Kulttuuri

Suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi matkasi maailman eristetyimmille seuduille Koillis-Siperiaan ja söi ”ties mitä otuksia” – sata vuotta myöhemmin Kira Jääskeläinen teki saman

Koillis-Siperiassa ei ole Sakari Pälsin ajoista enää paljon jäljellä, mutta se ei sureta dokumentaristi Kira Jääskeläistä. ”Ihmiset eivät ajattele siellä kylissä kulkiessaan, että tämä on meidän kulttuurimme loppu.”

”Cristiano Ronaldo”, vitsailee joku, kun näkee miehen pompottelemassa palloa mustavalkoisella filmillä. Muut katsojat ympärillä hörähtävät.

Mies ei näytä pätkääkään maailman parhaimpiin kuuluvalta portugalilaiselta jalkapalloilijalta.

”Dynamon uusi eskimovahvistus”, tokaisee joku toinen ja saa aikaan lisää hilpeää naurua.

Käynnissä on elokuvaesitys jossain päin Koillis-Siperiaa. Paikalliset asukkaat ovat saaneet nähtäväkseen vanhan dokumenttielokuvan, joka on kuvattu heidän asuinalueillaan vuosina 1917–1918. Suurimmalle osalle heistä hyvin kaukaista menneisyyttä siis.

Joku näkyy ottavan samaan aikaan kännykällään videokuvaa tuosta rakeisesta elokuvasta.

Kyseessä on suomalainen elokuva, jonka teki aikoinaan tutkimusmatkailija Sakari Pälsi. Sitä elokuvaa ei ole ennen noilla seuduilla näytetty.


Kohtaus on dokumentaristi Kira Jääskeläisen uudesta kiinnostavasta dokumentista Pohjankävijäin merkintöjä. Se kertoo tšuktšien ja Siperian eskimoiden maailmasta nyt ja ennen.

Idean dokumenttiin hän sai kauan sitten Pälsin matkakertomuksista. Jääskeläistä kiehtoi ajatus siitä, että hän matkustaisi samoille seuduille, joilla toinen suomalainen tutkimusmatkailija oli käynyt jo sata vuotta aiemmin.

”Suurin toiveeni etukäteen oli se, että kun näytämme Pälsin elokuvaa eri puolilla, joku yleisöstä pomppaisi pystyyn ja toteaisi, että tuo on minun isoisoiso- joku. Mutta valitettavasti sitä ei tapahtunut”, Jääskeläinen kertoo.

Pälsi (1882–1965) oli suomalainen arkeologi, kirjailija sekä tutkimusmatkailija, josta tuli jopa alansa kansainvälinen uranuurtaja.

Hänen tutkimusmatkansa Tšukotkan alueelle alkuperäiskansojen pariin kesti kaikkiaan 2,5 vuotta. Maailman karuimmilla ja eristetyimmillä seuduilla Pälsi valokuvasi ja elokuvasi ahkerasti paikallisten tšuktšien elämää ja arkea, johon kuului muun muassa harppuunan heiton harjoittelua, luunkaiverrusta, jurtan rakentamista, mursunsuolien käsittelyä sadetakkimateriaaliksi ja pallopeliä Beringin rannalla.

Jääskeläisen mukaan se, että ihmiset eivät tunnistaneet Pälsin videolla esiintyneitä ihmisiä, kertoo aika paljon suomalaisen yhteiskunnan ja sikäläisten olojen eroista.

”Meillehän sata vuotta ei olisi ehkä tuntunut niin pitkältä ajalta. Mutta siellä täytyy muistaa, että he saivat kirjakielen vasta 1930-luvulla. Silloin luotiin aakkoset ja kielioppi niille ihmisille. Mutta ennen kuin he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, siihen meni vielä vuosikausia”, Jääskeläinen sanoo ja muistuttaa, että Tšukotkan alueen kulttuuri pohjautuu suulliseen tarinankerrontaan.

Jos asukkailla joskus olikin ollut joitain valokuvia noista ajoista, ne ovat Jääskeläisen mukaan varmasti kadonneet.


Jääskeläisen mukaan tšuktšit olivat Siperian kansoista viimeinen tsaarin vallan alle antautunut alkuperäiskansa. Se taisteli itsenäisyydestään sinnikkäästi ja pitkään.

Viimeistään toisen maailmansodan jälkeen moni asia muuttui. Kyliä pakkosuljettiin, ja ihmiset joutuivat muuttamaan uusiin paikkoihin. Sulautuminen valtakulttuuriin alkoi. Tšuktšien oli ryhdyttävä puhumaan venäjää, ja heille annettiin myös uudet venäjänkieliset nimet.

”Moni paikallinen kuoli ikävöintiin”, kertoo eräs mies Jääskeläisen dokumentissa.


Jääskeläinen kuljettaa dokumentissaan kahta aikatasoa rinnakkain, nykyistä ja sadan vuoden takaista. Niistä ajoista, kun päälle kolmekymmentävuotias Pälsi teki retkensä, ei ole paljon enää jäljellä.

Tekikö matka Jääskeläisen surulliseksi?

”No ei. Elokuvasta tuli ehkä vähän haikeamielinen, mutta en halunnut päättää sitä niin, että tämä olisi näiden ihmisten loppu. Koska en yhtään ajattelen niin, kun olen siellä. Koska eivät hekään ajattele siellä kylissä kulkiessaan, että tämä on meidän kulttuurimme loppu.”

Hänestä on mielenkiintoista nähdä, millaisia uusia muotoja kulttuuriin tulee, kun ajat muuttuvat.

”Nytkin, kun peräkyliin on saatu suht’ toimiva netti, seuraan suurella mielenkiinnolla, miten ihmiset ovat alkaneet käyttää sitä hyväkseen esimerkiksi kielen ylläpitämisessä.”

Puolalais-suomalainen Jääskeläinen, 40, on todellinen Koillis-Siperian konkari, sillä hän on käynyt siellä jo viidentoista vuoden ajan. Ensimmäisen kerran hän lähti matkaan tanskalaisten eskimologien kanssa opiskellessaan Kööpenhaminan yliopistossa Itä-Euroopan tieteitä.

”He olivat menossa tutkimaan Tšukotkan eskimoita ja etsivät venäjänkielentaitoisia ihmisiä mukaan retkelle. Tuonne minun pitää päästä, ajattelin.”

Silloin perheystävä antoi Jääskeläiselle matkalukemiseksi Sakari Pälsin Pohjankävijän päiväkirjan.

”Oli jo silloin mieletöntä lukea toisen suomalaisen mietteitä tältä alueelta, mutta jännää myös sillä lailla, että koin jotkut asiat samalla tavalla kuin hän”, Jääskeläinen kertoo.

”Tiesin jo ensimmäisellä kerralla, että olen täysin rakastunut siihen paikkaan.”

Koillis-Siperian alkuperäiskansoista gradunsa kirjoittanut Jääskeläinen kuvasi esikoiselokuvansakin Olimme valaanpyytäjiä (2012) Berginginsalmen valaanpyytäjistä.

Sikäläinen arktinen luonto on tehnyt Jääskeläiseen valtavan vaikutuksen.

”Karu luonto ja toisaalta ne lämpimät ihmiset siinä ympäristössä. Todella avuliaat ja avoimet ihmiset, jotka ovat aina valmiina avaamaan ovensa, kun haluaa tulla kyselemään. Varmaan se yhdistelmä sai minut rakastumaan.”


Lopella syntynyt tohtori Sakari Pälsi oli 34-vuotias, kun Suomen muinaismuistoyhdistys päätti vuonna 1916 lähettää hänet tutkimusmatkalle Koillis-Siperiaan.

Pälsin päätehtävänä oli kerätä paikallisen kulttuurin tarjoamaa aineistoa Suomen esihistoriallisen tutkimuksen helpottamiseksi. Helsingin Sanomissa vuonna 1977 julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että kesti kuusikymmentä vuotta ennen kuin Pälsin edelläkävijän asema kyettiin oikealla tavalla ymmärtämään.

”Pälsi toi tutkimusmatkaltaan Kansallismuseoon 238 esineen kansantieteellisen kokoelman sekä toistatuhatta erillistä paikallisten alkuperäisasukkaiden luu- tai muuta piirrosta käsittävän piirroskokoelman, pienen kasvikokoelman, koko tutkimusmatkansa kattavan valokuvakokoelman, elokuvan sekä osin jo valmiiksi kirjoitetut kirjallisen aineiston, josta julkaisi kolme kirjaa: Pohjankävijän päiväkirjan, Arktisia kuvia sekä Merillä ja erämaissa. Matkan kokonaisanti vaikutti ratkaisevasti koko hänen myöhempään tieteelliseen toimintaansa.” (HS 23.1.1977)

Pälsin matkallaan kuvaaman elokuvan ainoa kopio löydettiin lähes täydellisesti unohdettuna vasta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Se löydettiin ”Hankkijan talon ullakolta Helsingin keskustasta, kun rakennusta vuonna 1975 ryhdyttiin purkamaan”, HS kertoi samaisessa artikkelissaan.

Pälsiä pidetään suomalaisen 1900-luvun keskeisenä kulttuurihistorian hahmoja. Hän yleni urallaan Suomen kansallismuseon esihistoriallisen osaston johtajaksi.


Kira Jääskeläinen on opiskellut Kööpenhaminan yliopiston lisäksi Venäjän valtiollisessa elokuvakoulussa.

Pohjankävijäin merkintöjä on voittanut muun muassa kaksi erikoispalkintoa dokumenttielokuvafestivaalilla Siperiassa. Dokumentti sai kutsun myös festivaalille Alaskaan.

Matkatessaan tekemään dokumenttia hänellä oli mukanaan Pälsin päiväkirjat tuolta ajalta. Jääskeläisen mukaan Pälsi oli tyyppi, joka alkoi suunnitella seuraavaa matka heti päästyään kotiin. Tämä oli syy, joka kuulemma johti myös Pälsin avioeroon.

”Tunnistan itsestäni samaa: olisin aina valmis lähtemään.”

Pälsi oli kirjallisesti lahjakas. Paitsi lukemattoman määrän tieteellisiä julkaisuja ja esseitä, hän kirjoitti myös romaaneja. Jääskeläinen kehuukin Pälsin taitoa kuvailla esimerkiksi sikäläistä arkea hyvin kauniisti. Kirjoituksia oli myös hauska lukea.

”Pälsikin kertoi, että hänestä on tullut kaikkiruokainen ja hän syö ties mitä otuksia. Ensimmäisellä matkallani olin ollut 12 vuotta kasvissyöjä ja päädyin syömään raakaa hyljettä, mursua ja vaikka mitä.”

Jääskeläisen mukaan paras tapa päästä sisään täkäläiseen kulttuuriin on syödä heidän ruokaansa.

”Olemme aina asuneet kylissä ihmisten kotona. Ei siellä mitään hotelleja ole. Ei niissä olosuhteissa ryhdy itse kokkaamaan, kun emäntä on laittanut pöydän koreaksi. Ei koskaan kieltäydytty ruuasta.”

Jääskeläinen sanoo välillä epäilevänsä, onko hänellä oikeutta tehdä tietyistä aiheista dokumenttia.

”Luulen, että kaikkien, jotka työskentelevät alkuperäiskansojen parissa, on hyvä tarkkailla myös omia tekemisiään kriittisin silmin ja kyseenalaistaa sitä, ettei toimi väärin heitä kohtaan. Varmaan ehkä koskee muitakin vähemmistöjä.”

Monet alkuperäiskansojen jäsenet ovat viime vuosina ryhtyneet myös itse tekemään elokuvia, kertomaan oman tarinansa.

Jääskeläinen sanoo, että hänen uusin dokumenttinsa oli hyvin vahvasti kulttuuriprojekti, sillä Pälsin materiaalia vietiin Siperiaan esille. Oli valokuvanäyttelyä ja luentoja.

”Tämän elokuvan kohdalla en kokenut, ettei minulla olisi oikeutta tehdä sitä, mutta ennen kuvausmatkaa kävin läpi niitä ajatuksia. Se on kuitenkin hyvä pitää aina mielessä.”

Dokumentti Pohjankävijäin merkintöjä Yle Teemalla tiistaina keskiviikko 25.12. klo 23.55. Dokumentti on myös Areenassa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    2. 2

      Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

    3. 3

      Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    4. 4

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    5. 5

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    6. 6

      Radiojuontaja joutuu ottamaan Pukki-tatuoinnin takapuoleensa, löysi kuitenkin lupauksestaan porsaanreiän

    7. 7

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Lähtöisin lepakoista ja lähellä sarsia: Tällainen on Kiinassa leviävä koronavirus

    10. 10

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    5. 5

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    6. 6

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    7. 7

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    8. 8

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    9. 9

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    10. 10

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää