Kulttuuri

Lumiukko saa olla lumiukko, ja lakitekstiin kuuluukin kajota – Asiantuntija oikoo väärinkäsityksiä sukupuolineutraalista kielestä

Ensimmäiset suositukset seksismin poistamisesta virallisesta kielestä tehtiin jo 30 vuotta sitten, mutta termistön uudistus herättää edelleen hämmennystä.

”Kerran se vain kirpaisisi, jos eduskunnan puhemies muutettaisiin puheenjohtajaksi, mutta jatkuvaa polemiikkia on odotettavissa, jos sanaa ei muuteta.”

Näin kirjoitti virkakielen asiantuntija Ulla Tiililä jo vuonna 1994. Euroopan neuvoston suositus seksismin poistamiseksi kielestä taas julkaistiin neljä vuotta aiemmin vuonna 1990.

Askeleita neutraalimpaan julkiseen kieleen otetaan hiljalleen vuosikymmeniä myöhemmin. Käynnissä on esimerkiksi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Sukupuolella väliä? -hanke, joka pyrkii edistämään tasa-arvoa sekä mediassa että poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa.

”Lisäksi yhä useampi toimija Aaamulehden jälkeen, hiljattain esimerkiksi [työnhakupalvelu] Duunitori, on muokannut ammattinimikkeitään. Nyt näyttää tapahtuvan”, toteaa Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Tiililä vuonna 2020.

Uudet termit kohtaavat kuitenkin myös vastustusta ja hämmennystä. Sukupuolineutraaliin kieleen liittyy Tiililän mukaan useita virheellisiä käsityksiä, joita hän oikoo tuoreessa kolumnissaan.

Ensimmäinen on se, että miehistä ja naisista ei enää saa puhua. Kyllä saa, Tiililä toteaa. Tavoite on päinvastoin se, että ”muiden kuin miesten ei tarvitse tulla kutsutuksi miehiksi eikä muiden kuin naisten naisiksi”. Esimerkiksi juristina työskentelevän naisen ei tarvitsisi olla hallintolakimies.

”Sen [sukupuolineutraaliuden] lisäksi voi puhua sukupuolitietoisuudesta, mutta käsitteet eivät ole synonyymisiä. Kun jokin sana on sukupuolineutraali, se sopii viittaamaan kaikkiin ihmisiin”, Tiililä kirjoittaa.

Toinen virheellinen käsitys liittyy muiden sanojen kuin ammattinimikkeiden käyttöön – sellaisten kuin lumiukko ja pyykkipoika. Arki- ja yksityiselämässä käyttämistään sanoista ihmiset saavat päättää itse.

”Se [kielen uudistamistarve] on aina liittynyt viralliseen ja ammattimaiseen kielenkäyttöön, kuten viranomaisten käyttämiin ilmaisuihin. Samalla tavalla myös opetus kuuluu julkiseen kieleen, ja sukupuolineutraalia kieltä on toivottu myös medialta”, Tiililä avaa.

Poliitikkojen kielenkäyttöön kuulumisesta suositusten piiriin Tiililä puhuu varovaisemmin.

”Riippuu, missä roolissa ja toiminnassa he kulloinkin puhuvat. Vastuullisen ihmisen kielenkäyttöön tällaisten asioiden edistäminen kuitenkin kuuluisi”, Tiililä muotoilee.

Kolmas Tiililän esiin nostama väärinkäsitys on se, että monissa ammattinimikkeissä käytetty mies-loppu olisi haalistunut eikä siksi enää tarkoita miestä.

Sanojen merkitykset voivat muuttua tai heikentyä, jos alkuperäinen merkitys ei ole enää laajasti käytössä. Esimerkiksi Tiililä nostaa ”harkitsemisen”, joka ei enää viittaa perunan nostoon käytettävään kuokkaan vaan pohtimiseen.

Sanan ”mies” merkitys on sen sijaan yhä voimissaan, ja kulkee mukana myös sen sisältävissä ammattitermeissä.

”Ne kaikki pönkittävät miesvaltaista maailmankuvaa”, Tiililä sanoo.

Neljänneksi korjattavaksi käsitykseksi Tiililä nimeää ajatuksen siitä, ettei lakikieleen saa kajota ja sen mies-päätteisiä nimikkeitä on käytettävä sellaisenaan.

Kotuksen asiantuntijan mukaan lakikieleen saa ja joskus pitääkin koskea. Toimittajien kuuluu avata lakitekstiä ymmärrettäväksi lukijoilleen eli kirjoittaa auki laissa esiintyviä termejä. Lisäksi itse lakitekstiä voidaan pyrkiä uudistamaan.

”Ei ole pätevä argumentti, että ei voida muuttaa, koska se avaa niin suuren työmaan. Muualla maailmassa on nähty, että [lakikielen uudistamisessa] voi edetä siivu kerrallaan. Toki se on työlästä, ja on siksi arvovalinta, halutaanko siihen puuttua”, Tiililä sanoo.

Tämä liittyy Tiililän kolumniin kohjtaan viisi. Kotuksen asiantuntija haastaa ajatuksen siitä, että kielellä ei ole merkitystä, eikä siihen tulisi panostaa voimavaroja.

”Kieli ei ole ainoa tasa-arvon tekijä, mutta keskeisessä osassa mielikuvien luomisessa. Se luo mielikuvia esimerkiksi siitä, mitkä ammatit ovat kellekin sopivia tai epäsopivia. Jos ajatellaan vaikka äänestyskäyttäytymistä tai rekrytointia, voi naisen näyttäytyminen poikkeuksena vaikuttaa yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin”, Tiililä sanoo.

Viimeinen korjattava näkemys Tiililän tekstissä on se, että kielen sukupuolineutraalius etenee omalla painollaan eikä siitä kannata pitää ääntä.

Kotuksen erityisasiantuntijan mukaan asian edistäminen vaatii kielenkäyttäjien tietoista työtä – ja eri tahojen yhteistyötä. Yksittäinen henkilö ei pysty välttämättä päättämään käyttämistään ilmaisuista.

”Ammattimainen kieli ei useimmiten ole yksittäisen työntekijän muutettavissa. Esimerkiksi etuuspäätössä Kelassa tekevä asiantuntija ei voi luultavasti muuttaa ammattiluokitusta itse”, virkakieleen erikoistunut Tiililä sanoo.

Kielenkäyttö on siis teknistynyt valmiiksi listoiksi ja luokitteluksi, joita ylläpitävät useat eri virastot sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

”On selvää, että sellaisten muuttamiseksi ajatus- ja päätösprosessiin ja aika paljon ihmisiä, sekä resurssointia”, Tiililä toteaa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on suomalaisten keskivertoauto – Uusien ja käytettyjen kauppaa hallitsevat aivan erilaiset autot

    2. 2

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    3. 3

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    4. 4

      Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin

    5. 5

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    5. 5

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää