Kulttuuri

Helsinkiläistalon kunnostus paljasti yllätyksen: Tämä nainen suunnitteli arvotaloja jo ennen maailman ensimmäistä naisarkkitehtiä

Suomen ensimmäisellä naisarkkitehdilla Signe Hornborgilla oli 1890-luvulla tähän saakka tuntematon aikalaiskollega.

Alun perin Kalevankatu 21:n kunnostetun kivitalon ulkoseinään piti vain kiinnittää laatta, jossa olisi rakennusta suunnitelleiden viiden henkilön nimet. Tätä varten oli tehtävä muutama rutiinitarkastus arkistoista.

Toisin kävi. Selvitystyön tuloksena suomalaisen arkkitehtuurin historian varhaisia sivuja saadaan kirjoittaa uusiksi.

Yksi täsmennettävistä nimistä osoittautui nimittäin suunnittelijaksi, josta vain aniharva oli kuullut aiemmin: Zaida Finkenberg.

Suomalaista Signe Hornborgia (1862–1916) on pidetty maamme ja maailman ensimmäisenä arkkitehdin tutkinnon suorittaneena naisena.

Hän valmistui Teknillisen korkeakoulun edeltäjästä Polyteknillisestä opistosta vuonna 1890. Samana vuonna valmistui hänen suunnittelemansa Haminan Vapaapalokunnan rakennus.

Hän ei kuitenkaan ollut ainoa nainen rakennusalalla, kertovat arkkitehti Juha Ilosen arkistolöydöt.

Oli myös nuorena kuollut Finkenberg (1868–1896).

Hänestä Ilonen on löytänyt arkistoista vain tiedonsirpaleita. Finkenbergin yksityiselämästä ei tiedetä paljoa, eikä hänestä ole tiettävästi valokuvaa.

Finkenberg ei myöskään uhkaa Signe Hornborgin pioneeri­asemaa, sillä hänellä ei ollut muodollista arkkitehdin koulutusta.

Sitä paitsi hänen uransa katkesi varhaiseen kuolemaan vain 27-vuo­tiaana vuonna 1896.

Helsingin vuoden 1892 osoite- ja ammattikalenteriin Finkenbergin ammatiksi oli kirjattu arkitekturritare eli rakennuspiirtäjä. Ammattikuvaa voi kuvailla arkkitehdin työksi ilman akateemisia opintoja.

Tähän saakka tuntemattoman Finkenbergin panos helsinkiläiselle rakennustaiteelle alkoi paljastua, kun Kalevankatu 21:n korjausta suunnitellut Rosemarie Schnitzlerin arkkitehtitoimisto kääntyi Helsingin arkkitehtuuria tutkineen Ilosen puoleen.

Aiemmissa kirjaprojekteissaan Juha Ilonen oli törmännyt arkistossa L. Finkenberg -nimiseen mystiseen suunnittelijaan. Tutkiessaan tarkemmin Kalevankatu 21:n papereita, hän huomasi L-kirjaimessa poikkiviivan. Etunimi alkoikin Z-kirjaimella!

Vyyhti alkoi purkautua, sillä Zaida Finkenberg ei ollut täysin uppo-outo hahmo.

Kalevankatu 21:n suunnittelussa vuonna 1891–92 kyse oli ”vain” yhden kerroksen korotuksesta, mutta suoritus oli aikanaan melkoinen – etenkin kun Finkenberg oli projektin aikana vähän yli parikymppinen fröken miesvaltaisella alalla.

Alun perin arkkitehti Florentin Granholmin piirtämä kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1879. Taloa korotettiin vuonna 1890 kerroksella muurarimestari Karl Johan Grönstrandin laatimien piirustusten mukaan.

Grönstrandin suunnitelmassa talo noudatteli uusrenessanssin kolmikerroksisuuden ihannetta, jossa toinen kerros oli tärkein ja koristeellisin, kirjoittaa Ilonen kirjassaan Kolmas Helsinki.

Myös Finkenberg säilytti suunnitelmassaan julkisivun kolmijakoisuuden. Kadun puolella rakennus saavutti nykyisen räystäskorkeutensa. Räystään alle tulivat pienet ullakon ikkunat.

Viidennen asuinkerroksen talo sai 1980-luvulla, kun Martti Salonen ja Risto Skogström suunnittelivat uusia asuntoja talon ullakkokerrokseen.

Kalevankatu 17–21:n kivitalot nousivat aikoinaan nopeassa tahdissa. Kampissa vuonna 1875 riehunut tulipalo oli tuhonnut yhdeksän tontin puutalot kokonaan ja neljän tontin talot osittain.

1870-luvulla valmistuneita uusrenessanssityylisiä kivitaloja laajennettiin ja korotettiin myöhemmin. Syynä lisäkerroksien rakentamiselle oli Helsingin rakentamisen kiihtyminen 1800-luvun lopulla. Uudet kivitalot huomattiin nopeasti alimittaisiksi ja lisäneliöitä haettiin laajentamalla ylöspäin.

Korotuksiin suhtauduttiin mutkattomasti: vastavalmistuneita rakennuksia ei koettu lopullisiksi, vaan niitä täydennettiin tarpeen mukaan. Jopa yksikerroksinen rakennus saatettiin korottaa nelikerroksiseksi, kunhan se oli kivirakenteinen.

Huomattava osa Helsingin kantakaupungin vanhoista taloista on korotettuja. Useimmiten jatkot on tehty huomaamattomasti ja luontevasti vanhaa tyyliä jatkamalla.

