Kulttuuri
Idiootit ympärilläni -menestyskirjasta noussut kohu ei ole ainutlaatuinen – HS kysyi suosittujen mutta jopa
”Näin ruotsalaisia vedätettiin yhdessä aikamme suurimmassa tieteellisessä bluffissa”, otsikoi verkkojulkaisu Medium muutama päivä sitten.
Juttu koski tietokirjana markkinoidun teoksen epätieteellisyyttä, ja ihan yhtä huijatuksi tulivat lukijat Suomessakin.
Juttu käsitteli nimittäin ruotsalaiskirjailija Thomas Eriksoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=thomas+eriksonin teosta Idiootit ympärilläni, joka on 160 000 kappaleen myynnillään ollut menestysteos myös meillä.
Idiootit ympärilläni -kirjan on suomeksi kustantanut Atena-kustannus. Kun Helsingin Sanomathttps://www.hs.fi/elama/art-2000006375308.html kysyi kustantaja Ville Rauvolaltahttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+rauvolalta, miten hän näkee kustantajan vastuun, Rauvola vastasi:
”Lähtökohtaisesti vastuu tietokirjan sisällöstä on kirjailijalla.”
Hänen mukaansa tietokirjallisuus on laaja kategoria, jonka toisessa päässä ovat kovat tieteelliset aiheet ja toisessa esimerkiksi viihteelliset elämäkerrat. Rauvolan mukaan Eriksonin kirjaa ei ole Suomessa markkinoitu kovana tieteenä vaan self helpinä.
Mutta mistä lukija voi erottaa kepeämmän self help -kirjallisuuden luotettavasta tieteellisestä tiedosta? Pitäisikö kirjan kanteen läiskäistä tarra, joka varoittaisi suhtautumaan sen sisältöön kriittisesti?
Idiootit ympärilläni -kirjasta noussut kohu ei nimittäin ole mitenkään ainutlaatuinen.
Noin vuosi sitten Antti Heikkilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+heikkilan Lääkkeetön elämä -teos sai osakseen voimakasta kritiikkiä lääketieteen asiantuntijoilta. Moni piti Heikkilän kirjaa jopa vaarallisena lukijoille.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikkilä kyseenalaistaa teoksessaan esimerkiksi syövän sytostaattihoidot, joiden hän kirjoittaa ”brittiläisen arvion mukaan” tappavan kolmanneksen niitä saavista potilaista.
”Pahimmassa tapauksessa tällaiset väitteet ovat vaarallisia. Ne voivat jopa lisätä kuolemantapauksia, jos ihmiset uskovat niihin ja kieltäytyvät syövän lääkehoidosta”, sanoi professori Sirpa Leppähttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+leppa HS:n jutussa https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005932658.htmltuolloin.
Tuoreempi kohu liittyy Kalifornian yliopiston neurotieteen ja psykologian professorin Matthew Walkerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=matthew+walkerin kirjaa Miksi nukumme? (Tammi).
Walkerin kirja unen ja sen puutteen terveysvaikutuksista on maailmanlaajuisen bestseller, mutta tiedealan ammattilaisten mukaan Walker vetää mutkia turhan suoriksi ja on kärjistänyt asioita tieteen kustannuksella.
Suomessa Walkerin kirjan epäkohtiin kiinnitti ensimmäisenä huomion terveysbloggaaja Olli Haatajahttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+haataja.
Kun Helsingin Sanomat kävi Walkerin kirjaa koskevat väitteet https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006331167.htmlläpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen unitutkijan Timo Partosen https://www.hs.fi/haku/?query=timo+partosenkanssa, Partonen teki selvän huomion: monessa kohdassa Walker oli jättänyt pois omalle tekstilleen ristiriitaista mutta lukijalle oleellista tietoa.
Kysyimme Otavasta, onko kustantaja muuttanut toimintaansa ja esimerkiksi alkanut tarkistaa väitteitä tarkemmin Antti Heikkilän kirjasta aiheutuneen kohun jälkeen.
”Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä aiheutti paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Palautteen perusteella kirjan sisältöä tarkistettiin ja korjattiin yhteistyössä Heikkilän kanssa ja siitä otettiin uusi, tarkistettu painos”, tietokirjojen kustannusjohtaja Eva Reenpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=eva+reenpaa vastaa sähköpostitse.
