Kulttuuri

Kirja auttaa lasta tunnistamaan tunteita – Moni tavallinen lastenkirja toimii tässä jopa paremmin kuin tunnekasvatuksen täsmäkirjat

Kuvakirjoista saa eniten irti, kun niitä luetaan rauhassa ja moneen kertaan. Myös yhteiselle keskustelulle on hyvä jättää aikaa.

Lastenkirjallisuudessa jylläävät nyt isot tunteet. Osittain kyse on kustantajien halusta reagoida Opetushallituksen viime vuoden lopulla päivittämiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, joissa lasten tunnetaidot ovat näkyvästi esillä.

Tunteet ja niihin eläytyminen ovat aina olleet lastenkirjojen ydintä, kun lapsia on avoimesti tai peitellysti valmennettu elämän vastuksiin ja haasteisiin. Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin kaltaiset rakastetut klassikkokirjailijat ovat teoksissaan toistuvasti kuvanneet suuria tunteita ja yhdessä elämisen haasteita.

Lasten tunnekasvatuksen tukemiseen julkaistaan nyt paljon täsmäkirjoja, joissa sanoitetaan tiettyjä tunteita tai tilanteita sekä ohjeistetaan myös aikuisia työstämään niitä yhdessä lasten kanssa.

Tällaisia ovat esimerkiksi Lasten Keskuksen Katri Kirkkopellon Molli- ja Piki- sarjat, Kustannus-Mäkelän Ympyriäiset-sarja sekä PS-Kustannuksen Fanni- ja Jukka Hukka -sarjat. Niissä avataan esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää jännitystä, kiusaamista tai rauhoittumisen taitoa.

Tunnetaitoja alleviivaavien teosten rinnalla ilmestyy paljon kuvakirjoja, jotka antavat jopa enemmän tilaa lapsen omalle tulkinnalle ja tunteiden henkilökohtaiselle työstämiselle.

Aikuisen tehtävänä on löytää ja tunnistaa isosta valikoimasta myös nämä peitellymmin tunnetaitoihin johdattavat kirjat, joissa laadukas kuvitus ja tarina vievät vuorovedoin tunneviestiä eteenpäin.

Filosofian tohtori Mirja Könkään aikuisten tietokirja Tunneäly varhaiskasvatuksessa (PS-kustannus 2019) havainnollistaa videoitujen lasten leikkihetkien kautta lasten tunnekylläisiä arkisia kokemuksia päiväkodissa.

Köngäs kokee lastenkirjat yhtenä hyvänä väylänä keskustella tunteista, sillä ne antavat lapselle keinoja tunteiden havainnollistamiseen. Laadukas, kunnianhimoisesti tehty lastenkirja synnyttää usein aivan luontevasti yhteistä keskustelua.

Lapsi voi aivan spontaanisti ottaa esille asioita, jotka jäivät häntä askarruttamaan tai jotka hän koki kiinnostaviksi.

Arempaa tai kirjojen lukemiseen tottumatonta lasta voi auttaa kysymyksillä alkuun: Miksi kirjan sankari on surullinen, kuinka häntä voisi lohduttaa tai kannustaa?

Viitseliäs aikuinen paneutuu kirjaan ennen ääneen lukemista ensin itse, jotta hän osaa äänenpainoillaan mukailla tarinan teemoja ja kykenee myös varautumaan lapsen kysymyksiin.

”Tunnetaitojen kannalta keskeinen tunneäly kehittyy nimenomaan varhaislapsuudessa ja siksi tunnetaitojen tukeminen lastenkirjojen avulla on vaivattominta aloittaa jo paljon ennen kouluikää. Leikki-ikäinen rakastaa tarinoita, ihmettelemistä ja kyselemistä”, Köngäs muistuttaa.

Könkään mielestä monet kuvakirjatekstit ovat nykymitassaan liian pitkiä päiväkodin ja kodin ääneenlukuhetkiin. Lapsi hyötyy siitä, että kirja luetaan kiireettä alusta loppuun.

Esimerkiksi Kaisa Happosen ja Anne Vaskon pelkistetty Mur ja tähti -kirja on monilta osin erityisen onnistunut. ”Kirja ei niinkään kerro tunteista, vaan pikemminkin synnyttää tunteita ja ihmettelyä niiden äärellä”, Köngäs toteaa.

Aina lastenkirjasta ei silti tarvitse suurennuslasin kanssa etsiä tiettyä aihetta, jota työstettäisiin juurta jaksaen. ”Jokainen kirja on lapselle ainutkertainen kokemus ja samalla myös tietokirja elämästä”, hän muistuttaa.

Pauliina Vanhatalon ja Anna Emilia Laitisen Nipistäjä-Kerttu (S&S 2019, 45 s.) sai sytykkeensä Vanhatalon omista vanhemmuuden tunnoista ja introverttiudesta.

Kuvakirjassa Kerttu kokee, että vanhemmat ja isoveli eivät eri syistä näe eivätkä kuule häntä. Kertulla ei ole vielä taitoa sanoittaa tunteitaan ja siksi hän päätyy läheisten kannalta ikävään huomionhakuisuuteen eli nipistelyyn.

Lapsen näkökulman rinnalla Vanhatalo tuo esiin monen vanhemman kokeman ristiriidan, kuinka pystyisi antamaan lapselleen riittävästi huomiota, mutta vaalimaan silti myös omaa rauhan ja tilan tarvettaan. Kertun äiti kannustaa tytärtään etsimään myös omia, sisäisiä maailmoitaan. Anna Emilia Laitisen pastellisävyinen kuvitus kommentoi ristiriitatilannetta hyväksyvästi: Kerttu ei ole mikään pahis, kyse on koko perheen yhteisestä ongelmasta. Vastukset voitetaan, kun kaikki huomaavat pulman ja ovat valmiita muuttamaan käytöstään. Kuvitus tekee tekstin tavoin perheenjäsenistä persoonia, joilla kullakin on omat tarpeensa.

Myös Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen Vesta-Linnea ja kaverit -kuvakirjassa (Tammi 2019, suom. Tittamari Marttinen, 36 s.) keskusaiheina ovat sosiaalisten suhteiden synnyttämät arkiset ongelmatilanteet.

Alakouluikäinen Vesta-Linnea jumittuu puhelimen ääreen, kun paras kaveri ei soitakaan sovitusti koulun jälkeen. Savolaisen kuvitus kiteyttää upeasti lapsen pettymyksen ja hylätyksi tulemisen tunnot. Onneksi Vesta-Linnean äiti aistii nopeasti tyttären nuopeasta olemuksesta, että jokin on pielessä, ja hän tekee parhaansa havahduttaakseen tämän pois huolisyövereistä.

Johanna Lestelän esikoinen, kuvakirja Tuikun tärkeä tehtävä (Otava 2019, 25 s.), on lyhyemmän mittansa ansiosta kahta edellistä kirjaa selkeämpi ja onnistuu näin sanoittamaan tunnetaitoja jo leikki-ikäisen ymmärrykseen sopivalla tavalla.

Tuikku on päiväkodissa tiuskinut parhaalle kaverilleen, ja asia hiertää häntä vielä kotonakin. Vatsaa vääntää, ruoka ei maistu ja leikit eivät suju. Tuikku purkaa huoltaan piirtäen. Hän kuiskaa murheet kissalle ja lähettää huolensa ilmapallon pois vietäväksi. Huolimöykky haihtuu kuitenkin lopullisesti vasta, kun Tuikku päättää mennä pyytämän kaveriltaan anteeksi.

Silmiinpistävän monessa tunnekasvatusta tukevassa kuvakirjassa on päähenkilöinä tyttöjä. Näin tullaan vahvistaneeksi vanhakantaisia sukupuoleen liittyviä ajatuspinttymiä siitä, että tunteet olisivat vain tyttöjen ja naisten ominta aluetta. Enemmän liikkumavaraa antavatkin kuvakirjat, joissa lapsen arkisia ongelmia loitonnetaan eläinten tai sadun maailmaan.

Kaisa Happosen ja Anne Vaskon Mur ja tähti (Tammi 2019, 33 s.) työstää näennäisesti niukan tekstin ja pelkistetyn kuvituksen kautta elämän ja kuoleman filosofisia ydinkysymyksiä.

Pieni Mur-karhu ihmettelee öistä tähtitaivasta ja kysyy Iso-karhulta kiperiäkin kysymyksiä. Kuvakirja viestii lapselle, että aikuisten tehtävä on antaa heille turvaa ja tukea. Anne Vaskon karhujen pehmeänpyöreä olemus ja katseet huokuvat suurta rakkautta ja huolenpitoa.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää