Kulttuuri

Jäykähkö belgialainen kitaristi villitsi suomalaisia romanttisella musiikillaan niin, että Dingokin jäi levymyynnissä kakkoseksi – kuinka se oli edes mahdollista?

Francis Goya palaa huhtikuussa pitkästä aikaa Suomeen minikiertueelle. Takavuosina hän oli esillä täällä harva se päivä.

Belgialaissyntyinen instrumentaalimuusikko, kitaristi Francis Goya tulee huhtikuussa kiertueelle Suomeen.

Luvassa on neljän konsertin minikiertue Hyvinkäällä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Nelisenkymmentä vuotta sitten tämä ei olisi ollut mikään uutinen.

Goya kävi täällä usein, sillä 1970-80-lukujen vaihteessa hän nautti maassamme valtavaa suosiota. Kitaristi myi Suomessa jopa 600 000 levyä ja esiintyi yhteen aikaan harva se päivä suomalaisessa mediassa.

Enää vuosiin Goya ei ole kuitenkaan esiintynyt Suomessa yhtä ahkerasti.

Mutta jonkin jäljen hän tuntuu silti jättäneen.

Kun Goya esiintyi Suomessa edellisen kerran syksyllä 2018, Kangasniemen 1 500-paikkainen puukirkko oli myyty loppuun.

Sitä ennen hän oli esiintynyt maassa yli kymmenen vuotta sitten. ”Goyalla on edellisestä Suomen vierailustaan ikäviä muistoja”, paljasti tuolloisen konsertin järjestäjä Uutisvuoksi-lehdelle.

600 000 on iso määrä levyjä. Edes 80-luvun alussa hysteriaa nostattanut Dingo ei ole myynyt niin paljon.

On siis syytä selvittää, kuka oikeasti on Francis Goya. Siitä varsinkaan nuoremmilla sukupolvella ei ole välttämättä hajuakaan.

Kuinka edes on mahdollista, että suhteellisen tuntemattomasta belgialaisesta, ja kaiken lisäksi instrumentaalimusiikin soittajasta, tuli niin suosittu juuri Suomessa?

Muusikko syntyi vuonna 1946 Belgian Liegessä Francis Weyer -nimisenä kahden muusikkovanhemman perheeseen. 16-vuotiaana Weyer perusti veljensä ja ystäviensä kanssa Les Jivaros -nimisen yhtyeen, sitten rockyhtye The Liberty Sixin, joka tuli 60-luvulla kuuluisaksi lähinnä psykedeelisistä esiintymisistään.

Tätä Goyan myöhemmän, varsin asiallisen ja jopa konservatiivisen tyylin tuntijan voi olla vaikea uskoa.

Kahdeksan vuotta myöhemmin vuonna 1970 kitaristi otettiin mukaan kovatasoiseen The J. J. Band -rockyhtyeeseen. Sitä on nimitetty myös Euroopan omaksi versioksi Blood, Sweat and Tears -yhtyeestä.

Jäsenet tulivat Belgiasta, Yhdysvalloista ja Britanniasta ja olivat jo varsin korkeasti koulutettuja ja kokeneita muusikoita. Esimerkiksi kaikki yhtyeen belgialaiset opiskelivat Brysselin konservatoriossa.

Yhtye teki sopimuksen CBC Recordsin kanssa ja päätyi levyttämään Lontooseen The Shadows -yhtyeen rumpalinakin tunnetun tuottajan Brian Bennettin hoteisiin.

Lead-kitaristina toiminut Weyer myös sävelsi yhtyeelle. Bändin soulia, jazzia ja rockia yhdistänyt ja lopulta progressiiviseksi rockiksi kehittynyt musiikki oli hyvin erilaista kuin mitä hän on urallaan sittemmin julkaissut. Lyhytikäiseksi jääneen yhtyeen levyistä on tullut keräilyharvinaisuuksia.

Kuuntele J. J. Bandin soittoa oheiselta videolta:



Kansainväliset yhteydet tekivät Weyeristä pian studiomuusikon, ja hän pääsi soittamaan eri tyyleillä myös kansainvälisille lavoille. Weyer säesti sellaisia aikakauden suuria tähtiä kuin Demis Roussos ja Barry White.

1970-luvun alkupuolella Weyer jätti studiomuusikon työnsä ja siirtyi soolouralle, jolla hän omistautui kokonaan romanttishenkiselle. akustiselle kitaraviihteelle.

Sähkökitara vaihtui espanjalaistyyliseen kitaraan ja mandoliiniin, ja samalla vaihtui nimi. Espanjalaismaalari Francisco de Goyaa mukaillen Weyeristä tuli Francis Goya.

Kansainväliseen tai ainakin keskieurooppalaiseen kuuluisuuteen Goya nousi vuonna 1975 yhdessä isänsä kanssa säveltämällään Nostalgia-kappaleella.

Kuuntele kappale oheiselta videolta:



Tyyli oli muuttunut yhtäkkiä totaalisesti. Entisestä rokkarista ja hipistä oli tullut romanttisten viihdenumeroiden jäykän asiallisesti esiintyvä ja pukeutuva tulkki.

Viimeistään vuonna 1979 Francis Goya sai vankan jalansijan myös Suomessa.

Salaisuus oli yksinkertainen: hän levytti Suomessa joukon suomalaisia sävellyksiä, suomalaisten itsensä aloitteesta ja suomalaisten rahoilla.

Ensimmäisen, Summernights Moods -levyn julkaisi Fazer-Finnlevyn. Levy sisälsi suomalaisia kansanlauluja, Merikantoa sekä aikansa tuoreita hittejä Myrskyluodon Maijasta Syysunelmaan. Levyä myytiin Suomessa yli 40 000 kappaletta. Samalla periaatteella Goya teki levyt vielä vuosina 1983 ja 2004.

Suomi-levyjen ansiosta Goyasta tuli tuttu näky maassa.

Televisiossa Goyan vinyylilevyjä mainostettiin 70-ja 80-lukujen vaihteessa harvinaisen taajaan. Aggressiivisen mainonnan ansiosta K-telin levyjen kansissa oli aina tuttu merkki ”TV:stä tuttu!”, mikä lisäsi levyjen myyntiä entisestään.

Lehdissäkin riitti mainontaa. Vuoden 1979 jouluaaton Helsingin Sanomissa Goyan Romantiikkaa Espanjasta -levyä mainosti Valintatalo:


Ja hän myös kuului. Radiossa harva se päivä toistuva ohjelmanumero oli ”Francis Goya soittaa kitaraa”.

Vuonna 1983 Goya osallistui Suomessa Syksyn Sävel -kisaan kappaleellaan Rimini. Sijoitus oli kymmenes eli viimeinen. Kyseisenä vuonna voiton vei 10-vuotias Jonna kappaleellaan Minttu sekä Ville.

Vuonna 1992 Goya esiintyi Hesperian yökerhossa ja samalla reissulla hieman proosallisemmin myös Itäkeskuksen uuden kauppakompleksin avajaisissa.

Kaiken tämän lopputulos: yli 600 000 myytyä levyä Suomessa ja paljon suurempi suosio kuin esimerkiksi kitaristin kotimaassa Belgiassa.


Vaikka kansa rakasti Francis Goyaa, kriitikot eivät hänestä juuri perustaneet. Musiikki leimattiin varsin yksimielisesti kepeäksi hissimusiikiksi.

Ennen kokematon, vuosia jatkunut suosio aiheutti jo suoranaista turhautumista.

Näin Goyan esiintymistä Helsingin juhlaviikkojen ja UMO:n Toivo Kärki -konsertissa kuvaili Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Hauru vuonna 1983:

”’Incredible’ Francis Goya oli sitten luku sinänsä. Viehättävästi hymyillen tuo suuri belgialainen taituri nyppäsi kitarastaan trillin. Mikä tunne ja säihky. Melodiassa aito Goya-trilli! Kaksi vanhaa tukkijätkää on Kärjen hienoimpia melodioita. Luulen kuitenkin, että jätkät kääntyivät haudoissaan.”

Ainakin yksi Goyan puolustaja musiikkipiireistä silti löytyi. Kitaristi Esa Pulliainen oli uinut Suomessa muutenkin vastavirtaan perustamalla keskellä punk-aikakautta rautalankaorkesterin ja kokemalla sitten suurta hypeä Agentsien ja Topi Sorsakosken kanssa tekemillään iskelmälevytyksillä.

Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 1986 Pulliainen kuvaili musiikki-ideologiaansa. Siinä olennaista oli, että ”yksinkertainen ja lapsellinen melodia” yritetään soittaa niin hienosti kuin mahdollista.

”Moni parempi soittaja kuuntelee ja ajattelee, että mitä paskaa. Mutta toisaalta on vaikeata soittaa hyvin melodianpätkä, jossa ei itse asiassa ole mitään”, Pulliainen sanoi ja antoi tälle ”ei-mitäänille” nimen ”oopaheijaa”.

Juuri tämä ”oopaheijaa” oli Pulliaisen mielestä Francis Goyan musiikin ydin. Siksi hän arvosti Goyaa.

”Sitä miestä ei arvosteta, koska se on niin vittumaisen näköinen. Mutta oopaheijaan se tekee hyvin. Sillä on Liberacea mukana. Ei mulla ole mitään vaikeuksia kuunnella Franciksen juttuja.”


Goyaa on ehkä arvosteltu, mutta töitä hän on tehnyt. Kitaristi on levyttänyt jopa yli 50 albumia eli vähintään yhden levyn joka vuosi, ja ne ovat myyneet yli 20 miljoonaa kappaletta. Suosio on instrumentaalimuusikolle varsin ainutlaatuista.

Levyjä on syntynyt samalla idealla kuin aikoinaan Suomessakin: kitaristi on levyttänyt aina yhden maan omia hittejä ja onnistunut saavuttamaan näin suosiota kyseisessä maassa. Näin on käynyt vaikkapa Virossa ja entisessä Neuvostoliitossa, jossa hän äänitti levyn maailmankuulun Bolšoi-orkesterin kanssa.

Goya on tulkinnut urallaan paljon myös esimerkiksi latinalaisamerikkalaista, ruotsalaista ja ranskalaista musiikkia. 1990-luvun alussa hän intoutui laulamaan brasilialaista musiikkia ja julkaisi useammankin laulu–kitara-levyn.

Vuosina 1991 ja 1993 Goya johti Euroviisuissa Luxemburgin esitykset. Millenniumin kynnyksellä hän teki yhteislevyn instrumentaalimusiikin toisen suuren tähden, pianisti Richard Claydermanin kanssa.

Nykyisin Goya asuu tiettävästi Espanjassa. Vuonna 2010 hän perusti Marokon Marrakeshiin musiikkikoulun Ateliers Art et Musique, jossa hän toimii opettajana. Hyväntekeväisyyden saralla hän toimii Marokon ja Kambodžan lasten ja nuorten hyväksi.

Vielä nelisenkymmentä vuotta sitten Francis Goyan levyjä näkyi kaikkialla. Nykyäänkin niitä näkyy, mutta toisenlaisissa puitteissa.

Goyan ”TV:stä tuttu” -levyjä löytyy tukuittain suomalaisilta kirpputoreilta ja divareista. Enää ne eivät ole huudossa. Nelisenkymmentä vuotta sitten hamstrattuja levyjä liikkuu niin paljon, että niiden arvo on yleensä korkeimmillaan euron luokkaa.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lidl tekemässä täyskäännöstä: Valmistelee omaa etuohjelmaa vastaukseksi S-etukortille ja Plussa-kortille

    2. 2

      Koronavirus on jo levinnyt Pohjois-Koreaan, kertovat lähteet: Epidemia suljetussa valtiossa voisi olla tuhoisa

    3. 3

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    4. 4

      Vakuutus ei välttämättä korvaa Tampereella romahtavaa asuintaloa, joka asetettiin tänään asumiskieltoon

    5. 5

      Michelin-opas tunnetaan tähdistä, mutta se palkitsee myös hyvän hinta-laatusuhteen paikkoja: nämä suomalaisravintolat pääsivät listalle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Image: Sibelius-Akatemiassa seksuaalista häirintää, nöyryyttämistä sekä opettajien ja opiskelijoiden välisiä suhteita

    4. 4

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää