Kulttuuri

Samuel Harjanne nousi rakettimaisesti Suomen musikaali­ohjaajien eliittiin, mutta samalla elämään saapui uusi yksinäisyys – Nyt hän kertoo paineista jätti­tuotantojen taustalla

Musikaaliohjaaja Samuel Harjanteen seuraava teos pohjautuu Haloo Helsinki! -yhtyeen musiikkiin ja kertoo ystävien erkaantumisesta. ”Mitään hienoa ei synny, jos ei ota riskejä”, Harjanne sanoo.

Taas tuo sama nimi: Samuel Harjanne. Suurmusikaalin ohjaaja. Näitä uutisia on viime aikoina saatu lukea yhtenään. Kun isot suomalaiset teatterit ilmoittavat uuden kauden avaavista musikaalisatsauksistaan, voi tätä nykyä olla varma, että Samuel Harjanteen nimi löytyy listoilta.

Harjanteen ura musikaaliohjaajana on lähtenyt sellaiseen liitoon, ettei vastaavaa tule äkkiseltään mieleen. Hän on tehnyt suorastaan rakettimaisen nousun suomalaisten musikaaliohjaajien eliittiin.

Harjanteen supervuosi alkoi syksyllä 2018. Silloin hän ohjasi Helsingin kaupunginteatteriin valtavan yleisönsuosion saavuttaneen Kinky Bootsin sekä Tampereen työväen teatterin jättisatsauksen Billy Elliotin. Heti seuraavana vuonna Kaupunginteatteri valitsi jälleen Harjanteen ohjaamaan siihen asti kalleinta produktiotaan, Disneyn Pientä merenneitoa.

Ja ensi syksynä Harjanne ohjaa taas Tampereella, Kinky Bootsin uudestaan. Vuonna 2021 on vuorossa Lontoon West Endin menestysmusikaaleihin lukeutuva Matilda.

”Kyllä siinä oli ihan helvetinmoiset paineet”, Harjanne sanoo nyt viitaten syksyyn 2018. Hän tiesi, miten suuri näytön paikka se hänelle ohjaajana oli.

”Jos vetäisin ne teatterit miinukselle, en tulisi tekemään niissä enää teatteria.”


Harjanne itse keksii menestykselleen kolme painavaa syytä: sattuma, intohimo ja koulutus.

Harjanne on opiskellut alaa siihen erikoistuneessa opinahjossa (Guildford School of Acting) Etelä-Englannissa. Se on iso valtti, sillä koulutetuille musikaaliohjaajille on Suomessa kysyntää.

”Musikaalit ovat haluttu taidemuoto ja niitä on tehty Suomessa vuosikymmeniä, mutta musikaali on niin monimutkainen laji, että sen ymmärtäminen ja sisäistäminen vaatii aika paljon perehtymistä. Ja sitä ei Suomessa mikään koulutus pysty tarjoamaan”, Harjanne sanoo.

Hän on tehnyt pitkään ja järjestelmällisesti töitä päästäkseen toteuttamaan itseään ja intohimoaan sillä tasolla, johon hänellä on valmiudet. Harjanne sanoo olevansa todellinen musikaalinörtti, joka ei edes kuuntele mitään muuta musiikkia kuin musikaaleja. Mitään suurempaa intohimoa kuin musikaalit ei kerta kaikkiaan ole.

”Olen istunut usein katsomossa ja saanut kylmiä väreitä, itkenyt sitä, kuinka täydellistä kokonaisuutta katson. Ei tätä parempaa alaa ole kuin musiikkiteatteri – ainakaan minulle. Se antaa minulle niin hirveästi.”

Parhaillaan Harjanne ohjaa Haloo Helsinki! -yhtyeen musiikkiin pohjautuvaa musikaalia Suomen komediateatterille. Musikaali kertoo kahdesta kaveruksesta, joiden ystävyyttä elämä koettelee niin paljon, että läheiset ystävät erkaantuvat toisistaan.

Maailma on tehty meitä varten -musikaalin teksti perustuu Haloo Helsingin fanien lähettämiin tarinoihin, jotka liittyvät jollain tavalla yhtyeen musiikkiin. Sen ensi-ilta on helmikuun alussa Peacock-teatterissa Helsingissä.


Mikä sai isoja, näyttäviä ja kansainvälisesti tunnettuja musikaaleja viimeksi tehneen ohjaajan tarttumaan juuri tähän projektiin?

”Haluan heti sanoa, että kotimainen ei ole yhtään alempiarvoinen kansainväliseen verrattuna. Se on paikoin jopa mielenkiintoisempi”, hän aloittaa.

Harjanne ei ole koskaan aiemmin tehnyt kotimaista kantaesitystä. Se houkutteli. Yleensä ulkomailta tuodun teoksen käsikirjoitus on todettu toimivaksi ja se on jo käynyt läpi useita muokkausvaiheita. Kantaesityksestä taas ei ole olemassa referenssejä, joten siihen liittyy suurempi riski epäonnistua kuin teokseen, joka on jo aiemmin esitetty onnistuneesti jossain. Samalla se on riski myös ohjaajalle.

”Tämä voi olla yhtäkkiä hirveintä kuraa, mitä koko teatterihistoriassa on nähty, ja minun nimeni on sen alla. Mutta mitään hienoa ei synny, jos ei ota riskejä, enkä kehity, jos en laita itseäni tilanteisiin, joissa olen vähän epävarma”, Harjanne sanoo.

Harjanne tunnetaan siitä, että hän haluaa valmistautua projekteihinsa kunnolla ja ajan kanssa. Kun häntä kysyttiin tämän musikaalin ohjaajaksi, moni asia oli auki. Ei ollut vielä käsikirjoitusta eikä tiimiä, ainoastaan oikeudet Haloo Helsingin musiikkituotantoon. Sitä mahdollisuutta teatteri ei halunnut hukata. Mutta aikaa ensi-iltaan oli vain vuosi ja kolme kuukautta.

”Se on tosi lyhyt aika, mutta ei mahdoton minun työni näkökulmasta. Jos minulla on vapaa kalenteri, saan kuukaudessa show’n suunniteltua”, Harjanne toteaa.

Ensin Harjanne kieltäytyi muiden kiireiden takia. Kun kalenteriin tulikin tilaa, hän päätti ottaa tehtävän vastaan.

Ennen ohjaajaksi ryhtymistä Harjanne näytteli itse kymmenen vuotta musikaaleissa, mutta aivan ensimmäisen roolinsa hän teki poikasopraanona Kansallisoopperan Taikahuilussa. Silloin hän rakastui siihen, millaista on olla näyttämöllä ja laulaa. Yksitoistavuotiaana Harjanne pääsi mukaan Helsingin kaupunginteatteriin Les Misérables -musikaaliin, ja kokemus oli silmiä avaava. Yksi elämän käännekohta.

”Klassinen musiikki on kaunista ja täydellistä, mutta ei minulla ollut käynyt mielessäkään, että musiikissa voi olla biittiä. Se osui minuun paljon henkilökohtaisemmin”, Harjanne kertoo.


Harjanteen mukaan näyttelijästä ohjaajaksi siirtyminen on sujunut häneltä luontevasti, mutta se on tuonut mukanaan myös yksinäisyyttä. Ystäviä on kadonnut ympäriltä, tavallaan, vaikka ei kukaan varsinaisesti ole jättänyt Harjannetta.

”Iso osa ystävistäni on näyttelijöitä. Kun työni status yhtäkkiä muuttuu, ja se olenkin minä, joka sanoo, miten tehdään tai vastaan jopa jonkun työllistymisestä, niin väistämättä siinä jokin muuttuu. Jonkinlainen yksinäisyys on tullut elämään.”


Näyttelijöillä on oma tiivis ryhmänsä, johon ohjaaja ei kuulu, ja niin pitää ollakin, Harjanne sanoo.

”En ole yhtään katkera, olen vain tullut tietoisemmaksi siitä.”

Harjanne huomaa itsekin nykyään vetäytyvänsä helpommin porukasta ja välttävänsä mahdollisia vaikeita tilanteita.

”En ikinä suostu olemaan se ohjaaja, joka lähtee dokaamaan näyttelijöiden kanssa ja alkaa kännissä haukkua heitä ja avautua heidän omista vaikeuksistaan”, Harjanne sanoo.

Ensi-illan jälkeisiin juhliin hän kuitenkin haluaa osallistua.

”Tiedän monia ohjaajia, jotka eivät tule niihin ollenkaan, koska mikään ei ole mukavampaa kuin hieman humaltunut näyttelijä tai näyttämöteknikko, joka tulee sanelemaan, kuinka perseestä olet. Minulle niin ei ole tapahtunut vielä, mutta moni tyyppi on sanonut, että näin tämä olisi pitänyt tehdä.”


Viime aikoina on puhuttu paljon ohjaajien vallan väärinkäytöstä. Harjanne ei voi ymmärtää ohjaajia, jotka haluavat juoksuttaa näyttelijää edessään vain omaa egoaan pönkittääkseen. Harjanteen oma tyyli on kuunteleva ja arvostava. Hän sanoo olevansa itse suora, mutta ei koskaan ilkeä. Alistaminen ja haukkuminen eivät kuulu hänen ohjausrepertuaariinsa.

”Itse näyttelijänä menisin ihan lukkoon, eikä minusta saisi sellaisen jälkeen esiin mitään aitoa, vain vihaa”, Harjanne sanoo.

”En kestäisi olla itseni kanssa ja tehdä tätä työtä, jos en pystyisi arvostamaan itseäni ja saamaan arvostusta omien taitojeni ja saavutusteni perusteella.”

Musikaaliohjaajalle yksi tärkeä työvaihe on koe-esiintymiset, joiden avulla valitaan näyttelijöitä. Yksi palkitsevimmista kokemuksista Harjanteelle on ollut Lauri Mikkolan kiinnittäminen Kinky Bootsin päärooliin. Mikkolasta kasvoi roolin myötä itsevarma tähti, joka vetää nyt isoja musikaalirooleja muuallakin. Se sykähdyttää.

”En sano, että se oli minun ansiotani, mutta olen ollut siinä matkalla mukana. Minulla olisi ollut valta olla antamatta hänelle sitä roolia. Kuinka katuisin sitä nyt.”


Harjanteen mukaan vanhempi ikäpolvi kokee usein loukkaavaksi, jos heitä pyydetään koe-esiintymiseen, koska näyttelijät ajattelevat, että elleivät he ole jo siihen mennessä kannuksiaan lunastaneet, eipä tarvitse soitellakaan.

”Itse katson asiaa niin, että joku voi olla ajatuksen tasolla ulkonäöllisesti, taidollisesti ja äänellisesti loistava johonkin rooliin. Sitten alkavat harjoitukset ja totean, että ei tämä ollutkaan sitä, mitä omassa mielessäni kuvittelin, vaikka olen nähnyt näyttelijää televisiossa tai kuunnellut hänen levyjään”, Harjanne sanoo.

”On ihan itsemurhaa lähteä arvailulla valitsemaan näyttelijää.”

Harjanne ohjaa tänä vuonna kolme musikaalia Suomeen ja yhden Viroon (Nunnia ja konnia). Parhaillaan hänellä on samaan aikaan työpöydällä kahdeksan eri vaiheessa olevaa musikaaliprojektia.

Musikaalien arvostus on Harjanteen mukaan Suomessa noussut. Nyt on ”hyvä pössis”, hyviä juttuja, joista ihmiset puhuvat. Musikaali on kallis taidemuoto, ja siksi Harjanteen mukaan katsojan pitää vaatia täydellistä vastinetta korkealle lipun hinnalle.

”Ihan ok ei riitä. Jos siitä tulee uusi hyvä, taso laskee, kun totutaan, että se taso riittää.”


Ohjaustyönsä lisäksi Harjanne käy jatkuvasti katsomassa musikaaleja Lontoossa ja New Yorkissa.

Myös Britanniassa musikaaleja tehneen Harjanteen suurin unelma olisi päästä joskus ohjaamaan musikaalimaailman kuumimpaan keskukseen eli Broadwaylle. Se on vaikeaa mutta ei täysin mahdotonta. Olisi tyhmää olla tekemättä töitä sen eteen.

Ainakin Broadwaylla ja West Endissä on Harjanteen mukaan tätä nykyä ihmisiä, jotka tietävät, kuka hän on. Myös monia teattereita ja teoksia hallinnoiva Disney Theatricals Group tietää suomalaisohjaajan ja on nähnyt hänen ohjaaman Pienen merenneidon.

”Vaikka urani päättyisi nyt enkä tekisi ikinä mitään, niin tämä kaikki on ollut sen arvoista. Että laitoin varani koulutukseen ja jätin näyttelijän työn, josta ansaitsin aika paljon enemmän kuin nyt ohjaajana”, Harjanne sanoo.

”En kaipaa yhtään näyttämölle. Rakastan antaa valokeilan muille.”

Maailma on tehty meitä varten -musikaalin ensi-ilta 6.2. Peacockissa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Samuel Harjanne


 Syntynyt 1987 Helsingissä. Asuu avopuolisonsa kanssa Kööpenhaminassa.

 Musikaaliohjaaja.

 Opiskellut musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa sekä musikaaliohjaajaksi Guildford School of Acting -koulussa Britanniassa.

 Näytellyt ennen ohjaajan uraa lukuisissa musikaaleissa.

 Ohjauksia muun muassa Spring Awakening (TTT, 2017), Les Misérables (Teater Vanemuine, 2017), Kinky Boots (HKT, 2018), Billy Elliot TTT, 2018) ja Pieni merenneito (HKT, 2019), Matilda (TTT, 2021)

 Voitti musiikkiteatterin Ensi Linja -tunnustuspalkinnon vuonna 2012 uutena nuorena musiikkiteatterikykynä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Linda Lampenius kuvaili medialle Peter Nygårdin juhlia, ja siitä käynnistyi pitkä oikeusprosessi – Nyt Lampenius kertoo, miten taistelu vei rahat ja terveyden

    2. 2

      Tällainen on dash-ruokavalio, joka edistää terveyttä monipuolisesti – Sitä voi suositella ”ihan kaikille”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    3. 3

      Jäytävä häpeä – Olli Taskinen antoi kasvot tunteelle, josta harva uskaltaa puhua

    4. 4

      Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

    5. 5

      Vangit pelkäävät toisiaan Sukevan vankilassa – tuore raportti luo synkän kuvan Suomen neljänneksi suurimman vankilan tilanteesta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    3. 3

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    5. 5

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää