Kulttuuri

Tuuli Matinsalo oli maailman paras aerobic-urheilija, mutta Suomessa hänen lajiinsa suhtauduttiin aluksi väheksyen

Urheiluajoista hän kaipaa ainoastaan sitä, että sai keskittyä pelkästään yhteen asiaan.

Tuuli Matinsalo vastaa puheluun metsälenkiltä. On perjantaiaamupäivä, ja Matinsalon työviikko Kuokkalan yhtenäiskoulussa on päättynyt reilua tuntia aikaisemmin.

Matinsalo on ammatiltaan liikunnan- ja terveystiedon opettaja, ja tänään hänen ohjattavanaan on ollut 8-luokkalaisten sisäliikuntaa: aivojumppaa, koordinaatioharjoituksia ja futsalia.

”Sellainen sekavan monipuolinen kattaus”, hän luonnehtii.

Voisi kuvitella, että entinen huippu-urheilija olisi opettajana todellinen piiskuri. Näin ei kuitenkaan ole, Matinsalo vakuuttelee.

”Päinvastoin, olen ehkä liiankin lepsu ja ymmärtäväinen. Pyrin olemaan ennen kaikkea kannustava opettaja. Kauhukuvani on, että puhaltaisin jonkun oppilaan orastavan liikunnan liekin sammuksiin.”

Matinsalolla tällaista vaaraa ei ole koskaan ollut. Hän oli himoliikkuja jo nuorena ja aloitti päämäärätietoisen harjoittelun alakouluikäisenä. Sitkeä työ huipentui 1990-luvun lopulla aerobicin kahteen maailmanmestaruuteen ja neljään Euroopan-mestaruuteen.

Pohjatyö menestykselle oli valettu rytmisessä voimistelussa. Se valikoitui Matinsalon lajiksi ala-asteen neljännellä luokalla.

”Rakkautta ensi silmäyksellä”, Matinsalo kuvailee.

Siitä lähtien hänen elämänsä pyöri liikunnan ehdoilla. Lukioaikana treenimäärät nousivat yhteentoista kertaan viikossa, ja viimeistään siinä kohtaa lapsuudenharrastus muuttui kurinalaiseksi ja ammattimaiseksi puurtamiseksi.

Tästä Matinsalo oli ainoastaan innoissaan.

”Voimistelu oli ihan ehdoton ykkösjuttuni ja intohimoni. Kaikkein parasta mitä tiesin. Koulua kävin oikeastaan vain siinä sivussa.”

Aerobiciin Matinsalo tutustui vasta-aloittaneena yliopisto-opiskelijana. Jyväskylän yliopiston liikuntasihteeri Merja Kalaja oli osallistumassa kilpa-aero­bicin SM-kilpailuihin, ja Matinsalo päätti lähteä opiskelukavereidensa kanssa ottamaan selvää, mistä ihmeestä oli kyse.

Ihmetys vaihtui nopeasti ihastukseksi.

”Mietin, että herranen aika, tässähän on ihan minulle räätälöity laji.”

Matinsalo perustelee: rytmisessä voimistelussa, hänen omassa lajissaan, valttikortteja olivat siro kroppa ja pitkät raajat. Hänellä itsellään ei ollut kumpaakaan. Matinsalo oli ruumiinrakenteeltaan pieni ja lihaksikas.

Ne taas olivat ominaisuuksia, jotka olivat omiaan nopeutta ja räjähtävää voimaa vaativassa kilpa-aerobicissa.

Ensimmäisiin suomenmestaruuskilpailuihinsa Matinsalo ehti harjoitella ainoastaan reilun puolen vuoden ajan. Hän voitti ne ylivoimaisesti. Palkintojen­ ­jaon jälkeen hän sai ensimmäisen sponsoritarjouksen.

Iso pyörä lähti pyörimään.

Jos aerobic oli Matinsalolle aluksi kummastuksen aihe, niin vielä huonommin sitä tunnettiin kansan syvien rivien parissa.

Suomessa laji oli saanut huomiota 1980-luvulla TV2:lla alkaneen Iltajumppa-ohjelman myötä. Aerobic miellettiin kotirouvien puuhasteluksi.

Ennakkoluulot olivat melkoisia myös median parissa. Matinsalosta tehdyt lehtihaastattelut keskittyivät pitkälti hänen ulkonäkönsä luonnehdintaan.

Matinsaloa tämä ärsytti.

”Hammasta purren sai aina samoista asioista vääntää”, hän kertoo.

”Kyllä sitä sai kuulla, että sinähän vain hypit siellä lavalla pikkubikineissä. Piti aika monta kertaa selittää, että kyseessä on todella monipuolinen ja fyysisesti rankka urheilulaji. Pidin sitä aina suurena saavutuksena, jos minusta tehtiin juttu ylipäätään urheilusivuille.”

Matinsalon kilpaurheilu-ura päättyi vuonna 1999 maailmanmestaruuden juhlintaan Hartwall Areenalla.

Hieman myöhemmin hänet palkittiin vuoden naisurheilijana. Se merkitsi Matinsalolle paljon.

”Ymmärsin heti jo alussa, että lajia tuotiin esille pitkälti minun kauttani. En edustanut pelkästään itseäni vaan koko lajia. Se oli iso vastuu. Siksi tuntui hyvältä huomata, että lajin arvostus oli noussut, ja että aerobicia pidettiin viimein ihan kunnon urheiluna.”

Opettajana Matinsalo on työskennellyt 2000-luvun puolivälistä. Hän sanoo viihtyvänsä ammatissaan erittäin hyvin ja kuvaa työtään energiaa puhkuvien nuorten parissa ”elämänmakuiseksi hommaksi”.

”Toki välillä on raskastakin, mutta mikäpä työ ei olisi”, Matinsalo toteaa.

Urheilu-uran päättymisestä on aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Niistä ajoista Matinsalo sanoo kaipaavansa vain sitä, että sai keskittyä yhteen asiaan. Kilpailemista hän ei ikävöi lainkaan.

Vuosi sitten Matinsalon oikea lonkka leikattiin, ja paikalle asennettiin tekonivel. Nivelrikko oli todennäköisesti huippu-urheiluvuosien syytä. Kaikenlaista muutakin kremppaa kroppaan on jäänyt.

Kaduttaako koskaan?

”Ei kaduta”, Matinsalo sanoo päättäväisyyttä äänessään.

”Ei edes silloin, kun pistettiin reisiluuta poikki ja titaania tilalle. Urheilu on antanut ja kasvattanut minua niin paljon. Se on ihana oma pienoismaailmansa. Sen kautta olen oppinut itsestäni enemmän kuin missään muualla.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Tuuli Matinsalo


 Syntyi Torniossa 1970. Asuu Jyväskylässä.

 Suomen menestynein aerobic-urheilija: Voitti vuosina 1995–99 kaksi maailmanmestaruutta ja neljä Euroopan-mestaruutta. Kuusinkertainen Suomen mestari.

 Valittiin vuoden naisurheilijaksi 1999.

 Valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Työskentelee Kuokkalan yhtenäiskoulussa liikunnan- ja terveystiedon opettajana.

 Naimisissa Olympiakomitean lajiryhmävastaavan Pasi Sarkkisen kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta.

 Täyttää 50 vuotta maanantaina 20. tammikuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää