Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Media ja poliitikot suoltavat tarinoita huomiosta kilpaillessaan, ja siinä on vaaransa – vaikka kuinka oltaisiin ”hyvien puolella”

Kertomuksen vaarat -hankkeessa selvitetään ”tarinateollisuuden” haittapuolia.

Sen piti olla ihan tavallinen tiistaiaamu.

Kahvinkeitin porisi, ikkunan takana syksyn lehdet leijailivat laiskasti puista alas.

Mutta siitä tulikin päivä, kun yliopistonlehtori ja dosentti Maria Mäkelä tajusi saaneensa tarpeekseen.

Hän oli saanut tarpeekseen tarinoista. Koskettaviksi tarkoitetuista ihmiskohtaloista, kohtaamisista ja muista yksilötarinoista. Niitä tuli jatkuvasti eteen paitsi sosiaalisen median päivityksissä, myös lehtiartikkeleissa ja poliitikkojen puheissa.

Hän halusi varoittaa ihmisiä siitä, mihin jatkuva tarinoiden ylivalta – tarinatalous, hän keksi sitä kutsua – voisi yhteiskunnassa johtaa.

Siitä sai alkunsa Kertomuksen vaarat -projekti. Mäkelän perustama hanke alkoi selvittää, miksi ja miten kertomuksesta on tullut hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista määrittävä muoto, mitä riskejä tähän liittyy ja miten tutkijat voivat lisätä kriittistä ymmärrystä kertomusmuodon voimasta ja vaaroista.

Ja loppu on historiaa.

No ei, ei se ihan noin mennyt.

Suurin osa pitää paikkansa: Maria Mäkelä on oikeasti yleisen kirjallisuustieteen dosentti Tampereen yliopistossa, ja hän vetää Kertomuksen vaarat -hanketta, joka on juuri yllä kuvatun kaltainen. Hanke sai Koneen säätiöltä rahoituksen vuosille 2017–2020.

Mukana projektissa ovat tutkijat Laura Karttunen, Juha Raipola, Tytti Rantanen, Samuli Björninen, Matias Nurminen ja Ville Hämäläinen. Hankkeen puitteissa työryhmä julkaisee muun muassa tieteellisiä artikkeleita ja järjestää koulutuksia. Hankkeella on Facebook-sivu ja syksyllä ilmestyy myös kertomusmuodon vaaroja käsittelevä kirja.

Mutta projekti ei saanut alkuaan tuolla tavalla, tiettynä päivänä ja dramaattisella hetkellä. Siihen ei välttämättä liittynyt aamukahvia tai varisevia lehtiä tai yhtäkkistä oivallusta.

Kirjoitin ne silti mukaan, sillä halusin vähän tarinallistaa juttua.

Ei kai se ole niin vaarallista?

Tarinoita on nykyään kaikkialla, missä viestintää ja kommunikaatiota tapahtuu. Yksilövetoiset, koskettamaan pyrkivät tarinat eivät ole ainoastaan nykyjournalismissa yleinen juttu.

Start up -yritykset kertovat tarinaa siitä, kuinka menestysbisnes sai alkunsa parin kaveruksen ideasta ja autotallista. Self help -gurut kertovat omissa kanavissaan tarinoita, kuinka löysivät itse tien menestykseen ja parempaan elämään. ”Vaihtoehtohoitojen” puffaajat kertovat tarinoita, kuinka jokin ihmeaine teki ihmeitä heidän terveydelleen, tieteestä ja tutkimuksista viis.

Maria Mäkelä kutsuu nykytilannetta tarinataloudeksi. Tarinoilla kilpaillaan huomiosta kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Ilmiö ei sinänsä ole uusi, eikä pelkästään sosiaalisen median aikaansaannosta, Mäkelä sanoo.

”Taustalla on esimerkiksi 1960–70-lukujen ihmisoikeusliikkeiden ’pienen ihmisen ääni’ -tarinankerronta kokemustarinoineen sekä self helpin nousu jo 1950-luvulta lähtien. Yhdysvalloissa se kytkeytyy vahvasti bisnekseen, start up -yrittäjyyteen ja herätysliikkeisiin. Motivaatioseminaarien tyyppinen puhetapa on eräänlaista uushengellisyyttä.”

Ihmistieteessä eli esimerkiksi humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tieteessä on myös tapahtunut jo 1980-luvulla kerronnallinen käänne, joka on korostanut yksilökokemuksia ja yksilötotuuksia, Mäkelä sanoo.

Mutta internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan valtavan informaatiotulvan. Siellä tarinoilla yritetään saada ihmisten huomio – kuluttajien, potentiaalisten äänestäjien, lehden lukijoiden, keitä nyt havitellaankaan.

Tässä kohtaa on syytä mainita, että olen itsekin kirjoittanut ties kuinka monia journalistisia artikkeleita, jotka ovat muodoltaan tarinallisia. Seison niiden takana, eikä tarinallisessa tyylissä ole minusta itsessään mitään väärää.

Joskus tarinallinen tai muutoin perinteisestä uutistekstistä poikkeava tyyli voi saada aikaan parhaan mahdollisen tuloksen. Enkä nyt tarkoita tämän jutun tahallisen kömpelöä aloitusta, jota inspiroi Antti Arnkilin Twitter-ketju tarinallisista jutunaloituksista.

Mäkeläkään ei ryhmineen halua julistaa kertomusmuotoisia artikkeleita pannaan.

Mutta hän haluaa, että muotoon suhtauduttaisiin journalisminkin piirissä kriittisesti. Erityisesti henkilökohtaisiin, samaistuttavuuteen pyrkiviin yksilötarinoihin. Yleistyessään ne ruokkivat sitä tarinataloutta, josta Kertomuksen vaarat -hanke varoittaa.

Sosiaalisessa mediassa lähtevät helposti leviämään vaikkapa tarinat, joissa haukutaan lastensuojeluviranomaisia milloin milläkin perusteilla. Nämä tarinat ovat lähes aina yksipuolisia: vain yhden ihmisen näkökulmasta kirjoitettuja, eikä niiden totuuspohjaa voi kukaan jakaja tietää. Silti niihin uskotaan ja niitä jaetaan, koska kyseessä on koskettavalta tuntuva ja henkilökohtainen tarina.

Ja samalla myös unohdetaan, että tarinassa on mukana oikeita yksityishenkilöitä, ehkä alaikäisiäkin. Tarinan omistajasta ei välitetä. ”Se on eettisesti todella polttava kysymys”, Mäkelä sanoo.

Korkea-arvoiset poliitikotkin käyttävät satunnaisia, vahvistamattomia yksilötarinoita surutta hyödykseen. Sitä tehdään poliittisen kentän kaikilla puolilla.

Mäkelän Tieteessä tapahtuu -lehteen kirjoittamassa artikkelissa on käytetty tästä yhtenä malliesimerkkinä vihreiden Emma Karin Facebook-päivitystä vuodelta 2017.

Kari kirjoitti tuolloin kuntavaalien alla Facebookiin paljon ”kadotetuista pojista” ja vihreiden tavoitteesta puuttua poikien yleistyvään koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen. Ylivoimaisesti laajinta näkyvyyttä sai kokemustarina kohtaamisesta erään ”kadotetun pojan” kanssa.

Kun astuin lavalta, luokseni käveli mies. Miehen hampaat olivat amfetamiinin viemät, silmät pälyilivät ja vaatteet haisivat lialta. ’Puhuit musta. Mää olen niitä, kadonneita poikia’, Karin kokemustarina alkoi. Päivitystä jaettiin Facebookissa toista tuhatta kertaa, ja tykkäyksiä kertyi yli 13  000.

Tämän tyylisiin vahvistamattomiin kokemuskertomuksiin saattavat ihastua sellaisetkin, jotka muutoin paheksuvat oikeistopopulistien valheisiin perustuvia rasismin lietsontaa. Mitä väliä! Tässähän ollaan hyvien puolella!

On sillä väliä. Hyvääkin tarkoittavat kokemustarinat ovat osa sitä ”totuudenjälkeistä aikaa”, joka yleensä yhdistetään vain Trumpiin ja muihin oikeistopopulisteihin.

