Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Ranskan Kafka pakeni natseja ja kysyy nyt romaanissaan: missä kulkee järjellisyyden raja, kun vallassa on virallistettu vainoharha?

Emmanuel Bove sai toisen suomennoksensa 90 vuoden tauon jälkeen

Romaani

Emmanuel Bove: Hämäys (Le Piège). Suom. Kaila Holma. Faros. 239 s.

”Joku oli varmasti panetellut Josef K:ta, sillä eräänä aamuna hänet pidätettiin ilman että hän olisi tehnyt mitään pahaa.”

Franz Kafkan Oikeusjutun (1925, suom. Aarno Peromies) avausvirke taitaa olla maailmankirjallisuuden paras.

Se sisältää jo aavistuksena kaiken, mitä tuleman pitää. Joten se, että Prahan suuren ahdistujan kirja jäi paikoin keskeneräiseksi, pikemmin vain syventää kuin latistaa vaikutelmaa kaik­kialle ulottuvan vallan kasvottomuudesta ja yksilön orvosta voimattomuudesta. Mikään ei koskaan valmistu, eikä ehdotonta varmuutta voi ikinä saada.

Sen Kafka kerkisi kirjoittaa, että Josef K. viimein kohtaa loppunsa ”kuin koira” ja että jälkeen ”jää elämään vain häpeä”.

Ranskalaisen Emmanuel Boven romaani Hämäys (1945) on kuin Kafkan ajattoman ja paikattoman painajaisen suora sovitus saksalaismiehityksen ajan Ranskaan. Yllättäen Boven teos on ilmestynyt suomeksi nyt.

Asialla on päivänkohtaisuudesta vähät välittävä, klassikkoihin keskittyvä turkulainen pienkustantaja Faros sekä aiemmin Pierre Lemaitren laatudekkareita kääntänyt Kaila Holma.

Irtoaminen ajasta virkistää. Siitä huolimatta, että Kafkan teo­rian muuttuminen Boven sekä hänen päähenkilönsä Joseph – tietenkin! – Bridet’n käytännöksi ei varsinaisesti ilahduta.

Ukrainan juutalaisesta taustasta polveutuva, laajan tuotannon tehnyt Emmanuel Bove (1898–1945) onnistui pakenemaan saksalaisia Ranskasta Algeriin vuonna 1942, ja Hämäys syntyi siellä. Julki teos pääsi vasta tekijän kuoleman jälkeen. Bove palasi miehityksen päättymisen jälkeen Pariisiin, mutta rasitukset olivat vieneet voimat.

Varhaisemman kaimansa tavoin Joseph B. ei ole tehnyt mitään pahaa, mutta silti arveluttavia puheita on kai lähtenyt liikkeelle. Ainakin se, että Joseph saattoi jossain tuttavapiirissä tokaista haluavansa liittyä miehitystä vastustavan kenraali de Gaullen joukkoihin Englannissa.

Sellaisia ”koiria” Ranska oli täynnä, sillä kovin harvat halusivat miehityksen pysyvyyttä.

Oikeusjutussa Josef K. haluaa selvittää häneen kohdistuneet epämääräiset syytökset. Mutta mitä enemmän hän selvittää niitä, sitä pahemmin hän kietoutuu käsittämättömyyteen.

Syntyy vaikutelma, että hän itse työntää päätään silmukkaan. Ja kai on syytäkin, sillä kukapa ei olisi koskaan tehnyt mitään väärää. Syyllisyydentunto kulkee mukana kuin toinen hengitys.

Joseph B. puolestaan selvittää uskollisuuttaan isänmaalle ja haluaan työskennellä sen uuden uljaan lujuuden hyväksi Vichyssä. Siellä toimi miehityksen aikana natsien ohjaama Ranskan mukamas vapaan eteläosan hallitus marsalkka Pétainin johdolla. Josephin toiveissa on matkustuslupa Afrikkaan.

Teeskenneltyjen korulauseiden alta todellisen syyn sanoen: Josephin toiveissa on selviäminen hengissä. Myös vaimon voisi ottaa mukaan.

Nimenomaan vaimo tosin varoitti Josephia tekemästä itsestään minkäänlaista numeroa viranomaisten silmissä.

Alkaa kafkalainen kujanjuoksu yhden viranomaisen ja epämääräisestä tuomioistuimen odotushuoneesta toiseen, ehtymätön sarja lausuntoja ja todistuksia, hymyjä ja omaa nahkaansa natsien ikeen alla varjelevien kataluutta, toivoa ynnä etenkin epätoivoa ja -tietoisuutta. Kunnes:

Joseph päättää loikata laittomasti takaisin miehitysvyöhykkeelle, Pariisiin. Ainakin siellä ystävän erottaa vihollisesta! Ja on siltä osin turvassa.

Niin voisi luulla.

Vaimo seuraa laillista reittiä perässä. Vaan edistävätkö pontevan ja tervejärkisen puolison uutterat vetoomukset miehen syyttömyyden todistamiseksi maastapoistumisluvan saamista? Joseph pelkää päinvastaista.

Suuri kysymys kerronnan sisässä on se, missä kulkee luottamuksen ja järjellisyyden raja, kun yhteiskuntaa hallitsee virallistettu vainoharha?

Kun Joseph viedään vankileirille, vaimo rauhoittelee miestään: leirin järjestäytyneissä olosuhteissa ei voi enää sattua mitään vapauden menettämistä pahempaa. Siten vankeutta voi jopa pitää varotoimena arjen sattumanvaraisuuksia vastaan.

Nimensä mukaisesti Hämäys on tutkielma epätietoisuuden vaikutuksesta yksilön ajatteluun sekä kykyyn tulkita ympäristöään. Bove maalaa miehitysajasta painekattilan, jossa kaikki on hämäystä. Ehkä. Luultavasti.

Myös kenties se, että miehittäjä ottaa leireiltä panttivankeja, jotka saavat kantaa vastuun, jos ja kun maanalainen vastarinta äityy teoiksi. Kymmenen silmää yhdestä hampaasta.

Koston välikappaleiksi joutuneiden nimilistoja on hakattu muistokiviin natsimiehityksen kokeneissa kaupungeissa.

Tässä kohtaa Bove eroaa Kafkasta. ”Häpeä” ei ole riittävän voimakas sana, eikä se kohdistu niihin, joita syytettiin, tuomittiin ja surmattiin.

Sankaria tai marttyyria hän ei kuitenkaan Josephistaan tee. ­Näemme hätääntyneen ihmisen, joka yrittää varjella luhistettua arvoaan takertumalla porvarillisen elämän muodollisuuksiin.

Kafkan tuntevat kaikki. Bove sen sikaan on painunut unohduksiin. Mikä on sinänsä ymmärrettävää: kaunokirjallisena suorituksena Hämäys ei varsinaisesti häikäise. Mutta sen historiallinen todistusvoima kiehtoo.

Kirjailijan oman elämän vaikeiden vuosien kujanjuoksun aikaan Suomessa luettiin ahkerasti hänen edellistä käännöstään Lankeemus (alk. Armand, 1928). Sen teki hämeenlinnalainen opettaja ja suomentaja Valfrid Hedman hämeenlinnalaiselle Arvi A. Karisto Osakeyhtiölle vuonna 1929. Niin ikään hämeenlinnalainen runoilija Larin-Kyösti (oik. Karl Gustaf Larson) on muistellut tätä poikkeuksellisen kielitaitoista ystäväänsä parissa teoksessaan.

Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yksi kappale Lankeemusta. Niteen viimeiselle aukeamalle liimatun lomakkeen mukaan pienoisromaani on ollut jatkuvasti lainassa etenkin vielä vuonna 1941.

Se oli alkuun niin sanotun välirauhan aikaa. Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen ensimmäinen osa ilmestyi kielitieteilijä Lauri Hirvensalon kääntämänä ja WSOY:n kustantamana. Huhtikuussa alettiin värvätä Saksaan SS-joukkoihin lähteviä miehiä.

Heinäkuussa Suomi soti taas.

Äkkiseltään on vaikea ymmärtää, mikä Lankeemuksessa viehätti.

Suppeudestaan huolimatta se on raskassoutuinen selonteko muutamasta päivästä ensimmäisen maailmansodan vielä melko nuoren veteraanin elämässä. Köyhyydestä ja yksinäisyydestä hän on noussut turvattuun joutilaisuuteen menemällä yksiin varakkaan leskirouvan kanssa. Armand käyttäytyy säntillisesti.

Sattumalta kohdalle osuva aseveli Lucien, tökerö köyhimys, herättää lähinnä inhoa. Ennen muuta siksi, että Lucien kärvistelee oloissa, joista Armand on päässyt pakoon.

Pian kohdalle osuu myös Lucienin pikkusisko Marguerite, ja Armand lankeaa harkitsemattomaan tekoon. Ei sentään ihan Siihen, onhan kyseessä liki sadan vuoden takainen teos, jota suosittiin suomalaisella kotirintamalla. Yksi suudelma riittää.

Näyttää kuin Armand suorastaan hakisi oman sosiaalisen nousunsa romahduttamista – koko lailla samaan tapaan siis kuin Josef K. ja Joseph B. omaa mahdollista syyllisyyttään.

Niinpä Lankeemuksessa toteutuu vanhan kunnon Kafkan toisen merkkitapauksen avauslause. Kuten suomentaja Aarno Peromies novellin Muodonmuutos (1915) käynnistää:

”Kun Gregor Samsa heräsi eräänä aamuna rauhattomasta unesta, hän huomasi muuttuneensa sängyssään suunnattomaksi syöpäläiseksi.”

Aamun sarastaessa Armand saa kuulla muuttuneensa toiseksi. Hän poistuu Jeannen vuoteesta ja kodista takaisin tyhjyyteen, loiseksi. Ihmeemmin protestoimatta, sillä hän kokee, että niin hänelle kuuluukin käydä.

Jeannea lukuun ottamatta kukaan henkilöistä ei osaa pukea sanoiksi juuri mitään. Kerronta mataa eleissä, aavistuksenvaraisissa ilmeissä, pukujen yksityiskohdissa sekä ties missä kalusteiden sijainneissa. Ei tällaista olemassaolon tuskan kiertoilmaisutaidetta ole kirjoitettu enää aikoihin, saati luettu.

Mutta vuonna 1941 luettiin. On kiusaus ajatella, että sodan uhasta sekä sen alkamisesta huolimatta silloin oli vähemmän hälyä ja enemmän kykyä keskittyä kuin nyt. Annettiin aikaa. Maltettiin. Kenties viihtyminen ei vielä ollut elämän tarkoitus.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jari Sillanpään syytteestä uutta tietoa: Tilasi hierojan kotiinsa ja harrasti tämän kanssa seksiä, paikalla ollut lapsi otti kuvia tilanteesta

    2. 2

      Tallink aikoo rakentaa uuden sataman ja konserttikeskuksen Tallinnaan, kaupankäynti osakkeella keskeytettiin

    3. 3

      Nämä Bernie Sandersin ilmeet lähtivät viraaliksi – kuten myös vastaus siihen miksi yleisö buuasi hänelle: ”Useimmat tuntemani työläiset eivät maksa 1750:tä dollaria lipuista tänne”

    4. 4

      Teneriffalla hotelliin eristetty Peter Furu kertoo kahdesta ensimmäisestä karanteeni­päivästä: ”Täällä ei ilmoiteta mitään”

    5. 5

      Etelä-Espoon ratsastuskoulua epäillään eläinsuojelurikoksista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    3. 3

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    4. 4

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    5. 5

      Koronavirus jatkaa leviämistä: Italiassa nyt yksitoista kuolonuhria, Iranissa hikoilevana tv:ssä esiintynyt apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää