Kulttuuri

Ovatko Suomen Uruguayhin perustamat sellutehtaat nykypäivän kolonialismia? Tällainen on järjestelmällisen hyväksikäytön historia

Antti Kujala tarjoaa tärkeän ja edelleen ajankohtaisen muistutuksen siitä, missä nykymaailmassamme on kysymys.

Tietokirja

Antti Kujala: Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia. Atena. 521 s.

Antti Kujala on moni­puolinen ammatti­historioitsija ja pitkän linjan tieto­kirjailija, jonka tuotannosta löytyy laaja kirjo teoksia hyvinvointi­valtiosta, teollisuus- ja työväenhistoriasta, Urho Kekkosesta ja suuresta pohjan sodasta.

Hänen uusin kirjansa Kivenmurskaajat on ensimmäinen suomalainen yleisesitys kolonialismin historiasta.

Teoksessa kuvataan siirtomaajärjestelmän väkivaltaista syntyä, orjakaupan vaikutuksia ja koloniaalisen talouden merkitystä länsimaiden myöhemmälle teolliselle vallankumoukselle. Kolonialismin historia kertoo yhden tarinan siitä, kuinka syvälle historiaan nykyisen globaalin eriarvoisuuden juuret ulottuvat.


Nykyisen kolonialismin lähtölaukauksena oli löytöretkien seurauksena tapahtunut Amerikan valloitus 1400-luvun lopulla. Espanjalaisten ja muiden eurooppalaisten valloitusmatkat tarkoittivat sitä, että kaikki maanosat kietoutuivat uudenlaiseen maailmanjärjestelmään.

Afrikasta tehtiin orjatyövoiman luovuttaja ja tällä pakkotyövoimalla korvattiin esimerkiksi iso osa Amerikoissa menehtyneistä intiaaneista, ja siirtomaista pumpattiin polttoainetta – kuten jalometalleja, raaka-aineita tai sokeria – Euroopassa syntyvälle modernille kapitalismille.

Kujala valikoi koloniaalisen järjestelmän esimerkkejä eri maanosista, selvittää koloniaalisen hallitsemisen erilaisia tapoja ja kuvailee 1800-luvun imperialismia. Teoksen aihe on valtava.

Siksi valintoja on ollut pakko tehdä. Eniten huomiota kirjassa saa brittiläinen, ranskalainen ja ehkä yllättäen myös japanilainen kolonialismi omalla luvullaan.


Toki muukin kolonialismin historia saa tilaa kirjassa. Yhdysvaltojen roolia imperialismissa ja uuskolonialismissa kirjassa sivutaan yhden alaluvun verran.

Kolonialismi on Kujalalle ammattihistorioitsijana eräänlainen harrastus. Tämä näkyy jonkun verran kirjassa.

Kolonialismiin – sen historiaan ja vaikutuksiin – liittyy valtava määrä tutkimusta ja kokonaisia koulukuntia. Kujala sivuuttaa lähes kokonaan nämä edelleen ajankohtaiset suuret yhteiskunta- ja historiatieteelliset keskustelut.

Ehkä urakka olisi ollut liian mittava, mutta edes lyhyet viittaukset esimerkiksi postkolonialismiin, toiseuteen tai vaikkapa maailmanjärjestelmäanalyyseihin ja riippuvuusteorioihin olisivat olleet paikallaan.

Kujala määrittelee kolonialismin konventionaalisesti 500 vuotta sitten syntyneenä ilmiönä, joka alkoi eurooppalaisten toiminnasta maanosansa ulkopuolella. Tällöin analyysin kohteena ei ole joka puolella maailmaa näkyvä sisäinen kolonialismi – se prosessi, jossa maat ja valtakunnat valtasivat ja alistivat alueita omassa valtapiirissään. Tuttu esimerkki on Suomi ja saamelaiset.

Toinen esimerkki omassa valtapiirissä tapahtuneesta kolonialismista on Venäjän valtakunnan laajentuminen Uralin yli Siperiaan toisten kulttuurien, kielten ja uskontojen alueelle 1500-luvun lopulta, päätyen 1700-luvulla jopa Alaskaan.


Kujala huomauttaa, että kolonialismi ei juuri koskenut suomalaisia. Siksi Suomessa ei oikein ymmärrettäisi, miten järjestelmällistä hyväksikäyttöä ja sortoa kolonialismiin liittyi. Tai vaikka sitä, että nykyisen pakolaiskriisin siemenet kylvettiin siirtomaakauden aikana.

Toisaalta Suomi oli köyhä maa, kahden suurvallan välissä, joita kummatkin naapurit kyllä verottivat ja käyttivät hyväkseen. Silti – osin kolonialismin valtarakenteiden seurauksena – Suomi kuitenkin päätyi kuulumaan maapallon rikkaampaan osaan.

Kirjan johdannossa Kujala esittelee suomalaisten henkilöiden kytköksiä kolonialismiin. Mutta myös rakenteellisia yhteyksiä oli.

Suomalaisilla ei tietystikään ollut omia kolonioita, mutta tervaa ja sahatavaraa laivattiin 1600- ja 1700-luvuilla suuret määrät Hollantiin, joka oli keskeinen kuljettaja Atlantin orjakaupassa ja Aasian maustekaupassa kaapattuaan Indonesia maustesaarineen portugalilaisilta. Ja Venäjän Alaskassa toimi neljä suomalaista kuvernööriä, joista yhden, Adolf Etholénin keräämä Alaskan alkuperäiskansojen esinekokoelma Kansallismuseossa on paras sellainen Alaskan ulkopuolella.

Nykyään paljon puhuttua kolonialismin kulttuurivarkautta tämäkin. Pitäisikö aineistot palauttaa Alaskaan?


Aiheen laajuudesta väistämättä johtuvista puutteistaan huolimatta Antti Kujala tarjoaa suomalaiselle lukijalle tärkeän ja edelleen ajankohtaisen muistutuksen siitä missä nykymaailmassamme on kysymys. Kolonialismin historia on raskas mutta samalla silmiä avaava matka maailmamme epäoikeudenmukaisuuteen, vallanhimoon ja väkivaltaan – siihen menneisyyteen, joka osaltaan on tehnyt maailmastamme sellaisen kuin se nyt on.

Kolonialismin luomat valtarakenteet näkyvät ympärillämme joka puolella. Kivenmurskaajat herättää katsomaan tätä historiaa. Vaikka kysymään, onko tanskalainen ”hygge” kolonialistisen riiston pohjalle rakentunutta rikkaan maailman ylellisyyttä. Tai onko suomalainen sellutuotanto Uruguayssa jollain tavalla kolonialismin jatketta.

Kirjoittaja on alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Helsingin yliopistossa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Idyllisessä peltomaisemassa seisoo surkea näky: Upea mökkialue rapistui Espoossa rötiskökyläksi, jota asukkaatkin välttelevät

    2. 2

      Puolueiden kannatus on vakiintunut: Perussuomalaiset selvästi suurin, Marin-ilmiö ei ole nostanut Sdp:tä

    3. 3

      Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

    4. 4

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    5. 5

      Miten vaarallinen Kiinasta leviävä koronavirus on? HS kokosi vastaukset neljään keskeiseen kysymykseen

    6. 6

      Nuortensarja Sex Education näyttää loputtomasti seksiä ja pääsee äärimmäisen häpeän tasolle – Miksi seksuaalikasvattaja hehkuttaa sitä?

      Tilaajille
    7. 7

      Kuvat kertovat hävityksestä: Puisto muuttui kaatopaikaksi Helsingissä

    8. 8

      Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

    9. 9

      ”Ajattelin, etteivät hyytymiset koske minua” – Lehti kasvoi ja uudistui, mutta sitten päätoimittaja Ville Pernaalle iski raju työuupumus

      Tilaajille
    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    2. 2

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    3. 3

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    4. 4

      Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

    5. 5

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    6. 6

      Kymmenettuhannet suomalaiset kuuluvat joukkoon, jonka lihakset eivät kasva kuntosalilla: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    7. 7

      Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    10. 10

      Suosituimpien lihankorvikkeiden terveellisyydessä on isoja eroja – Ravitsemusterapeutti kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    6. 6

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    7. 7

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    8. 8

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    9. 9

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    10. 10

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää