Kulttuuri

Ysäri on muodissa, ja siksi Vilnan modernin taiteen museon näyttely on huippusuosittu – todellisuus 1990-luvusta Baltiassa on kuitenkin rankempi kuin retronostalgia antaa ymmärtää

Liettuan uusi modernin taiteen museo MO Museum on nähtävyys jo itsessään, ja lokakuussa avautunut 1990-luvusta kertova näyttely on osoittautumassa Liettuan kaikkien aikojen suosituimmaksi taidenäyttelyksi.

VILNA

Jostain syystä modernin taiteen museot tuppaavat muistuttamaan toisiaan maasta toiseen. Siksi myös Liettuan pääkaupungin Vilnan keskustassa sijaitseva uusi modernin taiteen museo MO Museum on helppo tunnistaa.

Se on valkoinen, pelkistetty kuutio, jossa on runsaasti ikkunapinta-alaa.

Vuosi sitten lokakuussa ovensa avannut museo on liettualaisen tutkijapariskunnan Danguolé ja Viktoras Buktusin hankkeen huipentuma. Pariskunta on kerännyt liettualaista taidetta 1960-luvulta tähän päivään, mutta aiemmin kokoelmalla ei ollut pysyviä seiniä ympärillään.

”Liettuassa ei ole ollut mitään tämän kaltaista aikaisemmin. Hallituksella ei ole ollut varaa kerätä ja suojella paikallista taidetta”, taidehistorioitsija ja kuraattori Miglė Survilaitė kertoo.

Museon paikka on valittu tarkkaan. Aiemmin rakennuksen paikalla sijaitsi elokuvateatteri, joka oli kuitenkin päässyt huonoon kuntoon. Paikalliset halusivat suojella keskeistä sijaintia suuryrityksiltä.

”Emme halunneet supermarkettia kulttuurin tilalle. Siispä yksi kulttuurirakennus vaihtui toiseen”, Survilaitė sanoo.


Museo on onnistunut jo löytämään yleisönsä. Erityiseksi hitiksi on osoittautunut lokakuussa auennut 1990-luvusta kertova näyttely The Origin of Species: 1990s DNA.

Näyttelyn teemana on liettualaisuuden evoluutio, jonka alkuräjähdys oli Neuvostoliiton hajoaminen ja Liettuan itsenäistyminen maaliskuun 11. päivänä 1990.

Tätä evoluution alkutaivalta tarkastellaan näyttelyssä taiteen lisäksi antropologian kautta: näyttelyyn on kerätty ihmisten muistoja ja arkipäiväisiä esineitä tuolta vuosikymmeneltä.

Näyttelyn alussa kävijää tervehtii kahdeksan ironista ”arkkityyppiä”, joista tämän päivän liettualaiset polveutuvat. Kuin todistusaineistoksi pakattuina, muovisäkkeihin on ikuistettu reivaaja, torimummo, paksupohjaisiin kenkiin pukeutunut muodikas choker-pantaan koristautunut tyttö, jakkupuvussa rientävä uranainen, sekä Rukka-tuulipukuun pukeutunut slaavikyykyssä tupakoiva katujätkä.

Näyttely oli kahdessa ja puolessa kuukaudessa kerännyt noin 75 000 kävijää. Se saattaa olla kaikkien aikojen kävijäennätys Liettuan taideinstituutioissa, Survilaitė sanoo.


Yksi selitys näyttelyn menestykselle voi löytyä nostalgiannälästä. Villin vuosikymmenen ymmärtämiselle on tilausta nyky-Liettuassa. Lähihistorian tarkastelu tuntuu samalla monille erikoiselta.

”Ihmiset ovat ihmetelleet sitä, että kuinka heidän lapsuutensa on jo museossa”, Survilaitė kertoo.

Vierailuhetkelläkin näyttelyssä on kuhinaa. Valtaosa kävijöistä on teinejä. He näyttävät sen ikäisiltä, että he ovat syntyneet 1990-luvun jälkeen.

”Ysäri on nyt muotia, ja nuoria kiinnostaa kuulla, millaista silloin oli”, Survilaitė kertoo.


Tosin nykynuorien nostalgisoima ysäri on länsimaista retrotrendiä, kuraattorit muistuttavat. Se ei ollut pelkkää Backstreet Boyssia, kännyköitä ja kivipestyjä farkkuja. Aito ysäri Liettuassa oli paljon karumpi.

1990-luku oli Baltiassa villiä aikaa. Maiden itsenäistyminen Neuvostoliiton ikeestä vuosikymmenen alussa sinkautti valtiot odotettuun, mutta samalla hämmentävään vapauteen.

Vilnan yliopiston historiantutkija ja yksi näyttelyn kuraattoreista Tomas Vaiseta sanoo, että 1990-luku oli Liettuassa kontrastien aikaa.

”Toisaalta se oli vapauden aikaa, mutta se oli myös brutaali aikakausi. Kärsimme ensimmäisinä vuosina taloudellisesta kriisistä, mafia sai valtaa ja sosiaaliset statukset kääntyivät ympäri”, Vaiseta kertoo.

Kuraattori Survilaitėn oma isä, joka oli työskennellyt yliopistossa professorina, löysi itsensä torilta myymästä tavaraa. Hänen arvokas asemansa oli mennyttä, ja häikäilemättömät ”bisnesmiehet” nousivat yhteiskunnan kermaksi. Machokulttuuri kukoisti.

Myöhemmin Survilaitėn isä sai töitä suomalaisen Nesteen ja Liettuan hallituksen perustamasta Litofinn-yhtiöstä. Myöhemmin Neste osti Liettuan osuudet firmasta. Survilaitė muistaa, kuinka firman työntekijöiden perheet saivat Nesteen huoltamoilta ylimääräiseksi jääneitä Fazer-suklaalevyjä lahjaksi.

Itsenäistymisen mukana tuli sydänsairauksia, stressiä ja itsemurhalukujen kasvua. Ongelmat olivat perintöä neuvostoajoilta, mutta uusi tilanne sai ne puhkeamaan, Vaiseta sanoo.

”Ristiriitaisuus näkyy ihmisten muisteluissa. He muistavat 1990-luvun kontrolloimattomana, suurten mahdollisuuksien aikana, mutta eivät he sinne takaisin haluaisi”, Vaiseta sanoo.


Näyttelyn käsittelemä ajanjakso venyy vuoteen 2002 asti. Silloin Liettuaan avattiin ensimmäinen ostoskeskus Akropolis, ja neuvottelut EU-jäsenyydestä saatiin päätökseen. Koitti uusi, vakaampi ja strukturoidumpi aikakausi.

Vapaus tarkoitti sitä, että ihmiset saivat vapaasti valita oman identiteettinsä. Itseä sai ilmaista haluamallaan tavalla, ja se näkyi niin pukeutumisessa, kuluttamisessa kuin arkkitehtuurissakin. Toisaalta kulttuuriset normit pysyivät melko jäykkinä, Vaiseta sanoo. Itseä sai ilmaista, kunhan se ilmaisi menestystä.

Näyttelyn yhteen kulmaan on kiinnitetty valokuvia hulppeista linnamaisista taloista, joita ihmiset rakennuttivat 1990-luvulla. Niissä on torneja, kulmia ja mahtipontisia sisäänkäyntejä.


Talouden vapautuminen tarkoitti sitä, että kaikki yrittivät käydä jonkinlaista kauppaa turvatakseen elantonsa. Verojen maksamiseen suhtauduttiin yliolkaisesti, eikä yritysten perustamiselle ollut vankkoja sääntöjä.

Vuonna 1990 Vilnan ulkopuolella avautui Itä-Euroopan suurin ulkoilmatori Gariunai, joka määrittelee monien muistoja ysäristä. Liettualaiset alkoivat matkustaa ulkomaille, jotta he voisivat tuoda tavaraa myytäväksi torille.

Länsimaisia kulutus- ja kulttuurituotteita pidettiin parhaina. Siksi myös piratismi kukoisti 1990-luvulla. Ilmiöstä kertoo näyttelyn suosituin taideteos, joka on seinällinen VHS-kasetteja.

”Piratismi oli länsimaistumista hyvin post-neuvostomaiseen tapaan. Liettualaiset varastivat elokuvat kopioimalla niitä, mutta samalla ne levittivät länsimaisia arvoja. Paradoksaalista”, Vaiseta sanoo.


Vaikka jokaisen maan ysäri oli omanlaisensa, oli 1990-luku myös globalisaation ja kapitalismin kiihtymisen aikakautta. Alakulttuurit jatkoivat monipuolistumistaan, internetin käyttö ja matkapuhelimet yleistyivät. Trendit ylittivät kansallisia rajoja yhä nopeammin.

Siksi näyttelystä löytyy myös suomalaisille tuttuja asioita, kuten Titanic-elokuva, mIRC, Spice Girls ja Nokian puhelimet.

”Nokia oli länsimaisuuden symboli Liettuassa”, historioitsija Tomas Vaiseta sanoo.

Monet 1990-luvulla varttuneet suomalaiset muistavat, kuinka tärkeitä brändit olivat. Piti olla Nikeä, Adidasta ja Dolce & Gabbanaa, tai ainakin jäljitelmiä. Niin myös Liettuassa.

”Aidon lippiksen tunnisti sen lipan tikkien lukumäärän perusteella”, kuraattori Survilaitė muistelee. ”Nuoret tavoittelivat dolce vitaa, hyvää elämää, joka saavutettiin esimerkiksi auton ja hajuveden avulla.”


Ysäriä on mahdotonta paketoida kaikkia tyydyttävään muotoon, kuraattorit sanovat. Jotkut kävijät ovat sanoneet, että heidän muistojaan ei löydy näyttelystä, että heidän ysärinsä oli erilainen.

Kokemus ysäristä vaihtelee sukupolven mukaan. Ysärin lapsille se oli purkkapapereiden, Coca-Colan, Nintendon, popmusiikin ja grungen aikaa, mutta neuvostoaikoina aikuiseksi kasvaneille jotain aivan muuta. Ysäriä eksotisoidaan ja demonisoidaan, kokijasta toiseen, Vaiseta sanoo.

Se on ymmärrettävää. Näyttely ei yritäkään olla objektiivinen kokoelma myllerryksen vuosikymmenestä, vaan yksi tulkinta, pieni kuratoitu viipale lähihistoriaa.

”Muistot 1990-luvusta ovat voimakkaampia kuin sen historia. Emme voi kilpailla muistojen kanssa”, Vaiseta sanoo.

The Origin of Species: 1990s DNA, esillä 5.10.2019–23.2.2020. MO Museum, Pylimo str. 17, Vilna.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    2. 2

      Harvey Weinsteinin asianajaja yllätti valamiehistön yli 20 vuotta vanhoilla nauhoilla, joita David Letterman -fani oli säilyttänyt kotonaan

    3. 3

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    4. 4

      Kim Jong-unin täti palasi julkisuuteen kuusi vuotta miehensä teloituksen jälkeen – ”Tämä muistuttaa, miten outo ja julma Pohjois-Korea on”

    5. 5

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    6. 6

      Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

    7. 7

      Lentoasemalle rynnii joka päivä puolipaniikissa olevia matkustajia: Heitä odottaa passipisteen pelastava enkeli Reetta Jurvanen

    8. 8

      Vantaalaisnainen vertaa viruksen takia eristettyä Wuhania kauhu­elokuvaan: ”En uskalla astua hissiin päästäkseni ulos”

    9. 9

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    10. 10

      Espanjan laitaoikeisto haluaa vanhemmille oikeuden kieltää seksivalistuksen, koska se ”lisää kiinnostusta homo­seksuaalisuuteen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    2. 2

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    3. 3

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    4. 4

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    5. 5

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    6. 6

      Naisten seksilelumarkkinoille tuli hittilaite, joka muutti kaiken – se kertoo suomalaisten seksielämän käänteestä

      Tilaajille
    7. 7

      Valvontaviraston suomalais­asiantuntija HS:lle: Koronaviruksesta saatu lisätietoja – ”Kyse kohtuullisen vakavasta taudista”

    8. 8

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    9. 9

      Ugandalainen ilmastoaktivisti rajattiin ulos uutiskuvasta, jossa hän poseeraa Greta Thunbergin ja kolmen muun valkoihoisen kanssa – Syyttää uutistoimistoa rasismista

    10. 10

      Yleinen harhaluulo ajokortista on saanut suomalaiset hankkimaan ennätys­määrän henkilö­kortteja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    5. 5

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    8. 8

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    9. 9

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    10. 10

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    11. Näytä lisää