaihtoehtoinen malli voisi olla se, että raadin jäsenet pääsevät tutustumaan ehdokkaisiin salasanalla suojatulla sivustolla. Sen jälkeen kukin vain äänestäisi suosikkiaan ilman, että ehdokkaista käytäisiin minkäänlaisia keskusteluja.

Malli on käytössä joissakin vastaavanlaisissa kilpailuissa maailmalla.

”Se olisi toisaalta aika surullista, koska itse pidän tuollaista monipuolista keskustelua arvokkaana. Tuomaristo on nähnyt tänäkin vuonna paljon vaivaa valintojen eteen, kun on haluttu löytää monimuotoinen ja musiikillisesti kiinnostava kattaus. Ja minun mielestäni siinä on onnistuttukin.”

Samaa mieltä on Haarma, joka on toiminut Emma-tuomaristoissa mukana jo parin vuosikymmenen aikana. Hänen mielestään keskustelu on vuosien mittaan jatkuvasti nostanut tasoaan.

”Menneinä vuosina keskustelu ei aina ollut rakentavaa ja toisia ymmärtävää, mutta nykyään se sitä on”, hän sanoo. ”Ja väittäisin, että sen seurauksena ehdokaslista on parantunut.”

Toisaalta, jos mahdollinen uudistus olisi ollut voimassa jo tänä vuonna, Maustetytöt olisi todennäköisesti ehdolla useammassakin eri sarjassa. Silloin keskustelu n-sanan käytöstä olisi jäänyt käymättä kokonaan.

Alla kaikki tämän vuoden Emma-ehdokkaat sarjoittain:

Vuoden pop

ABREU: Teipillä tai rakkaudella

Ellinoora: Vaaleanpunainen vallankumous

JVG: Rata/Raitti

SANNI: Trippi

STEREO: 00740

Vuoden rock

Apulanta: Make Nu Metal Great Again

Cyan Kicks: I Don’t Love You

Litku Klemetti: Ding ding dong

Ellips: Yhden naisen hautajaiset

Olavi Uusivirta: Skorpioni

Vuoden metalli

Battle Beast: No More Hollywood Endings

BEAST IN BLACK: From Hell With Love, Sweet True Lies, Die By The Blade

Children of Bodom: Hexed

Insomnium: Heart Like A Grave

Swallow the Sun: When A Shadow Is Forced Into The Light

Vuoden rap / R&B

Etta: 10 ja 10+

F: Mä en oo viel tarpeeks iso

IBE: Ibelius

Gettomasa: Diplomaatti

Juno: Katumuksen sakramentti

Kube: Hakunila Killah

Vuoden elektroninen musiikki

Detalji: Forever, Hot Problems, Enemy

Jori Hulkkonen: Half In The Bag

Tempo Giusto Dakini: Mr. Navigator (Armin van Buuren), Trance Runner

Yotto: Is This Trance, I/Y (Lane 8), Nova

Vuoden jazz

Alexi Tuomarila: Trio Sphere

Herd: X

Iiro Rantala: My Finnish Calendar

OK:KO: Syrtti

Signe To Sappho

Vuoden iskelmä

Antti Ketonen: Olisitpa sylissäni

Jannika B: Toinen nainen

Juha Tapio: Pieniä taikoja

Lauri Tähkä: Meidän tulevat päivät

Ville Valo & Agents: Ville Valo & Agents

Vuoden klassinen musiikki

Chorus Cathedralis Aboensis, Turku Philharmonic Orchestra, Leif Segerstam: Beethoven; Christus am Ölberge

Eriikka Maalismaa ja Emil Holmström: Schumann the Violin Sonatas

Helsinki Chamber Choir, Nils Schweckendiek: Reports - Choral works by Perttu Haapanen

Leila Josefowicz, Anu Komsi, Jeni Packalen, Hilary Summers, Peter Tantsits, Ville Rusanen, Juha Uusitalo, RSO Hannu Lintu: Violin Concerto Photoptosis, Die Soldaten Vocal Symphony

Risto-Matti Marin: Hidden Treasures

Vuoden etno

Antti Paalanen: Rujo

Markku Lepistö & Mikko Helenius: Bellows and Pipes

Pauanne: Pauanne

Tero Hyväluoma & Matias Tyni: Perinnemusiikkia Vetelistä

Viitasen Piia: Meidän jälkeemme hiljaisuus

Vuoden lastenmusiikki

Hevisaurus: Bändikouluun

Tarja Luoma, Ulla Piispanen, Matti Tegelman ja József Hársin johtama Tapiola Sinfonietta: Aave Pyykkinarulla

Mimmit: Musapatti

Robin Hund & Hans glada orkester: Ett album för äldre barn

Tuomo Rannankari: Leikki on lasten työtä

Kriitikoiden valinta

Chisu: Momentum 123

M: Näytän missä asun

Jesse Markin: Folk

Maustetytöt: Kaikki tiet vievät Peltolaan

Samuli Putro: Pienet rukoukset

Vuoden musiikkivideo

Miten mulla meni (Olavi Uusivirta, ohjaaja Teemu Niukkanen)

Tides (Onni Boi, ohjaaja Kristian Lindén)

Yhteinen koira feat Versace (Henrik Pykäri, ohjaaja Arttu Hokkanen)

Onks se rakkautta (Pariisin kevät, ohjaaja Juho Lähdesmäki)

Ikuinen vappu (JVG, ohjaaja Teemu Heljo)

Mul ei oo lapsuudensankarii (Vesala, ohjaaja Viivi Huuska)

Vuoden live

Ellinoora

Ellips

Gasellit

Samuli Putro

Vesala

Ville Valo & Agents

Vuoden tulokas

Costee: Ehkä joskus tää viel naurattaa

F: Mä en oo viel tarpeeks iso

Jesse Markin: Folk

MELO: Tien pääl, Marimekko, Sickboy

Yeboyah: Elovena

Vuoden tuottaja

Chisu: Momentum 123

DJPP: Ikuinen vappu-JVG, Rata/Raitti – JVG

Eppu Kosonen: Ikuinen vappu-JVG, Mul ei oo lapsuudensankarii-Vesala

Jukka Immonen: MD$ Muijii Stadis (Gettomasa), Ehdottomasti ehkä (JVG), Enempää (Gettomasa)

Vuoden naissolisti

ABREU

Chisu

Ellinoora

Ellips

Nelli Matula

SANNI

Vuoden miessolisti

Gettomasa

IBE

Juha Tapio

Keko Salata

Lauri Tähkä

Olavi Uusivirta

Vuoden yhtye

Apulanta

JVG

Roope Salminen & Koirat

Ville Valo & Agents

Younghearted

Vuoden biisi

Lokin päällä lokki (Apulanta)

Suomen muotoisen pilven alla (Arttu Wiskari)

Muijii stadis (Gettomasa)

Ikuinen vappu (JVG)

Palavaa vettä (Lauri Tähkä)

Palasina (Vilma Alina)

Vuoden albumi

Momentum 123 (Chisu)

Vaaleanpunainen vallankumous (Ellinoora)

Diplomaatti (Gettomasa)

Rata/Raitti (JVG)

Meidän tulevat päivät (Lauri Tähkä)

Trippi (SANNI)

Korjaus 12.12 klo 15.10: Jukka Haarman kommenttia täsmennetty. Mielipide kappaleen ja yhtyeen väärinlukemisesta oli hänen omansa, ei koko kriitikkoraadin.