Kulttuuri

Jääkäriliikkeestä kiistellään yhä – Uusi teos kertoo lainsuojattomista idealisteista, joiden joukossa oli niin herroja kuin heittiöitäkin

Eliittinuorison itsenäistymishanke tuntui vakaista suomalaisista mahdottomalta.

Historia

Jaakko Puuperä (toim.): Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko. Docendo. 588s.

Koulut ja yliopisto jäivät kesken, kun parikymppiset miehet lähtivät Suomesta Saksaan opiskelemaan sotataitoa, jotta Suomi taistelisi itsenäiseksi Venäjän vallan alta.

Jääkärisäätiön tuella tehty, monien kirjoittajien artikkeleista koostettu Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko käsittelee marraskuussa 1914 käynnistyneen toiminnan merkitystä. Sitä on tarkasteltu ennenkin, ja kirjassa nimetään ”perusteokset” Matti Lauerman Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (1966) ja Matti Lackmanin Suomen vai Saksan puolesta? (2000). Ne eivät ole aiheestaan yksimieliset.

Jääkäriliikkeestä kiistellään yhä.

Ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Tämä ruotsin- ja myös suomenkielisen eliittinuorison itsenäistymishanke tuntui vakaista suomalaisista kai yhtä mahdottomalta kuin Greta Thunbergin ja muiden nuorten idealistien kapina ilmastonmuutosta vastaan.

Liikemiehet pelkäsivät Venäjän-kaupan ehtymistä ja lakimies K. J. Ståhlberg, sittemmin itsenäistyneen Suomen ensimmäinen presidentti, muistutti hankkeen laittomuudesta. Venäjän armeijan kenraali C.­G. Mannerheim toivoi vuonna 1916 suomalaisia vapaaehtoisia taistelemaan tsaarin armeijassa.

Ihanteellisten ylioppilaiden lisäksi jääkäreiksi päätyi työ-, meri-, maa- ynnä muita miehiä. Asko Kilpinen muistuttaa artikkelissaan, että värvättyjen ennakkotarkastuksen puuttuminen olisi Lauerman ja Lackmaninkin pitänyt tuoda selvemmin esiin. Kirjavalla joukolla oli värikkäät vaiheet.

Kilpinen huomauttaa myös, että suomalaisten komentaminen Saksan sotaan itärintamalle Baltiassa 1916 oli paitsi paha asia, myös paras ratkaisu, sillä muuten joukko olisi romahtanut. Paluuta Suomeen ei silloin ollut, ei armoa, ei kotimaata, kuten jääkäri Heikki Nurmio Jääkärimarssinsa sanoissa kiteytti. Hirttotuomio oli Suomessa optiona.

Jääkäripataljoonan tuolloiset kriisit Kilpinen kääntää koettelemuksista tärkeiksi kokemuksiksi. Opittiin johtamaan purnaavaa porukkaa hankalissa oloissa.

Myönteinen on kirjan henki muutenkin, sillä siinä korostetaan aikanaan Saksan jääkäreinä aloittaneiden miesten onnistumisia Suomen myöhemmissä vaiheissa.

Lähtökohta on täysin tarkoituksella se, mitä Lackman perusteoksessaan kritisoi: katsotaan jääkäriliikettä joulukuun 6. päivän 1917 avaimenreiästä. Lackmanin mukaan siten rajautuvat pois vaikeat asiat. Kilpisen, Ohto Mannisen ja kumppanien mukaan siitä näkyvät olennaiset asiat.

Oikeutuksensa tuosta itsenäisyyspäivän aukosta katsomisella on, sillä jääkärit olivat itse sen avaajia. Vuonna 1918 Suomessa käydyn sodan nimi on tässä kirjassa vapaussota. Muitakin nimiä nykyään käytetään.

Melkoinen paradoksi on, että jääkäreitä johti kyseisessä sodassa ”ryssänkenraali” Mannerheim, josta tuli heidän ylipäällikkönsä myös talvi- ja jatkosodassa. Mainio ristiriita sekin, että Suomen itsenäisyyttä asettuivat ensin isännöimään saksalaiset, sitä vaille ettei saksalainen kuningaskin.

Vuonna 1919 presidentiksi tuli tuo jääkäriliikettä arvostellut K.­J. Ståhlberg, ”Plootuvuori”. Mainittakoon, että Risto Volasen kirjan Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa (2019) mukaan vuonna 1919 Ståhlberg sai 32 jääkärin uhkauskirjeen, jossa viitattiin myös murhan mahdollisuuteen. Aika lujaa meni muutamilla jääkäreillä silloin.

Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko ei etene kuitenkaan nauttimaan historian omalaatuisesta huumorista, vaan keskittyy jääkärien suureen panokseen itsenäistyneen Suomen armeijan kehittämisessä. Juhani Lassilan, Ohto Mannisen ja Timo Sahin mukaan minkään maan ammattiupseeriston ”pohjakoulutustaso ja elämänkokemus” ei ennen upseerikoulutusta ollut ”niin korkea kuin se oli Suomen jääkäriupseereilla”.

Toiseen maailmansotaan ehdittäessä jääkäreiden kärkijoukko olikin jo hankkinut elämänkokemusta 1920-luvun ”jääkärikapinasta” suojeluskuntaselkkauksineen, samoin Lapuan liikkeestä ja Mäntsälän kapinasta.

Poliittisen kuohunnan kääntöpuolella käynnistyi määrätietoinen opiskelu. Myöhemmät sotakenraalit A.-E. Martola, K. L. Oesch, Erik Heinrichs kävivät sotakorkeakoulun Ranskassa, ja koulutus alkoi myös Suomessa. Martola perusti Sotakorkeakoulun 1924. Maltillinen sotilaslinja vakiintui.

Siltikin enemmän olisi kirjassa voitu valaista sitä poliittista kuohuilua, joka armeijan ja suojeluskuntien vaiheilla jatkui yhä 1930-luvulla. Kanssakäyminen maan suurimman puolueen sosialidemokraattien suuntaan ei oikein onnistunut.

Kun painopiste on kuohunnan alla etenevässä vakaassa kehityksessä, jää sivuun keskeisiäkin asioita. Kirjassa esitellään erikseen monia merkittäviä jääkäreitä. Vähemmälle on jätetty esimerkiksi jääkärikenraalimajuri Kurt Martti Wallenius, joka kompastui Ståhlbergin kyyditysjuttuun 1930 ja Mäntsälän kapinaan 1932, mutta kunnostautui talvisodassa Lapissa ja myös huomattavana kirjailijana.

Kirjailija-jääkäreistä esittelyyn on onneksi nostettu Sulo-Veikko Pekkola, jonka rennot tarinat jääkäriajoilta (Herrana ja heittiönä 1927, Ihmisten kiusana 1928) tarjosivat kansalle 1920-luvulla mielikuvan railakkaista jääkäriseikkailijoista Saksanmaalla ja Suomessa.

Kääntöpuolella ilmenevät jääkärielämän nurjat puolet riitoineen ja rasituksineen. Yhä kiertelevän huhun mukaan Pekkola ampui itsensä, kun hänen tehtäväkseen tuli ampua Ståhlberg, jos tämä valittaisiin presidentiksi uudelleen 1931.

Jääkäreiden parin tuhannen miehen joukkoon mahtui herroja jos heittiöitäkin, ja salaseuramaisen puuhailun rinnalla eräitä heistä innostivat myös riidat. Kirjassa mainitaan eversti Matti Laurilan ja hänen esimiehensä eversti Hannu Hannukselan jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 käymä taistelu. Se jatkuu Pohjanmaalla yhä.

Kenraalien Paavo Talvelan ja Aarne Blickin välirikko vetäytymisvaiheessa 1944 Aunuksessa vilahtaa myös esiin. Useimmissa riitelytilanteissa näyttää olleen mukana Paavo Talvela, joka riitautui talvisodassa ainakin jääkärikomentajien Harald Öhqvistin, Einar Vihman ja Erik Heinrichsin kanssa.

Jatkosodan alussa Talvela siekailematta erotti jääkärieversti Eino Rafael Koskimiehen 5.divisioonan komentajan paikalta ja kirjoitti päiväkirjaansa: ”Forsman on idiootti.”

Jääkärikapteeni Toivo Kärnä on mukana, koska hän on romaanihenkilö, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (1954) kapteeni Kaarnan hahmossa. Muitakin jääkäreitä suomalaisessa kirjallisuudessa olisi tarjolla, kuten F. E. Sillanpään Hurskaan kurjuuden (1919) jääkäri, joka kovin ottein johtaa teloitusryhmää. Saman sortin jääkäreitä on muun muassa Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin (1959–1962) Ilmari Salpakari.

Koko vapaussodan vaikean puolen Suomen jääkärit – itsenäisyytemme kärkijoukko väistäisi, ellei Henrik Meinander teoksen lopuksi muistuttaisi, että 1918 ”veritekoihin osallistuivat monessa tapauksessa myös Suomeen palanneet jääkärit”.

Asia jää hämäräksi, mutta olisi sitä voitava käsitellä. Tarinoiden mukaan jääkärit myös hillitsivät äärimmäisiä riehujia. Samaan aikaan Lenin ja Otto-Ville Kuusinen julistivat, että ”verisen luokkataistelun aikana” porvaristoa on kohdeltava täysin säälimättömästi.

Kirjan viimeistely on jäänyt vaillinaiseksi. Olkoon pientä, että jääkärikenraali Erik Heinrichsin nimenä toistuu myös Heinrich ja samoin että oikeakielisyys horjuu, mutta asiavirheitäkin on.

Kerrotaan, että jääkärieversti Verner Viikla ”kaatui taistelussa Karmalammella” kolme päivää Mannerheim-ristin myöntämisen jälkeen. On tunnettua, että Viikla ampui itsensä komentopaikallaan Karmalammella Sallan suunnalla 1941.

Asiatietoa ”itsenäisyytemme kärkijoukosta” kirjassa joka tapauksessa riittää, ja kuvitus on runsas. Henrik Meinander kiteyttää yhteenvedossaan, että ”kaukaiseen sotaan lähteneiden nuorten idealismi voi parhaassa tapauksessa tuottaa myös jotain hyvää ja todella pysyvää”.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisen urheiluvalmennuksen legenda Kalevi Tuominen on kuollut

    2. 2

      Ensimmäisiä testituloksia Ivalon koronavirusepäilyistä odotetaan vielä perjantai-iltana – tämä tilanteesta tiedetään nyt

    3. 3

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    4. 4

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    5. 5

      Saamelaiset voittivat Ruotsin valtion korkeimmassa oikeudessa – Tutkija: Sopii ennakkotapaukseksi myös Suomessa

    6. 6

      Kolmevuotias poika lähestyi ”neron lukemia” älykkyystestissä, pääsi Mensan jäseneksi Britanniassa

    7. 7

      Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen

    8. 8

      Luistelututkinnan todistaja kertoo HS:lle, mitä kuulemisissa tapahtui: Mirjami Penttisen ”kohtaaminen silmästä silmään oli raskasta”

    9. 9

      The Wolf of Wall Street -elokuvassa esitetty pörssimeklari vaatii tuottajilta 300 miljoonan dollarin korvauksia – Kokee tulleensa huijatuksi

    10. 10

      Lähisuhde­väkivaltajuttujen salaamista ajanut korkea-arvoinen poliisi pahoinpiteli naisystävänsä – Helsingin poliisi erotti rikostarkastajan kuukaudeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rap-artisti Pyhimys ratkaisi matematiikan tehtävän tavalla, joka sai opettajan hämmästymään – Siitä alkoi polku, joka olisi voinut johtaa aivan toisenlaiseen elämään

      Tilaajille
    2. 2

      Deittisovellukset tietävät käyttäjistään kaiken, ja näitä tietoja janoavat vaaralliset ihmiset – HS:n selvitys paljastaa, että massiiviseen tiedonkeruuseen liittyy suuria uhkia

      Tilaajille
    3. 3

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    4. 4

      Ensimmäisiä testituloksia Ivalon koronavirusepäilyistä odotetaan vielä perjantai-iltana – tämä tilanteesta tiedetään nyt

    5. 5

      Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

    6. 6

      Kummitus ajoi siivoojan ulos: Helsingin ja Vantaan rajalla on tehdas, jossa kukaan ei halua olla öisin töissä

    7. 7

      Matkailupomo Kalevi Keihänen näki enemmän suomalaista örveltämistä kuin ehkä kukaan muu – Konkurssin jälkeen hän haukkui sekä miesten viinapään että naisten seksimoraalin

      Tilaajille
    8. 8

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    9. 9

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    10. 10

      Aurinko paahtoi Hakaniemessä olevan talon seinään edesmenneelle yritykselle haamumainoksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    4. 4

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    5. 5

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    6. 6

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    7. 7

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    8. 8

      Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

    9. 9

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    10. 10

      Kun isä kuoli, Eero Huovinen sai käsiinsä valtavan kasan kirjeitä, joista paljastui totuus äidistä – Huovinen itki, kun hän avasi niistä ensimmäiset

      Tilaajille
    11. Näytä lisää