Martti Suosalo Jumalana ja Stalinin suloinen ruoska – tässä kevään 20 kiinnostavinta teatteriensi-iltaa - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Martti Suosalo Jumalana ja Stalinin suloinen ruoska – tässä kevään 20 kiinnostavinta teatteriensi-iltaa

Kuntosalilla hikoilua, Jepen juomista, kaksi Niskavuorta, Haloo Helsinki! -musikaali, Heathcliff ja Cathy, Martti Suosalo Jumalana. Kevään kiinnostavimpien ensi-iltojen listaus näyttää, että teattereissa on taas monenmoista tarjolla.

Voi luoja! Kuva: Juuso Westerlund / Espoon kaupunginteatteri

Julkaistu: 16.1. 2:00, Päivitetty 16.1. 9:43

1. Liikunnan ilot

Teatteri Takomon ensi-iltaesitys vie katsojat varsin yllättävään, mutta samalla hyvin ajalle ominaiseen paikkaan. Samaan, jonne moni suuntaa ainakin näin vuoden alussa ihan oikeastikin – kuntosalille.

Tammikuun 16. päivä ensi-iltansa saava Liikunnan ilot on esitys ”kuntosaliharjoittelusta, rakkaudesta ja ruumiista”.

Teatteri Takomo, ensi-ilta 16.1.

Käsikirjoittaja Ella Kähärä ammensi Liikunnan iloihin omasta kuntosaliharrastuksestaan.

2. Jeppe Niilonpoika

Ohjaaja Akse Pettersson – joka

Jeppe Niilonpoika. Kuva: Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri

muis­tetaan var­masti ikui­sesti vuonna 2014 ilmiöksi muodos­tuneesta Kaspar Hauserista – lupaa tänä keväänä vastata Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä kysymykseen: miksi Jeppe juo?

Suomessakin useasti esitetyssä tanskalais-norjalaisen Ludvig Holbergin (1684–1754) kansankomediassa Jeppe Niilonpojassa talonpoika Jeppe herää paronina ja itsevaltiaana. Mitä kaikkea silloin voi tehdä? Entäpä, kun aamu tekee herrasta jälleen talonpojan?

Tampereen Työväen Teatteri, ensi-ilta 25.1.

Tähtisadetta. Kuva: Tuomo Manninen / Helsingin kaupunginteatteri

3. Tähtisadetta

Tunnettu koomikko Amy Schumer näytteli yhden päärooleista, kun koomikko Steve Martinin kirjoittama komedia Tähtisadetta (Meteor Shower, 2016) sai ensi-illan New Yorkin Broadwaylla. Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Eläintarhanlahden rannalla Corkyn roolin vetää aina valloittava Katja Küttner.

Muissa rooleissa nähdään Vappu Nalbantoglu, Peter Ahlqvist ja Mikko Penttilä. Ennakkotiedoissa luvataan nopea ja älykäs komedia, josta stand up -taustan omaava ohjaaja Mika Eirtovaara ottaa kaiken irti.

Helsingin kaupunginteatteri, 29.1.

Humiseva harju. Kuva: Robert Seger / Helsingin kaupunginteatteri

4. Humiseva harju

”Heathcliff, it’s me, I’m Cathy, I’ve come home, I’m so cold.” Ei tarvitse kuin kuulla nimi Humiseva harju, kun Kate Bushin kappale jo alkaa soida päässä. Emily Brontën ainokaiseksi romaaniksi jääneestä Humisevasta harjusta (1847) on ammennettu viimeisen 170 vuoden aikana kulttuuriin isosti.

Nyt ammentajana on Lauri Maijala, joka ohjaa skotlantilaisen Jo Cliffordin dramatisoiman version kaupunginteatterin suurelle näyttämölle. Cathyna on Oona Airola ja Heathcliffinä Markus Järvenpää.

Ohjaaja Maijala kertoo näkevänsä Humisevan harjun synkän rakkaustarinan päähenkilöt Cathyn ja Heathcliffin yhtenä ja samana henkilönä. He ovat ”ristiriitainen, aggressiivisesti onnea tyhjyydestä kauhova olento, joka suunnistaa elämässä eteenpäin nähden peilistä vain itsensä ja täten lopulta muuttuu tuhoavaksi voimaksi”.

Kaupunginteatterin tunnetusti ison näyttämön lavastaa Katariina Kirjavainen ja lavastuksen kerrotaan avautuvan myös katsomon puolelle. Äänimaailmasta huolehtivat äänisuunnittelija Eradj Nazimov ja säveltäjä Mikko Helenius.

Helsingin kaupunginteatteri, 30.1.

Undocumented love. Kuva: Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

5. Undocumented love

Jussi Lehtonen ohjaa ja Kati Kaartinen on käsikirjoittanut dokumenttiteatteri­esityksen, josta ei taaskaan puutu yhteiskunnallisuutta. Samojen tekijöiden Toinen koti vuonna 2017 keskittyi ammattitaiteilijoiden turvapaikka­prosesseihin.

Uuden teoksen, nimeltään Undocumented love, keskiössä ovat paperittomat ihmiset, heidän rakkautensa ja perhesuhteensa.

”Miten ihmiset pitävät yhteyttä perheenjäseniinsä? Tai mitä kantavat sisällään lapset, jotka ovat eläneen koko elämänsä sotatilassa, kuten monet irakilaiset?” kuvaili ohjaaja Jussi Lehtonen joulukuussa teoksen teemoja.

Teoksessa näyttelevät Angela al Debs, Bakr Hasan, Kalle Lehto, Mohammad Manla ja Marja Salo.

Esitys on pääosin englanninkielinen ja sitä suositellaan yli 16-vuotiaille.

Kansallisteatteri, 30.1.

6. Niskavuoren Heta ja Niskavuoren nuori emäntä

Hella Wuolijoen Niskavuoret ovat ikisuosikkeja, se tiedetään.

Niskavuoren Heta. Kuva: Tampereen Teatteri

Jos sarja ei vielä ole tuttu, on tänä keväänä oiva hetki aloittaa, kun sekä Tampereella että Turussa versioidaan tätä klassikkoa.

Ensimmäisenä ensi-iltansa saa Tampereella Niskavuoren Heta, joka on teoksena kronologisesti jatkoa Niskavuoren nuorelle emännälle – joka on ensi-illassa Turussa pari viikkoa myöhemmin.

Niskavuoren Hetan ohjaa Liisa Mustonen ja ennakkoesittelyssä luvataan esittää ”intensiivinen ja säkenöivä, uuden sukupolven jopa poliittiseksi nouseva kannanotto ihmisen ikiaikaisesta mielentilasta ja itsekeskeisyydestä”. Hetana on Eeva Hakulinen.

Niskavuoren nuori emäntä. Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

Turussa pääosassa on Loviisa (Minna Hämäläinen) ja ”oopperamaisen näyttävän modernisoinnin” ohjaa Susanna Airaksinen. Ohjaaja itse kuvaa esitystä ”kohtuuttomaksi ja melo­dramaattiseksi tahtojen taisteluksi”.

Tampereen teatteri, 30.1. ja Turun kaupunginteatteri 14.2.

Sontiainen – balladi-koti-ikävästä. Kuva: Topi Raulo / Teatteri Avoimet Ovet

7. Sontiainen – balladi koti-ikävästä

Teatteri Avoimissa Ovissa tehdään suomalaisuuden tuuletusta, kun ensi-iltaan tulee amerikansuomalaiseen kansanmusiikkiin perustuva musiikkiteatteriesitys. Hanna Kirjavaisen ohjaama Sontiainen – balladi koti-ikävästä kertoo tositarinan suomalaisesta siirtolaisesta Tom Sukasesta ja uskomattomasta laivanrakennusprojektista.

Esityksen musiikkina kuullaan muun muassa Lännen-Jukan (eli J. Karjalaisen) säveltämää uutta materiaalia sekä sovituksia vanhoista amerikansuomalaisista kansanmusiikkikappaleista. Esiintyjinä Johanna Koivu, Aarni Kivinen, Pekka Lehti, Juha Pulli ja Anna-Riikka Rajanen.

Teatteri Avoimet Ovet, 5.2.

Maailma on tehty meitä varten. Kuva: Matti Rajala / Suomen Komediateatteri

8. Maailma on tehty meitä varten

Ei teatterikautta ilman Samuel Harjannetta. Tänä keväänä musikaalimies ohjaa Linnanmäen Peacockiin Haloo Helsinki! -yhtyeen musiikkiin pohjaavan kantaesityksen Maailma on tehty meitä varten. Kapellimestarina ja musiikkidramaturgina on Kinky Bootsin ja Myrskyluodon Maijan johtanut Eeva Kontu.

Ystävyydestä kertovaan esitykseen on poimittu mukaan Haloo Helsinki! -yhtyeen fanien elämän käännekohtia. Käsikirjoitus on Kiti Kokkosen ja Jenni Pääskysaaren.

Suomen komediateatteri, 6.2.

Usko, toivo, huijaus – eli kuinka köyhää käytetään. Kuva: Ryhmäteatteri

9. Usko, toivo, huijaus – eli kuinka köyhää käytetään

Veera Tyhtilä on käsikirjoittanut ja Juha Kukkonen ohjaa Ryhmäteatteriin teoksen, jonka nimi pohjaa psykiatri Hannu Lauerman kirjaan Usko, toivo, huijaus. Ryhmiksessä näyttämölle tuodaan pariskunta, joka turvautuu työttömiksi jouduttuaan digitaali­guruun. Guru lupaa tien henkilökohtaisen kasvun ytimeen ja ­aivan uudenlaisia mahdollisuuksia saavuttaa mainetta ja rikkauksia.

Ei kuulosta kovin utooppiselta tässä hohtavien somevaikuttajien maailmassa. Tekijät kuvaavat teoksen olevan ”näytelmä pelikentistä, joiden valuuttaa ovat ihmisten arimmat toiveet ja pelot”.

Ryhmäteatteri, 8.2.

Voi luoja! Kuva: Juuso Westerlund / Espoon kaupunginteatteri

10. Voi luoja!

Tässä Espoon kaupunginteatterin kantaesityksessä Martti Suosalo on Jumala – ja Sanna-Kaisa Palo hänen psykoterapeuttinsa Ella. Israelilaisen näytelmäkirjailijan Anat Govin teos lupaa käsitellä ei enempää ja vähempää kuin länsimaisen ihmisen koko alitajunnan.

Jumala on väsynyt, masentunut, mielensä herkästi pahoittava valkoinen keski-ikäinen mies, jonka on hyvin vaikea uskoa ihmiseen. Ella puolestaan on moderni ja koulutettu ihminen, joka ei missään tapauksessa usko Jumalaan. Kumpi heistä on sekopäisempi?

Espoon kaupunginteatteri, 8.2

Poika. Kuva: Sami Parkkinen / KOM

11. Poika

Ranskalaisen Florian Zellerin näytelmiä on viime vuosina nähty Suomessa useasti. Eniten Isää (2012), jota on esitetty niin Helsingissä, Kotkassa, Kajaanissa kuin Lahdessakin. Nyt Riikka Oksanen, jonka viimeisin työ oli Alina Kansallisteatterissa, ohjaa Zellerin uusimman teoksen Poika (Le Fils, 2018).

Keskiluokkaisen perheen pojan ahdistuksesta vanhempien avioeron jälkeen kertovaa näytelmää on maailmalla kehuttu tunteita herättäväksi ja henkeäsalpaavaksi. Komissa näyttämöllä nähdään Ria Kataja, Paavo Kinnunen, Miika Laakso, Vilma Melasniemi ja Niko Saarela.

Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille.

Kom-teatteri, 13.2.

Pääomani. Kuva: Q-teatteri

12. Pääomani

”Mitä on saada ansionsa mukaan? Mitä on olla velkaa? Mitä on mitattavuus?” Tuollaisia kysymyksiä pohditaan Milja Sarkolan Q-teatteriin kirjoittamassa Pääomani-näytelmässä, jonka kerrotaan olevan ”tarkkanäköinen esitys varakkuudesta – rahallisesta ja muunkinlaisesta – sekä sen vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Sarkola on dramatisoinut ja ohjannut teoksen yhdessä Katariina Nummisen kanssa. Näyttämöllä nähdään Lotta Kaihua, Tommi Korpela, Eero Ritala ja Laura Rämä.

