Kulttuuri

Tabloid tuli, mikä muuttui? Tutkijat yllättyivät, kun kulttuurisivujen määrä kasvoi Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomien jutut ovat pidentyneet ja kirjallisuudesta kirjoitetaan määrällisesti enemmän kuin ennen, tutkijat laskivat. Verkossa tarjonta on vielä laajempaa, mutta sitä tämä tutkimus ei huomioi.

Helsingin Sanomat siirtyi isoista broadsheet-sivuista puolet pienempiin tabloid-sivuihin tammikuussa 2013, ja kulttuuriosasto on uudistuksen voittajia, tutkijat päättelevät.

Kulttuuriosaston päivittäinen toimituksellinen sivumäärä ilman ilmoituksia laskettuna lisääntyi syksyn 2011 2,6 broadsheetsivusta syksyn 2016 2,8 sivuun eli nykymittakaavalla noin 5,6 tabloidsivuun.

Tutkijat äimistyivät tuloksista ja laskivat vielä otannan vuosilta 2017 ja 2018. Kulttuuriosaston toimituksellinen sivumäärä on ollut yhä kasvussa ja noussut keskimäärin noin kuuteen nykyiseen tabloidsivuun päivässä eli noin kolmeen entiseen broadsheet-sivuun.

Se lähenee jo ennätysmäistä 3,2 broadsheet-kulttuurisivua päivässä (noin 6,4 nykyistä tabloidsivua) 2000-luvun alussa, jolloin Heikki Hellman oli kulttuuritoimituksen esimies.


Dosentti Hellman on nyt tehnyt entisestä työpaikastaan tieteellisen artikkelin dosentti Voitto Ruohosen kanssa erityisesti kirjallisuusjournalismiin keskittyen.

Kirjallisuus kohtaa tabloidisaation -artikkeli ilmestyi Media & viestintä -julkaisussa, ja toinenkin artikkeli aiheesta on valmisteilla.

Aineistona heillä oli Helsingin Sanomien kulttuurisivut syys–marraskuulta vuosina 2011 ja 2016, ja pääasiallinen metodi oli määrällinen sisällönanalyysi.

Yleensä on oletettu, että lehtien sivumäärä laskee tabloid-muutoksen myötä, ja koko lehdessä näin tapahtuikin vuodesta 2011 vuoteen 2016 noin viidenneksellä.

Avoimeksi tosin jää missä määrin tämä johtui siirtymisestä tabloidiin ja missä määrin ilmoitusten vähenemisestä, joiden syinä olivat esimerkiksi taantuma ja yhdysvaltalaisten Googlen ja Facebookin voimakas tunkeutuminen Suomen ilmoitusmarkkinoille. Myös broadsheet-aikana lehti oli lama-aikoina ohuempi ja nousukausina journalistiselta sisällöltäänkin runsaampi.

”Taloustilanteen muutosten vaikutus jää tutkimuksessamme auki”, Hellman myöntää.

Joka tapauksessa on merkittävää, että ainakin vuoteen 2018 asti kulttuurisivujen määrä on noussut, vaikka koko lehden sivumäärä on laskenut.

Yllätyksiä oli muitakin. Tabloidisaation myötä juttujen oletetaan lyhentyvän, mutta tutkimus osoitti, että pitkien juttujen pituus onkin kasvanut ja lyhyiden juttujen osuus vähentynyt.

Hellmanin esimiesaikaan 2000-luvun alussa ja myös tutkimusajankohtana 2011 yksi juttu tai juttupaketti ei hevin saanut yli yhtä broadsheet-sivua.


Nykyisin avausjuttu leviää varsinkin viikonloppuisin kolmelle, jopa neljälle tabloidsivulle mikä vastaa 1,5–2 broadsheet-sivua.


Juttujen pidentyminen näkyi myös tutkijoiden fokuksessa eli kirjallisuusjutuissa. Niiden keskimääräinen pituus kasvoi huikeat 37,1 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2016.

Entistä isompien juttujen tekijät eivät myöskään ehdi tuottamaan pikku-uutisia tai hyvin lyhyitä poiminta-arvioita yhtä paljon kuin ennen.

Se laskee juttujen määrää, mutta tehdyt jutut ovat entistä pidempiä ja perusteellisempia.

Toimituksen sisältä katsottuna juttuja ei niinkään pidentänyt tabloidmuoto, vaan vuonna 2013 alkanut voimakas panostus verkkojournalismiin: toimitus opastettiin tekemään kaikki työvaiheet ajatellen ensisijaisesti verkkoversiota.

Digitilaajille tehdään runsaasti laajoja erikoispanostuksia eli timanttijuttuja. Niiden sisältö sovelletaan pääosin myös printtiin, mikä pidentää printtijuttujenkin keskimittaa.

Pituuteen vaikuttaa sekin, että ennen pitkät jutut osioitiin pääjutuksi, taustajutuksi, faktalaatikoksi ja kommentiksi, ja tutkijat laskevat nämä kaikki omiksi jutuikseen, mistä voisi myös kiistellä.

Verkkojutuissa kaikki laitetaan entistä useammin yhden klikkauksen alta löytyvän pääotsikon alle, mikä heijastuu jossain määrin myös printtitaittoon. Laskennallisesti se vähentää kulttuurijuttujen määrää tässä tutkimuksessa noin 30 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Se on osiointimuutoksen vuoksi osin harhaanjohtava luku, mutta tosiasia on, että printissä pikku-uutiset ovat vähentyneet.

Yllätykset kuitenkin jatkuvat: esimerkiksi professori Kuisma Korhonen arvioi vielä vuonna 2012, että elokuvat, televisiosarjat ja tietokonepelit ovat vieneet tilaa kirjallisuuden käsittelyltä.

Hellmanin ja Ruohosen laskujen mukaan kirjallisuusjuttujen kokonaisrivimäärä printissä kuitenkin kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2016 hieman eli 3,5 prosenttia. Juttujen pidentyminen vaikuttaa siis kirjallisuusjuttujen kokonaisrivimäärässä enemmän kuin pikkujuttujen vähentyminen.

Verkossa kirjallisuusjuttujen rivimäärä on epäilemättä vielä isompi, koska verkkoversiot ovat usein printtiversioita pidempiä. Esimerkiksi tämän linkin takana oleva Antti Majanderin kirjallisuuskolumni on tekstiltään kolmanneksen pidempi kuin sen samaan aikaan julkaistu printtiversio.

Verkkoversio onkin viitseliään lukijan valinta usein pidempine teksteineen ja runsaimpine kuvineen sekä aihetta syventävine linkkeineen. Vaikka printtiversionkin jutut ovat entistä pidempiä, ne ovat silti tiiviimpiä HS.fi Kulttuuri -verkkoversioiden monipuolisiin kokonaisuuksiin verrattuna.

Tabloidisaation on oletettu myös vähentävän arvosteluja ja lisäävän esimerkiksi henkilöjuttuja. Jälleen yllätyttiin: arvostelujen osuus kirjallisuusjutuista vahvistui entisestään, ja arvostelu on yhä ylivoimaisesti yleisin tapa käsitellä kirjallisuutta HS:n kulttuurisivuilla.

Tabloidisaatioteorian vastaisesti kirjallisuutta käsittelevien esseiden määrä nousi tutkimusajankohtina kahdesta kymmeneen ja niiden pituus kasvoi 55 prosenttia, mikä johtuu kulttuuritoimituksen lauantaiessee-formaatin vakiintumisesta. Haastattelujen osuus kirjallisuusjutuista ei juuri noussut, mutta niidenkin pituus kasvoi suunnilleen yhtä paljon kuin esseiden pituus. Samalla arvostelujenkin pituus kasvoi 15 prosenttia.

Tietokirja-arvostelut kiinnostavat lukijoita verkossa. Tutkijat ovat laskeneet, että tietokirjallisuuden osuus arvioiduista kirjoista onkin kaksinkertaistunut.

Kaunokirjallisuudessa omien kriitikoiden kirjoittamien arvioiden määrä laski selvästi syksystä 2011 syksyyn 2016 ja freelance-kriitikoiden käyttö kasvoi. Toimituksen sisältä nähtynä tämä johtuu työvoiman vähenemisestä ja verkkotekemiseen liittyvien työvuorojen voimakkaasta lisäämisestä, ei tabloidmuutoksesta.

Kun verkon tuomat muutokset ovat toimituksen sisältä katsottuna tabloidmuutosta suurempia, onko broadsheet- ja tabloid-vertailun tekeminen ilman verkkoulottuvuuden analyysiä enää relevanttia?

”Yhtä väärin olisi tehdä päätelmiä vain lehtien verkkoversioiden perusteella”, Hellman vastaa. ”Tässä analysoitiin sitä, miten siirtymä tabloidiin näyttäytyy paperilehden lukijalle.”

Helman muistuttaa, että Suomessa paperilehti tavoittaa yhä 80 prosenttia lehtien lukijoista ja verkkolehtien tavoittavuus on keskimäärin vain aavistuksen suurempi.

”Sanomalehdet seuraavat nykyään valitettavasti vain verkon lukijoiden mieltymyksiä pohtimatta lainkaan sitä, luetaanko painettua lehteä mahdollisesti eri tavalla”, hän sanoo.

Eroja tosiaan on: printtilehti ja sen näköislehti verkossa sekä myös hs.fi/paivanlehti digilisineen käydään usein perinteisesti läpi alusta loppuun.

Muussa verkkoselailussa luetuimmat hitit, kuten kovimmat uudet uutiset ja koukuttavimmat human interest -jutut, korostuvat kokonaisuuden kustannuksella.

”Paperilehti on yhä monille lukijoille ensisijainen, joskin Hesarin tapauksessa digi tavoittaa selvästi useampia. Helsingin Sanomien kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta myös lehdistön tuloista yhä lähes 90 prosenttia tulee printistä”, Hellman lisää.

HS on poikkeus, koska lehti on kerännyt kansainvälisesti merkittävät yli satatuhatta maksavaa digi only -tilaajaa printtitilaajiensa ja printti-digi-yhdistelmätilaajiensa lisäksi.

”Digiin siirtymisessä ovat onnistuneet lähinnä lähinnä Helsingin Sanomat, Kauppalehti sekä iltapäivälehdet”, Hellman arvioi. Nämä neljä julkaisua keräsivät vuonna 2018 yhteensä 73 prosenttia kaikkien Suomen sanomalehtien digituloista.

Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi Semi Purhonen on todennut, että kuuden maan johtavissa laatulehdissä, Helsingin Sanomat mukaanluettuna, populaarikulttuurin käsittely kulttuurisivuilla on legitimoitunut ja korkeakulttuurin käsittely popularisoitunut.

Tutkimuksissa huomioidaan myös, että teoslähtöisestä tarkastelusta on siirrytty lukijalähtöisempään, mikä on pidemmän trendin vaikutusta.

”Emme kuitenkaan havainneet merkkejä populaarin aineiston merkittävästä lisääntymisestä, emme myöskään merkkejä juttujen puhuttelutavan eli ilmaisun populaaristumisesta. Näiden myöhempää mahdollista kasvua tulisi tutkia vielä erikseen”, dosentti Voitto Ruohonen sanoo.

Tutkimuksen seuraava askel on selvä. Pelkkä broadsheet- ja tabloidvertailu ei ota huomioon verkon vaikutusta, kuten tutkijat ensimmäisenä myöntävät. Ja pelkät verkkoanalyysit eivät ota huomioon printtilukijoita.

Seuraavaksi tarvitaan siis tutkimusta, joka ottaa huomioon printti- ja verkkoversiot, niiden tekotapojen vuorovaikutuksen ja niiden vastaanoton vaikutuksen journalistisiin lopputuloksiin.

Voit lukea Hellmanin ja Ruohosen koko tieteellisen artikkelin tämän linkin takaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    2. 2

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    3. 3

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    4. 4

      HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

    5. 5

      Inarilaislääkäri sai kimppuunsa äkäisen joukon – HS selvitti, mitä terveyden­hoidon kulisseissa tapahtui, kun korona­virus tuli Suomeen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää