Kulttuuri

Venla-gaalan voittajien valintatapa ärsyttää tv-alaa: ”Jotkut ihmiset ovat todella vihaisia”

Televisioalan vuotuiset Venla-palkinnot jaetaan tänään perjantaina, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä siihen, miten voittajat valitaan.

Pettymystä, harmistusta, turhautuneisuutta, huvittuneisuutta ja jopa vihaa.

Tätä kaikkea on jälleen ilmassa, kun Kultainen Venla -gaala lähestyy. Se on tv-alan tapahtuma, jossa monet toivovat saavansa tunnustusta tekemästään työstä. Illan aikana jaettavia palkintoja on peräti 19.

Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä.

HS on haastatellut tätä juttua varten useita televisioalalla työskenteleviä ihmisiä. Monet heistä puhuvat tyytymättömyydestä siihen, mitkä ohjelmat saavat ehdokkuuksia ja mitä ohjelmia palkitaan. Ilmiö toistuu alan ihmisten keskuudessa vuosittain.

Moni ei halua puhua asiasta julkisesti nimellään.

Venla-gaalaa koskeva keskustelu alkoi tänä vuonna kiihtyä, kun viime sunnuntaina HS:ssa julkaistiin artikkeli, jossa käsiteltiin gaalan ehdokkaista päättäneen asiantuntijaraadin jääviyttä. Osa ehdokkuuksista päättäneistä asiantuntijaraadin jäsenistä on itse ehdolla gaalassa.

HS:n jutun jälkeen keskusteluryhmissä on hämmästelty esimerkiksi sitä, miksi raateihin kuuluneet eivät ole jäävänneet itseään.

Jutussa mainittu, Venla-gaalassa ehdolla oleva ja asiantuntijaraatiin kuulunut käsikirjoittaja Miira Karhula kertoo vastailleensa useisiin äkäisiin kommentteihin aiheesta.

”Jotkut ihmiset ovat todella vihaisia”, Karhula sanoo.

Karhula sanoo katuvansa sitä, että suostui asiantuntijaraadin jäseneksi. Hän sanoo suostuneensa, koska luuli voivansa olla äänestämättä ehdokkaista niissä kategorioissa, joissa hän itse tai hänen ohjelmansa ovat ehdolla. Saman käsityksen saa myös HS:n jutussa esiintyneen Kultainen Venla -kilpailun tuottajan Mepa Karjalaisen kommentista.

”Tuomari saa jäävätä itsensä, jos hän haluaa, mutta siihen ei velvoiteta”, Karjalainen sanoi.

Karhulan mukaan asiantuntijaraadin jäsenille oli kuitenkin sanottu äänestystilanteessa, että teknisistä syistä äänestämättä jättäminen jossain kategoriassa ei ollut tänä vuonna mahdollista.

”Äänestin siinä tilanteessa parhaan omantuntoni mukaan, mutta eihän tämä kauhean hyvältä ulospäin näytä”, Karhula sanoo.

Samaa mieltä on esimerkiksi ohjaaja Anna Dahlman, joka oli myös tänä vuonna asiantuntijaraadin jäsen ja jonka ohjelma Aikuiset on ehdolla Venla-gaalassa. Hänen mielestään on tärkeää pyrkiä mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen.

Mepa Karjalainen sanoo HS:lle tarkoittaneensa jääväämisellä sitä, että tuomari äänestää muita kuin itseään tai omaa ohjelmaansa.

Jääviys ei ole ainut asia, joka puhuttaa Venloissa. Kokonaiskuvan ymmärtämiseksi on selitettävä, miten palkinnot jaetaan.

Valintaprosessi alkaa siitä, kun Televisioakatemian yhteisöjäsenet, eli perinteiset tv-kanavat ja netti-tv-yhtiöt kuten Elisa, ehdottavat omia vuoden aikana esittämiään ohjelmia ja niiden tekijöitä eri kategorioihin. Ehdotuksia saa tehdä niin paljon kuin haluaa. Tänä vuonna niitä oli yli 200. Tämän jälkeen Televisioakatemian hallitus koostaa raadit, jotka valitsevat karsituilta listoilta kuhunkin kategoriaan niin sanotut shortlistit.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että raati valitsee jokaiseen kategoriaan vähintään viisi ehdokasta, joista äänestetään kunkin kategorian voittaja. Valitseminen tapahtuu raadin sisäisellä äänestyksellä. Jokaisen raatilaisen on annettava kuhunkin kategoriaan viisi ääntä, eli jokaiseen kategoriaan tulee yhteensä 80 ääntä. Tällä on yritetty minimoida yksittäisen äänen merkitys ja estää jääviysepäilyt. Raadit eivät päätä yhdenkään kategorian voittajaa.

Raadin jäsenistä puolet on Televisioakatemian hallituksen jäseniä. Ihmetystä on herättänyt myös se, että Televisioakatemian kahdeksanhenkisen hallituksen jäsenistä kuusi on tv-kanavien edustajia. Kanavien edustajat pyrkivät kampanjoimaan ehdokkaita valittaessa omien ohjelmiensa puolesta.

Toinen puolikas raadin jäsenistä koostuu vuosittain vaihtuvista asiantuntijoista. He ovat tv-alalla pitkään työskennelleitä ja alan hyvin tuntevia ihmisiä, kuten käsikirjoittajia, ohjaajia, tuottajia ja toimittajia. Osalla on kytköksiä ehdolla oleviin ohjelmiin, mikä on Väisäsen mukaan lähes välttämätöntä, jos raatien jäseniksi halutaan aktiivisia ja ansioituneita ihmisiä.

Kun raadit ovat nimenneet ehdokkaat, alkaa varsinainen äänestys voittajista. Tuon päätöksen tekevät yleisellä äänestyksellä kaikki Televisioakatemian jäsenet, joita on tällä hetkellä 550. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa vähintään viisi vuotta päätoimisesti televisioalalla työskennellyt.

Yksi kaikkein sitkeimmin Venla-gaalaan liittyvä ärtymys koskee raatien jääviyden sijaan juuri sitä, miten voittajat valitaan tv-alan sisäisellä massaäänestyksellä, jossa kaikki yhdistykseen kuuluvat saavat äänestää ilman perusteluita.

Osa ihmisistä uskoo, että erityisesti Ylen ohjelmat nappaavat muiden kanavien ohjelmia helpommin palkintoja, koska Televisioakatemian jäsenissä on enemmän ihmisiä Yleltä kuin kaupallisilta kanavilta.

”Iso osa palkinnon päättävistä tahoista on Ylen työntekijöitä, sillä heitä on määrällisesti eniten koko alalla. Jokainen voi surutta äänestää omia ohjelmiaan. Tämän vuoksi Yle on gaalassa ja voittajissa täysin yliedustettu. On enemmän kuin vallitseva käytäntö, että ihmiset äänestävät summassa oman talonsa ohjelmia vaikka eivät olisi niitä nähneet”, yksi alalla työskentelevä ihminen sanoo.

”Ihmiset ovat näreissään siitä, miten paljon Yle voittaa palkintoja vuosittain. Jonkin verran palkinnon uskottavuutta murentaa se, miten paljon Ylen tekijät ovat yliedustettuina”, toinen sanoo.

Kolmas haastateltu puolestaan huomauttaa, että Ylen työntekijöiden määrästä valittaminen on alan sisäinen urbaanilegenda, joka pysyy sitkeästi esillä vuodesta toiseen, vaikka todisteita Ylen masinoimista äänistä ei ole.

Sen sijaan hän uskoo, että Ylen saamien palkintojen määrä voi korostua siksi, että kilpailevien kaupallisten kanavien työntekijät äänestävät helpommin Ylen ohjelmaa kuin toisen kaupallisen kanavan ohjelmaa. Lisäksi hän uskoo, että esimerkiksi Ylen Elossa 24h-ohjelma on saattanut voittaa palkinnon monta vuotta putkeen, koska sitä on tekemässä valtaisa joukko suomalaisia freelancereita.

Huhut Ylen ylivallasta näyttävät liioitellulta.

Esimerkiksi viime vuoden gaalassa Yle ei juhlinut mainittavasti enempää kuin isoimmat kilpailijansa. Jos yleisöpalkinnot jätetään huomioimatta, Ylen ohjelmat voittivat viime vuoden gaalassa kuusi palkintoa. Yhtä monta palkintoa saivat MTV-yhtiöön kuuluvien MTV3:n, Subin ja C Moren ohjelmat. Sanoma Media Finlandin omistamien Nelosen ja Ruudun ohjelmat saivat kolme palkintoa. Sen sijaan pienemmät kanavat jäivät kokonaan ilman palkintoja.

Kun tarkastelee tämän vuoden gaalan ehdokkaita, osassa kategorioissa Ylen osuus tosin näyttää painottuvan.

Esimerkiksi viihdeohjelmista kolme eniten ääniä saanutta ovat kaikki Ylen ohjelmia, vaikka shortlistilla oli kolme Ylen ja kolme kaupallisten kanavien ohjelmaa. Myös draama- ja komediasarjoissa kaikki shortlistilla olleet Ylen ohjelmat ovat päässeet kolmen kärkeen.

Televisio­akatemian hallituksen puheen­johtaja Antti Väisänen on sitä mieltä, että Ylen työntekijöillä ei ole mitään mahdollisuutta hallita äänestystä.

Väisäsen mukaan akatemian 550 jäsenestä noin 70 prosenttia on freelancereita ja eri tuotantoyhtiöiden edustajia. Koska tuotantoyhtiöt tekevät ohjelmia ristiin eri kanaville, eivät niiden edustajien äänet painotu hänen mukaansa erityisen paljon Ylen eduksi.

Väisänen kuitenkin sanoo ymmärtävänsä Venla-gaalaa koskevaa kritiikkiä. Hän uskoo, että akatemialla on myös parannettavaa läpinäkyvyydessä ja väärien tietojen kumoamisessa.

Samaa sanoo Yleä akatemian hallituksessa edustava julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen. Hänkin on kuullut väitteitä Ylen hallitsemasta Venla-äänestyksestä. Hän korostaa Väisäsen tavoin sitä, että 70 prosenttia jäsenistöstä on freelancereita ja tuotantoyhtiöiden edustajia, jotka eivät ole lähtökohtaisesti sen enempää Ylen kuin muidenkaan puolella.

”Ylen osuus koko akatemian jäsenistöstä on noin 15 prosenttia. Ei Ylen sisällä käydä keskustelua, että äänestetään keskenämme toisiamme. Jokainen pitää äänestyksensä omana tietonaan”, Jauhiainen sanoo.

Jauhiainen uskoo siihen, että enemmistölle akatemian jäsenistä ei ole väliä, minkä kanavan tai tuotantoyhtiön ohjelmia he äänestävät.

”Olisiko kuitenkin niin, että akatemian jäsenet äänestävät mielestään vain hyviä sisältöjä miettimättä sen suuremmin lähettävää kanavaa?”

Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä ainakin yhdestä asiasta. Televisioala on Suomessa intohimobisnes, jossa kokemukset kaltoinkohtelusta jäävät elämään vahvasti. Kaikkia tyydyttävää lopputulosta on lähes mahdotonta saada aikaan.

Monia ei miellytä sekään, miten yleisöpalkinnot menevät nykyisin usein suosituimpien ohjelmien ja esiintyjien sijaan niille, jotka ovat kampanjoineet sosiaalisessa mediassa kaikkein aktiivisimmin oman ehdokkuutensa puolesta. Tänä vuonna yleisöäänestyksessä ehdolla vuoden ohjelmaksi on kolme Ylen ohjelmaa.

Ja lopulta tv-alan parhaimmiston valitseminen on välillä lähes absurdi ajatus, kuten tänä vuonna mukana olevassa ”urheilu ja events” -nimessä palkintokategoriassa.

”Onhan se nyt viihdettä, että Big Brother ja jääkiekon MM-kisat kilpailevat samasta pystistä. Se on vähän sama kuin New York Times ja Playboy kisaisivat parhaan printtilehden palkinnosta”, yksi haastateltavista tiivistää.

Helsingin Sanomat kuuluu samaan Sanoma-konserniin kuin Nelonen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa ylivoimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Testaa, osaatko välttää taudin levittämisen

    2. 2

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    3. 3

      Koronavirus jatkaa leviämistä: Itävalta ja Kroatia totesivat ensimmäiset tauti­tapaukset, Iranin apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

    4. 4

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    5. 5

      Varjele induktioliettä kuin lasta ja kitke kaikki epähygieeniset tapasi – näillä ammattikokkien opeilla nostat keittiösi ravintolatasolle

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläinen demaripoliitikko saa syytteen petoksesta: ”En tiedä asiasta mitään”

    2. 2

      Onko koronavirus lähestymässä käänne­kohtaansa? Suomalais­professori uskoo tämän viikon olevan ratkaiseva

    3. 3

      Suomalaismies kertoo tilanteesta koronaviruksen eristämässä hotellissa Teneriffalla: ”Oven alta oli tullut ilmoitus, että hotelli on suljettu”

    4. 4

      Hotelli Tornin 11. kerroksessa oli huone, jonne asiakkailla ei ollut asiaa – Sinne piilotettua kätköä suojeltiin salaisella hälytysnapilla

    5. 5

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    6. Näytä lisää