Reenpään mukaan kustantajan vastuulla on kustannusohjelmaan valittujen käsikirjoitusten mahdollisimman laadukas toimitusprosessi. Se tarkoittaa sitä, että Otavassa kaikki kirjat käyvät läpi perusteellisen toimitustyön, ja kirjailijat saavat apua ja tukea kirjoitustyöhön.
Tapauskohtaisesti tietokirjoja myös tarkistutetaan eri alan asiantuntijoilla, Reenpää sanoo.
Hän muistuttaa, että yleisen kirjallisuuden kustantajana heidän tehtävänään on tarjota lukijoille tietokirjoja laaja-alaisesti ja moniäänisesti erilaisista aiheista – myös sellaisista, jotka ovat kiistanalaisia ja jakavat mielipiteitä.
Tammen tietokirjallisuuden kustannuspäällikkö Kati Lampelahttps://www.hs.fi/haku/?query=kati+lampela muistuttaa tietokirjallisuuden genren laajuudesta. Toisessa ääripäässä ovat hyvin käytännönläheiset teokset ja self help -oppaat, toisessa esimerkiksi todella painavat tieteelliset tutkimukset.
”Kaikille lukijoille tai kuuntelijoille ei ole selvää, mistä kussakin teoksessa on kyse. Yksi kustantajan tärkeä tehtävä onkin esimerkiksi ulkoasulla, kansiteksteillä ja kirjastoluokituksella viestiä, millaisesta kirjasta on kyse niin, että lukija sen ymmärtää”, Lampela sanoo.
Lampelan mukaan kustantajan tehtävä on olla ”moraalinen harava”. Se tarkoittaa, että uusien kirjantekijöiden kanssa keskustellaan tarkkaan ja heidän täytyy olla alansa asiantuntijoita.
”Senkin jälkeen kustannustoimittajan tehtävä on kirjaa tehtäessä vielä aina uudestaan epäillä, kysyä ja ottaa selvää.”
Käännöskirjojen kohdalla on tietenkin eri juttu. Kustantaja ostaa ainoastaan käännösoikeudet ja vastaa mahdollisimman hyvästä suomennoksesta. Sisältöön ei voida puuttua muuten kuin suomentajan huomioilla.
Lampela uskoo, että vaikka ihmiset osaavat epäillä netissä liikkuvaa tietoa, luottamus kirjassa esitettyihin faktoihin on luja.
”Kirja on hitaampi media, ja ajatellaan, että painettuun sanaan voi luottaa. Esimerkiksi keittokirjojen kohdalla ajateltiin pitkään, että jos resepti on painettu kirjaan, se on taatusti testattu, toisin kuin netin ruokaohjeet.”
”Ja se on tietenkin hyvä asia. Kyllä tietokirjaan täytyy voida luottaa. Se on kustantamossa käynyt monen seulan läpi.”
Viime joulun alla Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen toiminnanjohtaja tehtävästä eläkkeelle jäänyt Jukka-Pekka Pietiäinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka-pekka+pietiainen korostaa, että ilmestyvien tietokirjojen valtavaan määrään nähden vakavasti virheellisten teosten ilmestyminen on ”onneksi aika harvinaista”.
Epäonnistumisten syyksi hän arvelee henkilöstön määrän vähenemistä kustantamoissa. Kuluja leikataan.
”Kyllä käännöskirjatkin pitäisi tsekkauttaa asiantuntijoilla, vaikka alkuperäisteos on saavuttanut menestystä kotimaassaan”, Pietiäinen sanoo. ”Että onko tässä nyt pihviä. Kyllä tiedänkin, että jotkut kustantajat tietyissä tapauksissa sitä yhä myös tekevät. Tieteen puolella puhutaan vertaisarvioinnista.”
Mutta kaikki toimenpiteet ovat aina kulukysymyksiä. Ja kiirekin painaa koko ajan päälle.
Jäljellä olevia kustannustoimittajia Pietiäinen ei syytä.
”Kaikki kunnia heille”, hän sanoo, ”mutta valtaosa heistä on suomen kielen maistereita, eivätkä he voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita.”
Asiantuntijoita käyttämällä kustantaja voi välttää mainehaitat.
”Onhan se noloa, kun virheitä joudutaan oikomaan ja korjaamaan seuraavissa painoksissa”, Pietiäinen luonnehtii.
Myyntimenestykseksi osoittautuneen Idiootit ympärilläni -kirjan vanavedessä Atena on julkaissut Thomas Eriksonin teokset Psykopaatit ympärilläni, Kehnot pomot ympärilläni sekä Laiskat alaiset ympärilläni.
Kaikki neljä ovat saatavissa myös äänikirjoina.
Juttu koski tietokirjana markkinoidun teoksen epätieteellisyyttä, ja ihan yhtä huijatuksi tulivat lukijat Suomessakin.
Juttu käsitteli nimittäin ruotsalaiskirjailija Thomas Eriksoninhttps://www.hs.fi/haku/?query=thomas+eriksonin teosta Idiootit ympärilläni, joka on 160 000 kappaleen myynnillään ollut menestysteos myös meillä.
Idiootit ympärilläni -kirjan on suomeksi kustantanut Atena-kustannus. Kun Helsingin Sanomathttps://www.hs.fi/elama/art-2000006375308.html kysyi kustantaja Ville Rauvolaltahttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+rauvolalta, miten hän näkee kustantajan vastuun, Rauvola vastasi:
”Lähtökohtaisesti vastuu tietokirjan sisällöstä on kirjailijalla.”
Hänen mukaansa tietokirjallisuus on laaja kategoria, jonka toisessa päässä ovat kovat tieteelliset aiheet ja toisessa esimerkiksi viihteelliset elämäkerrat. Rauvolan mukaan Eriksonin kirjaa ei ole Suomessa markkinoitu kovana tieteenä vaan self helpinä.
Mutta mistä lukija voi erottaa kepeämmän self help -kirjallisuuden luotettavasta tieteellisestä tiedosta? Pitäisikö kirjan kanteen läiskäistä tarra, joka varoittaisi suhtautumaan sen sisältöön kriittisesti?
Idiootit ympärilläni -kirjasta noussut kohu ei nimittäin ole mitenkään ainutlaatuinen.
Noin vuosi sitten Antti Heikkilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+heikkilan Lääkkeetön elämä -teos sai osakseen voimakasta kritiikkiä lääketieteen asiantuntijoilta. Moni piti Heikkilän kirjaa jopa vaarallisena lukijoille.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Heikkilä kyseenalaistaa teoksessaan esimerkiksi syövän sytostaattihoidot, joiden hän kirjoittaa ”brittiläisen arvion mukaan” tappavan kolmanneksen niitä saavista potilaista.
”Pahimmassa tapauksessa tällaiset väitteet ovat vaarallisia. Ne voivat jopa lisätä kuolemantapauksia, jos ihmiset uskovat niihin ja kieltäytyvät syövän lääkehoidosta”, sanoi professori Sirpa Leppähttps://www.hs.fi/haku/?query=sirpa+leppa HS:n jutussa https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005932658.htmltuolloin.
Tuoreempi kohu liittyy Kalifornian yliopiston neurotieteen ja psykologian professorin Matthew Walkerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=matthew+walkerin kirjaa Miksi nukumme? (Tammi).
Walkerin kirja unen ja sen puutteen terveysvaikutuksista on maailmanlaajuisen bestseller, mutta tiedealan ammattilaisten mukaan Walker vetää mutkia turhan suoriksi ja on kärjistänyt asioita tieteen kustannuksella.
Suomessa Walkerin kirjan epäkohtiin kiinnitti ensimmäisenä huomion terveysbloggaaja Olli Haatajahttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+haataja.
Kun Helsingin Sanomat kävi Walkerin kirjaa koskevat väitteet https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006331167.htmlläpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen unitutkijan Timo Partosen https://www.hs.fi/haku/?query=timo+partosenkanssa, Partonen teki selvän huomion: monessa kohdassa Walker oli jättänyt pois omalle tekstilleen ristiriitaista mutta lukijalle oleellista tietoa.
Kysyimme Otavasta, onko kustantaja muuttanut toimintaansa ja esimerkiksi alkanut tarkistaa väitteitä tarkemmin Antti Heikkilän kirjasta aiheutuneen kohun jälkeen.
”Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä aiheutti paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Palautteen perusteella kirjan sisältöä tarkistettiin ja korjattiin yhteistyössä Heikkilän kanssa ja siitä otettiin uusi, tarkistettu painos”, tietokirjojen kustannusjohtaja Eva Reenpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=eva+reenpaa vastaa sähköpostitse.
Reenpään mukaan kustantajan vastuulla on kustannusohjelmaan valittujen käsikirjoitusten mahdollisimman laadukas toimitusprosessi. Se tarkoittaa sitä, että Otavassa kaikki kirjat käyvät läpi perusteellisen toimitustyön, ja kirjailijat saavat apua ja tukea kirjoitustyöhön.
Tapauskohtaisesti tietokirjoja myös tarkistutetaan eri alan asiantuntijoilla, Reenpää sanoo.
Hän muistuttaa, että yleisen kirjallisuuden kustantajana heidän tehtävänään on tarjota lukijoille tietokirjoja laaja-alaisesti ja moniäänisesti erilaisista aiheista – myös sellaisista, jotka ovat kiistanalaisia ja jakavat mielipiteitä.
Tammen tietokirjallisuuden kustannuspäällikkö Kati Lampelahttps://www.hs.fi/haku/?query=kati+lampela muistuttaa tietokirjallisuuden genren laajuudesta. Toisessa ääripäässä ovat hyvin käytännönläheiset teokset ja self help -oppaat, toisessa esimerkiksi todella painavat tieteelliset tutkimukset.
”Kaikille lukijoille tai kuuntelijoille ei ole selvää, mistä kussakin teoksessa on kyse. Yksi kustantajan tärkeä tehtävä onkin esimerkiksi ulkoasulla, kansiteksteillä ja kirjastoluokituksella viestiä, millaisesta kirjasta on kyse niin, että lukija sen ymmärtää”, Lampela sanoo.
Lampelan mukaan kustantajan tehtävä on olla ”moraalinen harava”. Se tarkoittaa, että uusien kirjantekijöiden kanssa keskustellaan tarkkaan ja heidän täytyy olla alansa asiantuntijoita.
”Senkin jälkeen kustannustoimittajan tehtävä on kirjaa tehtäessä vielä aina uudestaan epäillä, kysyä ja ottaa selvää.”
Käännöskirjojen kohdalla on tietenkin eri juttu. Kustantaja ostaa ainoastaan käännösoikeudet ja vastaa mahdollisimman hyvästä suomennoksesta. Sisältöön ei voida puuttua muuten kuin suomentajan huomioilla.
Lampela uskoo, että vaikka ihmiset osaavat epäillä netissä liikkuvaa tietoa, luottamus kirjassa esitettyihin faktoihin on luja.
”Kirja on hitaampi media, ja ajatellaan, että painettuun sanaan voi luottaa. Esimerkiksi keittokirjojen kohdalla ajateltiin pitkään, että jos resepti on painettu kirjaan, se on taatusti testattu, toisin kuin netin ruokaohjeet.”
”Ja se on tietenkin hyvä asia. Kyllä tietokirjaan täytyy voida luottaa. Se on kustantamossa käynyt monen seulan läpi.”
Viime joulun alla Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen toiminnanjohtaja tehtävästä eläkkeelle jäänyt Jukka-Pekka Pietiäinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka-pekka+pietiainen korostaa, että ilmestyvien tietokirjojen valtavaan määrään nähden vakavasti virheellisten teosten ilmestyminen on ”onneksi aika harvinaista”.
Epäonnistumisten syyksi hän arvelee henkilöstön määrän vähenemistä kustantamoissa. Kuluja leikataan.
”Kyllä käännöskirjatkin pitäisi tsekkauttaa asiantuntijoilla, vaikka alkuperäisteos on saavuttanut menestystä kotimaassaan”, Pietiäinen sanoo. ”Että onko tässä nyt pihviä. Kyllä tiedänkin, että jotkut kustantajat tietyissä tapauksissa sitä yhä myös tekevät. Tieteen puolella puhutaan vertaisarvioinnista.”
Mutta kaikki toimenpiteet ovat aina kulukysymyksiä. Ja kiirekin painaa koko ajan päälle.
Jäljellä olevia kustannustoimittajia Pietiäinen ei syytä.
”Kaikki kunnia heille”, hän sanoo, ”mutta valtaosa heistä on suomen kielen maistereita, eivätkä he voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita.”
Asiantuntijoita käyttämällä kustantaja voi välttää mainehaitat.
”Onhan se noloa, kun virheitä joudutaan oikomaan ja korjaamaan seuraavissa painoksissa”, Pietiäinen luonnehtii.
Myyntimenestykseksi osoittautuneen Idiootit ympärilläni -kirjan vanavedessä Atena on julkaissut Thomas Eriksonin teokset Psykopaatit ympärilläni, Kehnot pomot ympärilläni sekä Laiskat alaiset ympärilläni.
Kaikki neljä ovat saatavissa myös äänikirjoina.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kirjallisuus Seuraa
- Kulttuuri Seuraa
- Tietokirjat Seuraa
- Antti Majander Seuraa
- Susanna Laari Seuraa
Kommentit