Kulttuuri

Totuudenjälkeinen aika, kulttuurinen omiminen ja influensserit – Nämä ovat 2010-luvun kymmenen suurta puheenaihetta

Kokosimme kymmenen mediassa ja keskusteluissa esiintynyttä puheenaihetta, jotka jäävät mieleen päättyvältä vuosikymmeneltä.

1. Ilmastonmuutos

2010-luku ja etenkin sen viimeiset vuodet tullaan muistamaan siitä, että ilmastonmuutos murtautui vihdoin laajemmin ihmisten tietoisuuteen ja poliittiseen puheeseen.

Yksi keskeisistä herättelijöistä oli ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 2018 julkaisema raportti. Sen mukaan maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatisi nopeita ja ennennäkemättömiä muutoksia energiantuotantoon ja -kulutukseen, maankäyttöön, teollisuuteen ja ihmisten elämäntapoihin.

Vuosikymmenen lopuksi Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan ensimmäisenä maanosana maailmassa. Parlamentin tavoite on, että Eurooppa olisi hiilineutraali vuonna 2050.

Vuosikymmenen lopun ilmastoherätyksen suurin hahmo on kiistatta ruotsalainen koululainen ja aktivisti Greta Thunberg. Hän aloitti koululakon, josta kasvoi maailmanlaajuinen kansanliike. Se on inspiroinut etenkin nuoria aktivoitumaan ilmastokysymyksissä ja vaatimaan aikuisia ottamaan ilmastonmuutoksen uhan tosissaan.


2. Vegaanius ja ruokapuhe

Kuluvan vuosikymmenen voisi kiteyttää kuvaan avokadoleivästä Instagram-feedissä. Ruoka on noussut individualismin, globalisaation ja hyvinvoinnin kasvun myötä merkittäväksi osaksi identiteettiä ja itsensä ilmaisua. Yhä vaikeammin ennustettavassa maailmassa ruoka on harvoja asioita, joita ihminen pystyy kontrolloimaan.

Vuosikymmen alkoi karppausvillityksellä. Ihmiset jättivät leivät hyllyihin ja hamstrasivat voita. Ravinto liittyi olennaisesti erilaisiin muotidieetteihin ja terveystrendeihin superfoodeista raakaruokaan.

Ravinto tuli osaksi myös ilmastonmuutostietoisuutta. IPCC:n raportin mukaan ruoantuotannolla on merkittävä osuus hiilidioksidipäästöistä, ja lihan syömisen vähentämisestä alettiin puhua enemmän.

Sana sipsikaljavegaani otettiin kielitoimiston sanakirjan uudissanaksi vuonna 2016. Vegaanien mättöruoan tarpeeseen alkoi kauppojen hyllyille putkahdella erilaisia einestuotteita vihiksistä vegaaniseen roiskeläppäpizzaan.

Vuonna 2016 ihmiset myös etsivät kaupoista kuumeisesti uutta ja ihmeellistä keksintöä, nyhtökauraa. Kasvipohjaisen lihankorvikkeen tuotantokapasiteetti ei kyennyt vastaamaan suureen kysyntään.

Vaikka ABC-asemiltakin saa nykyään kahviin kasvimaitoa, vegaanius ja kasvissyönti ovat yhä marginaalissa. Suomalaisten lihansyönti on vain kasvanut vuosi vuodelta. Suomalaiset syövät keskimäärin noin 80 kiloa lihaa vuodessa.


3. Robotiikka ja tekoäly

2010-luvulla automatiikasta, robotiikasta ja tekoälystä on tullut entistä kehittyneempää, halvempaa ja arkipäiväisempää.

Teollisuudessa eri puolilla maailmaa automaatiotekniikkaa hyödynnetään jo laajasti elektroniikkateollisuudessa, autojen valmistuksessa, lääketeollisuudessa ja erikoismetallien valmistuksessa.

Taloustieteilijä Daron Acemoğlu sanoi HS:lle huhtikuussa, että suurin käänne on vasta tulossa. Väestön vanhenemisen myötä työvoimasta tulee pulaa, joten palkat nousevat. Se luo yrityksille kannustimen korvata työvoimaa tekniikalla.

Robotit ovat jo keskuudessamme. Ne esimerkiksi kuljettavat pizzaa, pölyttävät kukkia ja toimivat vastaanottovirkailijoina hotelleissa. Japanilaisessa temppelissä on jopa buddhalainen robottipappi. Helsingissäkin on kokeiltu robottibusseja, ja Oodi-kirjastossa robotit kuljettavat kirjoja.

Teknologian nopea kehitys on herättänyt myös eettistä keskustelua. Euroopan komissio on valmistellut tekoälystrategiaa, joka sisältää ehtoja tekoälyn luotettavuudesta, turvallisuudesta ja läpinäkyvyydestä.

Tekoäly ja algoritmit keräävät usein erilaista käyttäjädataa. Etenkin vuosikymmenen loppupuolella on puhuttu paljon tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvistä riskeistä.

Massachusettsin teknillisen korkeakoulun (MIT) Media labin tekoäly- ja etiikkahankkeen johtaja, Intialainen Tenzin Priyadarshi sanoi HS:lle kesällä, että eettisyyden kaitseminen on hankalaa, koska hallitusten säädökset laahaavat tekoälyn kehityksen perässä.


4. Uskontojen merkityksen lasku, new age -hengellisyyden nousu

Suomen evankelisluterilaisen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut 2010-luvulla 78,3 prosentista 69,8 prosenttiin.

Vuonna 2010 Ajankohtaisen kakkosen teemailta, jossa keskusteltiin homoseksuaalien yhteiskunnallisista oikeuksista, aiheutti ennätyksellisen eroaallon Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Kirkko on etsinyt paikkaansa liberalisoituvien arvojen maailmassa. Kirkosta erotaan sekä sen takia, että sitä pidetään liian konservatiivisena että sen takia, että sitä pidetään liian suvaitsevaisena.

Entinen arkkipiispa Kari Mäkinen kommentoi HS:lle maallistumiskehitystä toukokuussa 2008. Hänen mukaansa yksi syy kirkosta eroamisille on kulutuskulttuurin vahvistuminen ja se, että ihminen näkee itsensä entistä enemmän kuluttajasubjektina, joka valitsee itselleen sopivia juttuja.

Samaan aikaan on nähty new age -hengellisyyden nousu, joka liittyy osittain myös self help -kulttuurin kukoistukseen. Vuosikymmenen loppupuolella astrologia, kristallit, rohdot, salvianiput ja tarot-kortit ovat alkaneet näkyä etenkin nuorten naisten some-feedeissä. Ne liittyvät myös moderniin noituuteen, joka on saanut suosiota feministien keskuudessa.


5. #Metoo

Syksyllä 2017 elokuvamaailmasta lähti liikkeelle aalto, jota ei voinut pysäyttää mikään: #metoo-liike.

Se alkoi, kun maailman merkittävimpiin elokuvatuottajiin kuuluvan amerikkalaisen Harvey Weinsteinin paljastettiin ahdistelleen ja käyttäneen naisia seksuaalisesti hyväkseen koko uransa ajan.

Paljastus aukaisi jonkinlaisen lukon. Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä naisten kertomuksia heidän kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Niissä oli mukana tunniste #metoo, suomeksi ”minä myös”. Naisten kokeman ahdistelun laajuus ja arkipäiväisyys nousi esille laajemmin kuin koskaan.

Weinstein-paljastusten vanavedessä tapetille nousi etenkin kulttuurialoilla vallan varjolla tapahtuva seksuaalinen häirintä. Nopeasti liike laajeni myös Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Ahdistelua ja seksuaalista väkivaltaa paljastui muun muassa Ruotsin akatemiasta, maan kulttuurieliitin ytimestä, ja Suomenkin elokuva-alalta.

Sittemmin #metoo laajeni pelkästä seksuaalisen häirinnän esilletuomisesta yleiseksi tasa-arvokeskusteluksi kulttuurin piirissä ja muuallakin.

#Metoo horjutti vanhoja valtarakenteita, muttei suinkaan kaatanut niitä. Ja paljon on vielä paljastamatta, kuten esimerkiksi HS:n hiljattainen selvitys suomalaisen kulttuurineuvos Veijo Baltzarin hyväksikäyttökultista osoittaa.


6. Totuudenjälkeinen aika

Kesällä 2015 perussuomalaisten silloinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa kuulemansa tarinan kosovolaisesta maahanmuuttajasta, joka olisi halunnut Suomessa töihin. Tarinan mukaan Kelassa oli kuitenkin sanottu maahanmuuttajalle, että ei täällä tarvitse tehdä töitä, yhteiskunta tukee.

”Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan”, totesi Slunga-Poutsalo lopuksi.

Vuotta myöhemmin maailmalla alettiin puhua laajalti totuudenjälkeisestä politiikasta (post-truth politics).

Termillä tarkoitettiin sitä, että tosiasiat vaikuttivat menettäneet merkityksensä politiikassa. Ohi ajoivat mielipiteet ja tunne.

Britannian eroa EU:sta ajettiin valheilla, ja Donald Trump eteni Yhdysvalloissa presidenttiehdokkaaksi kovilla puheilla, ei todistettavissa olevilla faktoilla. Silti valehtelu kampanjoinnissa ei heikentänyt Trumpin tai brexitin suosiota lainkaan, kirjoitti Ville Similä kolumnissaan kesällä 2016.

Muutamaa kuukautta kolumnin jälkeen Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Sitten ei enää puhuttu niinkään totuudenjälkeisestä politiikasta vaan totuudenjälkeisestä ajasta.

Heti Trumpin astuttua valtaan tämän neuvonantaja Kellyanne Conwaylta kuultiin slungapoutsalomainen lausahdus, joka kuvasti hyvin tätä uutta aikaa.

Kun Valkoisen talon tiedottaja Sean Spicer oli aiemmin syyttänyt mediaa Trumpin virkaanastujaisten seuraajamäärän vähättelystä ja todennut virheellisesti, että virkaanastujaisissa ei koskaan ole ollut niin suurta yleisöä, Conway puolusti Spiceriä toteamalla tämän tarjonneen vain ”vaihtoehtoisia faktoja” (”alternative facts”).

Jo Trumpin valintaa edesauttoivat silkat valeuutiset, jotka levisivät tehokkaasti Facebookissa. Niitä tehtailivat esimerkiksi makedonialaiset teinit hyvää rahaa vastaan.

Suomessa valeuutisten kanssa oltiin edelläkävijöitä. Rasistinen valemedia Mv-lehti oli noussut verkossa suureen suosioon jo 2015.

Valeuutisista on 2010-luvulla tullut tehokas keino etenkin oikeistopopulistisille poliittisille liikkeille saada kannattajia. Ne vetoavat ihmisten ennakkoluuloihin. Kun jollakulla on jo valmiiksi vahva tunne siitä, että jokin asia on totta, sitä tunnetta on helppo pönkittää.

Oikeistopopulistit ovat myös taktisesti omineet valeuutinen-sanan omaan retoriikkaansa. Esimerkiksi Trump haukkuu häntä kritisoivia valtamedioita säännöllisesti ”fake newsiksi”.

Amerikkalaislehti Washington Post on pitänyt kirjaa Trumpin presidenttikautenaan sanomista valheista ja totuuden vääristelyistä. Tämän joulukuun puolessavälissä niitä oli kertynyt lehden mukaan 15 413.

Mutta nykyään ihmiset uskovat siihen mihin haluavat, eikä sitä uskoa ole helppo horjuttaa.

Similän vuoden 2016 kolumnissaan mainitsema Britannian EU-ero varmistui myös tämän vuoden joulukuussa, kun britit äänestivät viimeisen kerran brexitin puolesta.


7. Euroopan pakolaiskriisi

Ihmiset ovat paenneet kotimaistaan sotaa, hätää ja muita kriisejä aina. Mutta 2010-luvulla Euroooppaan tuli ihmisiä lyhyen ajan sisällä niin paljon, että medioissa alettiin puhua ”pakolaiskriisistä”.

Syksyllä 2015 ennennäkemättömän suuri joukko turvapaikanhakijoita saapui muutaman kuukauden aikana Eurooppaan. Useimmat olivat lähtöisin Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. He tulivat pääasiassa Turkin kautta meren yli Kreikkaan ja sieltä maitse Länsi-Balkanin kautta pidemmälle Eurooppaan.

Suomeenkin asti turvapaikanhakijoita tuli ennätysmäärä, runsaat 32 000. Siihen asti 2000-luvulla turvapaikanhakijoita oli tullut Suomeen verrattain vähän, yleensä noin kolmesta neljään tuhanteen vuodessa.

Maahanmuutovirastossa hakemusten määrä aiheutti valtavan ruuhkan ja väliaikaisia vastaanottokeskuksia perustettiin ympäri Suomea.

Suuri syy turvapaikanhakijoiden määrälle oli ääri-islamistinen terroristijärjestö Isis, joka juuri vuonna 2015 oli voimiensa tunnossa Irakissa sekä Syyriassa. Niissä yhteensä miljoonat ihmiset elivät väkivaltaisen äärijärjestön armoilla. Suomeen eniten pakolaisia tuli Irakista.

Turvapaikanhakijoiden joukossa oli silti sellaisiakin ihmisiä, jotka olivat tulleet Suomeen väärien huhujen perässä. Suomessa he huomasivat, että ei täältä olekaan helppo saada turvapaikkaa. Moni lähti nopeasti pois.

Suomessa pakolaiskriisi oli joka tapauksessa sen syksyn suurin media-aihe. Se jakoi kansakuntaa rajusti ja ruokki maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Sellaiset lisääntyivät entisestään, kun jotkut turvapaikanhakijat syyllistyivät Suomessa vakaviin seksuaalirikoksiin.

Vastaanottokeskuksia esimerkiksi yritettiin tuhota polttopulloilla. Rasistisia valeuutisia ja salaliittoteorioita netissä levittävä Mv-lehti oli pakolaiskriisin aikaan suosituimmillaan.

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa romahti vuoden 2015 jälkeen. Pakolaiskriisi saattoi silti vaikuttaa politiikkaankin moneksi vuodeksi – esimerkiksi perussuomalaisten nousu gallupien mukaan Suomen suurimmaksi puolueeksi voi olla osaltaan sen seurausta.


8. Kulttuurinen omiminen

Kulttuurisen omimisen käsite nousi puheenaiheeksi vuoden 2016 paikkeilla.

Se tarkoittaa yksittäisten elementtien ottamista vieraasta kulttuurista ja niiden käyttämistä alkuperäisestä kontekstista irrallaan sekä niistä hyötymistä. Useimmiten kyseessä on asetelma, jossa valtakulttuuri lainaa jotain vähemmistökulttuurille kuuluvaa.

Suomessa kulttuurista omimista voi olla esimerkiksi se, että valtaväestöön kuuluva käyttää saamelaisten kansallispukua, tai sellaista muistuttavaa asua. Näin Suomessa on tehty usein halventavissa yhteyksissä, kuten tv-sketseissä.

Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan tekemissä, 1980- ja 1990-luvuilla suosituissa nunnuka-sketseissä kaksikko esitti juoppoja ja sottaisia ”saamelaisia”.

Kantaväestön puolella tällaista puolustellaan yleensä sillä, että kyseessähän on pelkkä harmiton huumori.

Mutta ongelmana – jota monet eivät ymmärrä – ovatkin valta-asetelmat, joita vieraan kulttuurin väärin esittäminen vahvistaa. Nämä asetelmat nimittäin sanelevat sen, minkälaista kohtelua, minkälaiset mahdollisuudet ja miten paljon sananvaltaa kukin saa.

Tästä käyvät esimerkiksi tavat, joilla valkoihoiset länsimaalaiset ovat esittäneet niin afrikkalaisia, Amerikan alkuperäiskansoja kuin saamelaisiakin. Eli mitä tahansa länsimaisesta normista poikkeavia ihmisryhmiä.

Nunnuka-sketseilläkin vahvistettiin niitä negatiivisia stereotypioita, joita suomalaisilla saamelaisista oli.

Omiminen on ongelmallista silloinkin, kun siihen ei liittyisi toisen kulttuurin tietoinen halventaminen. Esimerkiksi viihdejätti Disneytä on syytetty eri kulttuurien hyödyntämisestä, kun yhtiö on tehnyt animaatioelokuviaan eri maiden kansantarinoista ja tekijöinä on ollut pelkkiä länsimaisia. Nykyään Disney-elokuvissakin pyritään huomiomaan asia esimerkiksi näyttelijävalinnoissa.

Vaikka kulttuurista omiminen saatetaan nykyään tiedostaa länsimaissa aiempaa paremmin, sen ymmärtäminen on valtaväestölle hankalaa. Suomessa puheenaiheeksi nousi tänä syksynä Pirkka-Pekka Peteliuksen, nykyisen vihreiden kansanedustajan, esittämä julkinen anteeksipyyntö.

”Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä”, Petelius sanoi.

Anteeksipyyntö herätti laajan, aggressiivisen somereaktion – ja juuri valkoisten kantasuomalaisten keskuudessa, vaikka asia ei heitä millään tavalla edes koskenut.


9. Blogit, Youtube ja somevaikuttajat

Kalliita vaatteita, hienoja kutsuvierastilaisuuksia, matkoja ja ilmaisia tavaroita. Bloggaajat näkyivät 2010-luvulla kaikkialla. Myös bloggaajien tienestit ovat kiinnostaneet säännöllisesti: pitkään tuntui uskomattomalta, että omasta elämästään ja tavaroistaan kirjoittavasta ihmisestä voi parhaimmillaan tulla ammattilainen, joka tienaa mainostuloilla esimerkiksi 6 000 euroa kuussa tai jopa enemmän.

Blogeja kokosivat portaaleiksi 2010-luvun alkupuolella perustetut Indiedays-sivusto, Lily.fi-sivusto ja Fitfashion-sivusto. Pian osa bloggaajista kuitenkin muuttui niin suosituiksi, että he perustivat blogien ympärille omaa yritystoimintaa, esimerkiksi vaikuttajamarkkinointitoimisto Asennemedian.

Samaan aikaan nousivat Youtube-tähdet, jotka bloggaavat elämästään videolla, kuvaavat pelaamista tai vaikkapa murskaavat asioita, kuten suomalainen, yllättävään maailmanlaajuiseen suosioon noussut Hydraulic Press Channel. Vuonna 2014 järjestettiin ensimmäinen Tubecon, Youtube-tähtien ympärille rakentuva tapahtuma.

Suosituimmat bloggaajat ja tubettajat ovat nykyisin monessa eri somekanavassa toimivia vaikuttajia eli influenssereita. Sosiaalisen median seurantaan ja analytiikkaan erikoistuneen Meltwaterin mukaan Suomen kovin vaikuttaja elokuussa 2019 oli tubettaja Miisa Rotola-Pukkila eli Mmiisas, toisena tuli muun muassa pelivideoita Youtubeen kuvaava Eric Savolainen eli Lakko ja kolmantena tubettaja Roni Back.

10. Treenaus ja itsensä mittaaminen

2010-luvulla treenaamisesta tuli trendikästä: yhtäkkiä kaikki joogasivat, harjoittelivat salilla tai juoksivat maratoneja. Samalla urheilukellot ilmestyivät ranteisiin, ja itsensä mittaamisen hyödyistä ja haitoista on keskusteltu vilkkaasti. Paljon keskusteltiin myös ajokoiran näköisistä yritysjohtajista ja siitä, onko ulkonäkö nykyisin johtajan uskottavuuden mitta.

Vuosikymmenen lopulla unen merkitystä alettiin korostaa, ja monen yritysjohtajan sormessa saattoi nähdä aktiivisuutta ja palautumista mittaavan Oura-älysormuksen.

Yksi maailman suurimmista markkinatutkimusyhtiöistä, saksalainen Gfk selvitti 16 eri maassa vuonna 2016, että joka kolmas ihminen käyttää teknologiaa itsensä mittaamiseen, HS kertoi helmikuussa 2019.

Itsensä mittaamisen eturintamassa oli niin sanottu quantified self -liike. Se käynnistyi jo 2007, kun Wired-teknologialehden toimittajat Gary Wolf ja Kevin Kelly alkoivat kerätä tietoa itsensä mittaamisesta ja siihen sopivista sovelluksista The Quantified Self -nettisivustolle.

Samana vuonna julkaistiin myös Iphone-älypuhelin, joka oli kuin tehty sitä varten, että itsestään voi kerätä enemmän tietoa.

Yhdysvaltalainen kulttuuriantropologi Natasha Schüll on tutkinut itsensämittaajia vuodesta 2013.

”Ihmisillä on ristiriitainen suhtautuminen itsensä mittaamiseen. Toisaalta he haluavat teknologian avulla tietoa, jotta osaavat itse tehdä oikeita valintoja. Toisaalta he haluavat, että algoritmit ja laitteet kertovat, mitä heidän pitää tehdä”, hän sanoo HS:n haastattelussa.

Nykyään sovellukset voivat esimerkiksi huomauttaa, että olisi aika mennä tunnin päästä nukkumaan, jotta ehdit saada tarpeeksi unta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisyrityksen teknologia tappaa koronaviruksia ilmasta – nyt kiiretilaus Kiinaan laittoi työvuorot uusiksi

    2. 2

      Kirjeenvaihtajan kommentti: John Boltonin paljastus on uutis­pommi, joka voi muuttaa Trumpin oikeuden­käynnin kulkua

      Tilaajille
    3. 3

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    4. 4

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    5. 5

      Lakkoilevien paperityöntekijöiden palkat ylittävät teollisuuden keskiansiot – Mistä se johtuu?

    6. 6

      Luisteluvalmentaja Mirjami Penttisen seuran hallitus erosi yllättäen: syynä seuran jakautuminen kahteen leiriin – osa vanhemmista tyrmistyi

    7. 7

      Uusi pysäköintihalli Töölössä seisoo lähes tyhjillään, emmekä me töölöläiset ihmettele sitä yhtään

    8. 8

      Helsingin poliisin ylikomisario teki rikosilmoituksen perussuomalaisten kansanedustajasta

    9. 9

      Karamellisoidusta sipulista syntyy huiman hyvä pastakastike, ja nopeimmillaan se valmistuu kymmenessä minuutissa

    10. 10

      Markus Tietäväinen jäi jumiin ”aavemaiseen” Wuhaniin ja kertoo, minkälaista on opiskelijan arki eristetyssä miljoona­kaupungissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Fasismia tuli joka tuutista, joten Ilkka Malmberg vei poikansa katsomaan, mihin oikea fasismi johtaa – Kuukausiliitteen klassikko­juttu vie Auschwitziin

      Tilaajille
    2. 2

      Moni suomalaislapsi on kasvatettu tavalla, joka murentaa itseluottamusta – Asiantuntijat kertovat, miksi tyyliä kannattaa muuttaa heti

      Tilaajille
    3. 3

      Koripallolegenda Kobe Bryant on kuollut – yhdeksän henkeä vaatineessa helikopteriturmassa kuoli myös Bryantin tytär

    4. 4

      Uusi pysäköintihalli Töölössä seisoo lähes tyhjillään, emmekä me töölöläiset ihmettele sitä yhtään

    5. 5

      ”Läksyt stressaavat”, nuori kertoi, mutta sitten paljastui todellisuus, joka veti ammattilaisenkin vakavaksi – HS vietti illan suositulla chat-kanavalla, jossa näkyy nuorten ahdistus ja hätä

      Tilaajille
    6. 6

      Sata vuotta sitten New Yorkin yläluokkaa palveli oireeton kokki Mary Mallon, joka oli historian kenties pahin suurtartuttaja: isäntäperheet sairastuivat vuorotellen vaaralliseen tautiin

    7. 7

      HS-analyysi: Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri

      Tilaajille
    8. 8

      Kobe Bryant oli risti­riitainen super­tähti, joka saavutti kaiken – roolinsa hän erotti itse itselleen antamallaan lempinimellä

    9. 9

      Helsinkiä rakennetaan hurjaa vauhtia, mutta kaupunki ei saa palkattua rakennusalan työntekijöitä: ”Emme pysty maksamaan”

    10. 10

      Rajun näköisestä lihasvasarasta tuli treenaajien hittituote – Asiantuntija kertoo, mitä laite tekee lihaksille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    2. 2

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    3. 3

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    4. 4

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    5. 5

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    8. 8

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    11. Näytä lisää