Eli tässä tulevat tiivistettyinä ne kertomuksen vaarat: ”Ensimmäinen löytyy jo sanasta kokemus. Yksilökokemuksesta ei ole olemassa dataa, eikä toisen ihmisen kokemusta voi osoittaa vääräksi tai oi­keaksi. Kaikki faktantarkistus on sen suhteen täysin joutavaa”, Mäkelä aloittaa.

Toiseksi, kun tarinaa jaetaan tarpeeksi paljon, siitä tulee edustuksellinen. Eli yhdestä vahvistamattomasta yksilökokemuksesta tehdään suurta joukkoa edustava asia. Silloin ei enää ole väliä, vaikka tarina pystyttäisiin osoittamaankin vääräksi. Moni puolusti vaikkapa tarinaa koulukiusatusta ja itsemurhan tehneestä ”Enkeli-Elisasta” senkin jälkeen, kun se oli paljastettu HS:n Kuukausiliitteen jutussa sepitetyksi. Koulukiusaamistahan tapahtuu kuitenkin.

”Tarina on jo muuttunut immuuniksi todellisuusviittauksille, koska ’se on kuitenkin niin monella tapaa tosi’.”

Kun jakamisen raivo ja volyymi on riittävä, puhutaan normatiivisuudesta. Siitä, että tarinan pohjalta on enää lyhyt matka tekoihin. Että nyt kiusaamiselle tehdään jotain! Nyt hankitaan lisää keskoskaappeja sairaaloihin!

Samoilla perusteilla voidaan kuitenkin yrittää oikeuttaa myös pahoja tekoja.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta ei sortuisi kokemustarinoihin ja päätyisi itsekin osaksi tarinataloutta?

Mäkelä sanoo neuvoksi ainakin sen, että jokainen miettisi ennen kuin lähtee jakamaan jotakin näkemäänsä tarinaa eteenpäin, vaikka sitten sosiaalisessa mediassa.

”Eli tarinan jatkokäyttö on se, jonka kanssa pitäisi olla kaikkein vastuullisin. Kannattaa miettiä omaa jakajan valtaansa.”

Onko tarina sellainen, että sen haluaisi itsekin kertoa juuri tällä tavalla?

Kertomuksen vaarat -projektin Facebook-sivu täällä. Sivulla työryhmä analysoi ihmisten ”ilmiantamia” sekä ryhmän itse löytämiä tapauksia, joissa jokin taho yrittää hyötyä kertomuksesta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

    2. 2

      Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

    3. 3

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    4. 4

      Osalla ihmisistä lihakset eivät kasva kuntosalilla, osalla ne kasvavat hämmästyttävän hyvin: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    5. 5

      Radiojuontaja joutuu ottamaan Pukki-tatuoinnin takapuoleensa, löysi kuitenkin lupauksestaan porsaanreiän

    6. 6

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    7. 7

      Lähtöisin lepakoista ja lähellä sarsia: Tällainen on Kiinassa leviävä koronavirus

    8. 8

      Suosituimpien lihankorvikkeiden terveellisyydessä on isoja eroja – Ravitsemusterapeutti kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

      Tilaajille
    9. 9

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    10. 10

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

    4. 4

      Helsinkiläisseura vapautti Team Uniquen muodostelmaluistelun päävalmentajan tehtävistään toistaiseksi: ”Olemme järkyttyneitä”

    5. 5

      ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

      Tilaajille
    6. 6

      Verkossa yllytetään tekemään lastensuojelu­ilmoituksia rasismin vastustajasta – tämä perättömästä ilmoituksesta seuraa

    7. 7

      Auto teki hätäjarrutuksen Tomi Lamminperän 3-vuotiaan pojan eteen: Nyt isä vaatii kävelyteillä kaahailtavaa ”rallia” kuriin Martinlaaksossa

    8. 8

      The New York Times nimesi poikkeuksellisesti kaksi suosikkiaan Yhdysvaltain presidentiksi, ja tällä kertaa lehden valinnalla voi olla tavallista suurempi merkitys

    9. 9

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Vähentääkö biopolttoaineen tankkaaminen liikenteen päästöjä? Kannattaako bensa-auto ajaa loppuun? HS etsi vastaukset kysymyksiin autoilun ilmasto­vaikutuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    3. 3

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    4. 4

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    5. 5

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    6. 6

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    7. 7

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    8. 8

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    11. Näytä lisää