Q-teatteri, 13.2.

13. Hamlet All Inclusive

Hamletin vuonna 2008 Wasa Teateriin ohjannut Jakob Öhrman vie nyt Viiruksessa Hamletin Teneriffalle.

Öhrmanin dramatisoima ja ohjaama Hamlet All Inclusive lupaa groteskin, runollisen ja mustan huumorin täyttämän

Hamlet All Inclusive. Kuva: Ernest Protasiewicz / Viirus

esityksen, jossa keskiössä on hahmo, joka ei yleensä pääse näyttämölle lainkaan.

Fortinbras, Norjan prinssi, on nyt kolmekymppinen nainen, Norjan armeijan kenraali. Hän on tullut lomasaarelle suremaan kuollutta Norjan kuningatarta. Hotellin baarissa hän tapaa teatteriryhmän, joka kertoo tapahtumista hullun Hamletin johtamassa Tanskan hovissa.

Näyttämöllä muun muassa Martin Bahne, Jonna Järnefelt, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita, Tiina Weckström ja Heikki Turppo.

Viirus, 14.2.

Karnevaali 2020. Kuva: Lahden kaupunginteatteri

14. Karnevaali 2020

Suomi 100 -juhlavuonna Kansallisteatterin suurella näyttämöllä nähtiin Karavaani 2017, Jemina Sillanpään ohjaama teos, jossa lavalle nousi 115 esiintyjää. Nyt Lahden kaupunginteatterin päänäyttämölle syntyy 80 henkilön voimin Sillanpään ohjaama Karnevaali 2020.

Kyseessä on musiikkiteatteriteos, jonka sävellyksestä vastaa Selina Sillanpää. Materiaalia ovat säveltäneet myös Sipe Santapukki, Tommy Lindgren ja Timo Kaukolampi. Teatterin, musiikin, sirkuksen ja nykytanssin yhdistävä esitys lupaa nimensä mukaisesti olla vahvasti kiinni ajassamme.

Lahden kaupunginteatteri, 14.2.

Seela Sella on Hitler ja Verneri Lilja blondi Tampereen Työväen Teatterissa. Kuva: Tuomo Manninen / Suomen Kansallisteatteri

15. Hitler ja blondi

Tampereen Työväen Teatterin ja Kansallisteatterin yhteistyö sai alkunsa, kun ohjaaja Michael Baran kysyi Seela Sellalta, mitä roolia tämä haluaisi vielä näytellä. ”Hitleriä”, kuului vastaus.

Näin ollen Sella, 83-vuotias juutalainen nainen, nousee keväällä Tampereella ja ensi syksynä Helsingissä lavalle Hitlerin rooliin. Seuranaan hänellä on blondi, Verneri Lilja. Luvassa on ”kolmetoista laulua diktaattorille, saksanpaimenkoiralle ja pianolle”, tarkoituksena näyttää mikä oli miehiään Adolf Hitler.

Tampereen Työväen Teatteri, 19.2.

Sinivalas. Kuva: Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

16. Sinivalas

Sinivalas on viides Paavo Westerbergin Kansallisteatteriin kirjoittama ja ohjaama näytelmä. Sen keskiössä on Elena Leeven näyttelemä Anna, joka on menettänyt otteen elämästään äidin kuollessa ja aviomiehen sairas­tuessa. Kun ulkomerellä sijaitsevalle suvun huvilalle saapuu Laura (Emmi Parviainen), joutuu Anna ”tuntemattoman voiman nielemäksi”.

Tällaisesta asetelmasta Kansallisteatterin suurelle näyttämölle rakentuu tarina ”eripuraisesta perheestä, syyllisyydestä, pakenemisesta sekä kääntymisen mahdollisuudesta”. Näyttämöllä Leeven ja Parviaisen lisäksi muun muassa Eero Aho, Kristiina Halttu ja Timo Tuominen.

Kansallisteatteri, 4.3.

Vi är bara mänskor. Kuva: Joakim Grothin perhealbumi

17. Vi är bara mänskor

Joakim Groth palaa Svenska Teaterniin ja ohjaa kymmenennen näytelmänsä sinne. Vi är bara mänskor käsittelee Suomen lähihistoriaa, kuten teki Grothin Härlig är jorden Svenskanissa 1995.

Groth itse on kertonut, että uusi näytelmä on omaelämäkerrallinen kertomus hänen perheestään. ”Yritän kuvata vanhempieni elämää ja kuolemaa aikana, jolloin amerikkalaiset laskeutuivat Kuuhun ja meidän teinien oli vaikeaa ymmärtää, että vanhemmatkin olivat olleet joskus nuoria.”

1970-luvun vuosien lisäksi teos vie sota-aikaan, siihen miten Grothin isä taisteli Saksan armeijassa ja äiti oli lottana Kotkassa.

Svenska Teatern, 4.3.

Stalinin suloinen ruoska. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

18. Stalinin suloinen ruoska

Vuonna 2018 oli Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu, tänä vuonna Kari Heiskaselta saadaan Stalinin suloinen ruoska.

Hirtehiseksi sanotun kome­dian päähenkilö on valvonta­komission johtaja Andrei Ždanov. Käsikirjoittaja ja ohjaaja Heiskanen tiivistää itse, että hotelli Torniin sijoittuneesta valvontakomissiosta on kirjoitettu suomalaisesta näkökulmasta varsin kattavasti. Sitä, miten neuvostoliittolaiset kokivat komennuksensa entisessä vihollismaassa ei ole juuri käsitelty.

Millaista oli, kun joutui toimimaan ”Helsingin kaalinaamaisten asukkaiden ja Suomen hallituksen fasistitolvanoiden kanssa”?

Helsingin kaupunginteatteri, 5.3.

Isän maa. Kuva: Kansallisteatteri

19. Isän maa

Omaelämäkerrallisia aineksia ja miehisen itsestä kertomisen perinteen tutkimista. Sitä lupaa Jussi Moilan kirjoittama ja Sini Pesosen ohjaama Isän maa Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä. ”Millaista on mieheys ilman maskuliinisuuden vaikenevaa panssaria? Onko historiasta vielä mahdollista irtautua?”

Teatteri Nirvanan taiteellisena johtajana yhdessä Pesosen kanssa toimivalta Moilalta on aiemmin nähty Kansallisteatterissa Neuvostoliitto – tarina uskosta (2012). Sini Pesosen viimeisimpiä ohjauksia ovat Tahto Helsingin kaupunginteatterissa ja Kikka Fanclub Jurkassa.

Isän maa on ensimmäinen osa palkitun Jussi Moilan seitsemän­osaisesta teossarjasta Merkintöjä egologisesta kriisistä.

Esitystä suositellaan yli 14-vuotiaille.

Kansallisteatteri, 1.4.

The Betty Show Kuva: Silja Minkkinen / Kansallisteatteri

20. The Betty Show

Asta Honkamaa, Rosanna Kemppi, Sara Melleri, Annika Poijärvi ja Kreeta Salminen nousevat huhtikuussa viimeisiä het­kiään elävän Willensaunan lavalle Delta Venus -ryhmän teoksessa The Betty Show. Delta Venus on ohjaaja Sara Mellerin perustama ryhmä, jonka ensimmäinen tapahtuma Let me be your fantasy nähtiin Kiasmassa viime kesänä.

Nyt keskiössä on Betty, ”narkokapitalistisen ajan kabareetähti ja kotiäiti. Hänellä on niin kova krapula, että hänelle määrätään ISO purkki rauhoittavia ja siitä se sitten lähtee. Fuck & forget.” Rumuutta ja kauneutta luvattu, groteskia myös. Esityksessä on kohtia, jotka saattavat järkyttää joitain katsojia.

Kansallisteatteri, 2.4.

Seuraa uutisia tästä aiheesta