Kulttuuri

Mitä oli ennen valeuutisia? Valehistoriaa, johon kuuluvat esimerkiksi myytit ”Suomen muinaiskuninkaista” ja kuningas Arthurista

Suomen muinaiset kuningaskunnat kummittelevat yhä verkkokeskusteluissa, tutkijat kertovat. Taustalla on perinne, jossa useiden kansojen professorit yrittivät keksiä mahdollisimman komean ja raamatullisen historian kansalleen.

Mitä meillä oli ennen propagandakoneistojen valeuutisia ja tarkistettuja, oikeita uutisia, joita vallanpitäjät Yhdysvaltain presidentistä lähtien väittävät valeuutisiksi?

Tietysti valehistoriaa, mainostaa yksi torstain Tieteiden yö -tapahtuman kiinnostavimmista tilaisuuksista Helsingissä.

Kyseessä on Tarinoita totuutta edeltävältä ajalta -tapahtuma Kansalliskirjaston Kupolisalissa Unioninkatu 36:ssa Klo 19–21.

Sisäänpääsy on ilmainen, kuten kaikkiin Taiteiden yön tapahtumiin, mutta Kupolisaliin mahtuu vain noin sata nopeinta.

Esiintyjinä ovat filosofian tohtorit Jaakko Tahkokallio Kansalliskirjastosta, Inkeri Koskinen Tampereen yliopistosta sekä Heta Aali Turun yliopistosta.

Valehistoriasta luvataan esittää useita esimerkkejä. Tässä haastattelussa tutkijat kertovat kahdesta tapauksesta.


Jaakko Tahkokallio: Kuningas Arthuria ei ollut olemassa

”Koko kuningas Arthurin tarinamaailman kehitys lähti liikkeelle keskiajalla laaditusta pseudohistoriasta”, kertoo aiheesta väitellyt tutkija Jaakko Tahkokallio.

Englantilainen kirkonmies Geoffrey Monmouthlainen kirjoitti 1 130-luvulla latinankielisen historiateoksen, joka tunnetaan nimellä Britannian kuninkaiden historia. Siinä hän loi Britannialle muinaisen menneisyyden alkaen siitä, miten Brutus-niminen troijalaisten jälkeläinen purjehtii Britanniaan.

Brutusta seuraa sarja muita muinaisuuden suurkuninkaita, joista veljekset Belinus ja Brennius valloittavat oikein Roomankin. Geoffrey esittelee myös kuninkaan nimeltä Leir, joka on Shakespearen Kuningas Lear -näytelmän lähtökohta.

”Yleissävy on aika asiallisen historiallinen, mutta Arthur-osassa on mukana myös ritariromaaneista myöhemmin tuttuja fantasia-aineksia, kuten Merlinin magiankäyttö ja Arthurin taistelu jättiläisen kanssa. Eli melkoinen keitos on kyseessä”, Tahkokallio kertoo.

Geoffrey kirjoitti Britannian historiaa ennen roomalaisten tuloa, roomalaisvallan aikana ja heti sen jälkeen. Näistä ajoista oli 1 130-luvulla ja yhä edelleen erittäin vähän kirjallisia lähteitä, joten mielikuvitusta tarvittiin.

”Hän asetteli tunnetun roomalaisen historian kronologian peruspalikoista kehyksen, kuten keisarien hallitusajat, ja täytti ne omilla keksinnöillään. Hän poimi vaikkapa hallitsijan nimen jostain tekstistä, jossa mainittiin vain nimi tai hyvin vähän muuta ja improvisoi siitä”, Tahkokallio kertoo.

Roomalaiset historiat Liviuksesta alkaen tuntevat esimerkiksi tarinan gallista nimeltä Brennus, joka valtasi Rooman. Geoffrey väänsi gallista tyynesti britin, muunsi nimen Brenniukseksi ja improvisoi loput.

”Monilla hahmoilla ei ole tämänkään vertaa pohjaa missään. Esimerkiksi Leiriä ei ole pystytty jäljittämään oikein mihinkään lähteisiin tai tarinaperinteisiin”, Tahkokallio sanoo.

Hyvä vale ja propaganda sisältävät usein hitusen totuutta. Arthur-niminen sotapäällikkö tai kuningas mainitaan ohimennen muutamissa Geoffreya edeltävissä teksteissä. Geoffrey otti tämän lähtökohdaksi ja täytti noin kuudenneksen kirjastaan Arthur-tarinoillaan.

”Mitään Arthuria koskevaa tarinaperinnettä ei ollut ennen Britannian kuninkaiden historiaa ilmeisesti edes olemassa”, Tahkokallio korostaa.

Tahkokallion mielestä teosta voi kutsua huijaukseksi. Silti Geoffreyn historian suuriin linjoihin uskottiin keskiajalla, vaikka jo silloin epäiltiin, että Arthur-osuus ei voinut olla täysin totta.

Geoffrey väitti oman historiansa perustuvan ”muinaiseen kymrinkieliseen kirjaan”, jonka hän oli saanut käsiinsä. Hän halusi kieltää aikansa muita historioitsijoita kirjoittamasta Britannian menneisyydestä, koska heillä ei ollut tätä ”salaista lähdettä”.

Myöhempi tutkimus on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että Geoffreyn muinaista kirjaa koskeva tarina oli sekin hänen omaa keksintöään, Tahkokallio korostaa.

Heta Aali: Suomen muinaiskuninkaisiin halutaan yhä uskoa


Vaikka suomalaiset eivät ehkä usko kuningas Arthur -legendoihin historiallisena totuutena, osa meistä haluaa uskoa muinaisiin, Ruotsin valtakautta edeltäviin Suomen ”mahtaviin kuningaskuntiin”.

Teorioiden juuret ovat 1600- ja 1700-luvuilla. Turun akatemian heprean ja kreikan kielen sekä teologian professori Daniel Juslenius (1676–1752) kirjoitti antiikin Rooman ja Kreikan sivistyksen olevan ”peräisin Suomesta” ja suomalaisten olevan ”yksi Israelin kadonneista heimoista”.

Se oli ajan henki. Vastaavia pyrkimyksiä oli niin sanotussa goottilaisessa historiankirjoituksessa monien muidenkin kansojen professoreilla.

1900-luvun alussa perin omaleimainen Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946) puolestaan halusi ajatella, että suomen kieli on ihmiskunnan alkukieli ja suomalaiset ovat rakentaneet muun muassa Egyptin pyramidit. Olihan koko pyramidi-sanakin Wettenhovi-Aspan mielestä peräisin suomen kielen sanoista ”pyhät raamit”.

Ja vielä tämän vuosituhannen vaihteessa Wettenhovi-Aspan omaleimaisuuteen yltänyt Ior Bock (1942–2010) piirsi Suomen muinaiskuninkaista omalaatuisia sukupuitakin.

Aali pitää kiinnostavana, että tämänkaltaiset teoriat elävät yhä.

”Käsittelen Tieteiden yön puheessani pseudohistoriallisia teorioita Suomen muinaisista kuningaskunnista ja miten teoriat vaikuttavat ja näkyvät suomalaisessa internetissä 2000-luvulla”, hän kertoo.

Näennäistieteelle ominaisesti teorioiden kannattajat ottavat hyvin valikoivasti huomioon tuoreen akateemisen tutkimuksen Suomen keskiajasta ja esimerkiksi saagoista, joihin teoriat osittain perustuvat, Aali pohtii.

Verkkokeskusteluista tuttuun tapaan salaliittoteorioitakin levitetään.

”Teorioiden kannattajat saattavat myös syyttää esimerkiksi Museovirastoa aiheeseen liittyvän tiedon tahallisesta pimittämisestä”, Aali tietää. Hän jatkaa aiheen tutkimista kolmivuotisessa Turun yliopiston projektissa Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa.

Miten sitten erottaa valehistoria vakavasta tieteestä? Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit tunnustetuissa tieteellisissä julkaisuissa ylittävät uskottavuudeltaan usein perin innokkaiden harrastajien teoriat ja spekulaatiot.

Tiede tietysti myös tarkentaa itseään, ja jos uusia löytöjä tehdään, ne voivat muokata ja jopa muuttaa nykyisiä käsityksiä.

Tästä ja paljosta muusta kertoo samassa tapahtumassa Inkeri Koskinen puheenvuorossaan Miten pseudohistoria tunnistetaan.

Kolme muuta tärppiä Tieteiden yöhön.

1. Helene Schjerfbeckin taiteen konservointa esitellään Ateneum-salissa klo 17–17.45.

2. Jeanne d’Arc voi saada monipuolisen käsittelyn, kun dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent, esseisti Antti Nylén, varatuomari Matti Norri ja dosentti Osmo Pekonen analysoivat kuolemaan tuomittua sankaritarhahmoa Kulttuurikeskus Studium Catholicumim Angelicum -salissa osoitteessa Ritarikatu 3 B, 2 krs klo 17–21.30.

3. Tieteiden yön pubivisa on tarjolla loppukevennykseksi Sofia Bistrossa osoitteessa Aleksanterinkatu 28 klo 21.15.–22.00.

Koko ohjelma löytyy tämän linkin takaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkijat: Etelämantereella havaitut hiukkaset uhmaavat fysiikan teorioita

    2. 2

      Helsinkiläinen yritys ei ole saanut yhtään kirjettä postissa kuukauteen – ”Olemme jo epätoivoisia”

    3. 3

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    4. 4

      Petteri Orpo myi 30 000 eurolla osakkeita, jotta voisi sijoittaa rahat osake­säästö­tilille – onko Orpo poikkeuksellisen huono sijoittaja vai yli-innokas veron­maksaja?

    5. 5

      Helsingin kaduille putkahti näkymä suoraan Kekkosen Suomesta: Joni Heikkilä tekee bisnestä taksilla, jollaista ei uskoisi enää näkevänsä

    6. 6

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    7. 7

      Tilastot eivät tue väitteitä hoitajien joukkopaosta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari

    8. 8

      Kokeile tätä: yllättävä perusaines tekee broilerin koipireisille ihmeitä

    9. 9

      Donald Trump kutsui itseään paskiaiseksi ja kehui yliopistomestareiden pystyvän hoitelemaan terroristit

    10. 10

      Idiootit ympärilläni -menestyskirja ei kestä tieteellistä tarkastelua, sanovat asiantuntijat – ”Vertautuu horoskooppeihin”, sanoo suomalaispsykologi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    2. 2

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    3. 3

      Idiootit ympärilläni -menestyskirja ei kestä tieteellistä tarkastelua, sanovat asiantuntijat – ”Vertautuu horoskooppeihin”, sanoo suomalaispsykologi

      Tilaajille
    4. 4

      Lapsi voi oppia marisijaksi, ja aikuinen voi huomaamattaan pahentaa tilannetta – psykologi kertoo, miten reagoit rakentavasti

      Tilaajille
    5. 5

      Idyllissä Mannerheimintien kupeessa kuhisee Helsingin asuntomarkkinoiden himottu piste: Ei yhtään asuntoa myynnissä

    6. 6

      Helsingin kaduille putkahti näkymä suoraan Kekkosen Suomesta: Joni Heikkilä tekee bisnestä taksilla, jollaista ei uskoisi enää näkevänsä

    7. 7

      Autoilija kaahasi harvinaista 236 kilometrin nopeutta ”superkameraan”: poliisin mukaan tunnistamisessa haasteita

    8. 8

      Järeästi varustautuneet poliisit rynnivät turhaan omakotitaloon Vantaalla: Taustalla yleistyvä ilmiö, joka työllistää virkavaltaa

    9. 9

      Venla-gaalan voittajien valintatapa ärsyttää tv-alaa: ”Jotkut ihmiset ovat todella vihaisia”

    10. 10

      Tutkijat: Etelämantereella havaitut hiukkaset uhmaavat fysiikan teorioita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Hiekanharmaassa toimistobunkkerissa lymyää ”kirjastojen kirjasto”, kaksi miljoonaa kirjaa ja mäkihypyn entinen maailmanmestari

      Tilaajille
    3. 3

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    4. 4

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    5. 5

      Helsinki irtisanoi korkean johtajan – Vapaavuori: ”En voi hyväksyä, että kyvyttömyyttä katsotaan läpi sormien”

    6. 6

      Esa otti halvan pillerin ja tuhosi seksi­elämänsä – 500 suomalais­miestä kertoi HS:lle kaljuuntumisen seurauksista

      Tilaajille
    7. 7

      Iran myönsi ampuneensa ukrainalaisen matkustaja­koneen alas vahingossa: ”Iranin islamilainen tasavalta katuu syvästi tätä tuhoisaa virhettä”

    8. 8

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    9. 9

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    10. 10

      ”Mysteeriauto” puuttui poliisitehtävään: Hätävilkuin varustettu volkkari pysäytti bussipysäkin runnoneen sekavan kaksikon

    11. Näytä lisää