Ilonen arvelee, että Zaida Finkenberg sai arkkitehtioppinsa rakennuspiirtäjä-isältään Oskar Finkenbergiltä (1834–1921).

”Hänkään ei ollut aluksi koulutettu arkkitehti, mutta hän oli tuottelias suunnittelija, jonka töistä muutamat ovat edelleen näkyvissä.”

Oskar Finkenbergin suunnittelemista rakennuksista merkittävin on Korkeavuorenkatu 27 eli Asunto-osakeyhtiö Mars. Samassa projektissa isä ja tytär tekivät ensimmäisen kerran yhteistyötä.

”Julkisivupiirustusten allekirjoitustekstin mukaan Zaida vähintäänkin avusti suunnittelutyössä eli suunnitteli talon julkisivut isänsä luonnoksen perusteella”, kertoo Ilonen.

”Mars-talo päihittää monet koulutettujen aikalaisten talot. Uusrenessanssi oli erittäin säännönmukaista palikkaleikkiä, mutta noin kaunista fasadia kuka tahansa ei saa aikaan edes kopioimalla.”

Zaida Finkenbergin tiettävästi ensimmäinen suunnittelutyö on päivätty heinäkuussa 1889 – samoihin aikoihin kun hän täytti 21 vuotta.


Zaida Finkenbergin alusta asti itsenäisesti suunnittelema talo sijaitsee Iso Roobertinkatu 9:ssä. Korotetulta näyttävä, mutta alun perin viisikerroksiseksi rakennettu uusrenessanssityyliä edustava kivitalo valmistui vuonna 1892.

Sen rakennutti eversti R. R. von Willebrandt. Aluksi hän oli rakennuttanut kivirakenteisen vuokrakasarmin kadunvarren puutalon taakse vuonna 1887.

Viiden vuoden kuluttua oli Finkenbergin piirtämän Ison Roobertinkadun puoleisen rakennuksen vuoro. Siihen mennessä von Willebrandt oli pystynyt kerryttämään riittävästi vuokratuloja rakennuskustannuksiin.

Talon erikoisuuksiin kuuluu kaksoisporras, jossa palvelus­väen porras ja herrasväen porras ovat rinnakkain, mutta toisistaan erillään.

Keisarin ajan Suomessa 1800-luvun lopulla valmistui paljon naisia arkkitehdeiksi. Polyteknillisen koulun oppilasluettelon ensimmäinen nainen oli Ida Meller, joka osallistui piirustuksen ja muovailun opetukseen 1879–83.

Ensimmäistä arkkitehdiksi valmistunutta naista Signe Hornborgia seurasivat 1800-luvun puolella Inez Holming, Signe Lagerborg, Bertha Enwald, Wivi Lönn ja Stina Östman. Naiset oli hyväksytty Polyteknilliseen opistoon erivapaudella ”ylimääräisinä oppilaina”.

Monet heistä tekivät pitkän ja näyttävän arkkitehtiuran.

Sen sijaan Nauvossa syntynyt Zaida (myös muodossa Saida) Henriette Finkenberg (joskus muodossa Finckerberg) on jäänyt vähälle huomiolle.

Arkistoista käy ilmi, että Zaida oli mennyt naimisiin Karl Lindroosin kanssa 1892. Heillä ei ollut lapsia.

Muutaman vuoden jälkeen Karl-leski meni naimisiin Zaidan isosiskon Helena Finckenbergin (1865–1946) kanssa vuonna 1898.

Tyttärelleen Karl ja Helena Lindroos antoivat nimen Zaida.

Millaisessa Helsingissä eläisimme, jos Zaida Finkenberg olisi elänyt pidempään?

Vastaaminen on tietysti mahdotonta, mutta Juha Ilonen suostuu ajatusleikkiin.

”Hän olisi ollut työteliäimmässä iässä jugendin ja sen jälkeisen klassisismin aikana, jolloin myös useat rakennusmestarit suunnittelivat helsinkiläisiä kerrostaloja”, pohtii Ilonen.

”Harvoissa töissään hän oli harjaantunut klassisismin kurinalaiseen kielioppiin, mutta on mahdotonta kuvitella, minkälaisia jugendtaloja hän olisi piirtänyt.”

Kutkuttava ajatus on myös se, että funktionalismin murrosvaiheessa 1920- ja 30-lukujen vaihteessa Finkenberg olisi ollut kuusikymppinen ja vireässä luomisvaiheessa.

Zaida Finkenbergin elämä ja teot jättävät paljon jossittelun varaa. Lyhyen uransa vuoksi hänestä ei kirjoiteta pitkiä artikkeleita.

Zaidan nimi jää kuitenkin historiaan – ainakin kevään 2020 aikana Kalevankatu 21:n ulkoseinään kiinnitettävään muistolaattaan.

Kirjoituksen lähteenä on käytetty muun muassa Juha Ilosen kirjaa Kolmas Helsinki – Kerroksia arjen arkkitehtuurissa (2013).
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Linda Lampenius kuvaili medialle Peter Nygårdin juhlia, ja siitä käynnistyi pitkä oikeusprosessi – Nyt Lampenius kertoo, miten taistelu vei rahat ja terveyden

    2. 2

      Jäytävä häpeä – Olli Taskinen antoi kasvot tunteelle, josta harva uskaltaa puhua

    3. 3

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    4. 4

      Vangit pelkäävät toisiaan Sukevan vankilassa – tuore raportti luo synkän kuvan Suomen neljänneksi suurimman vankilan tilanteesta

    5. 5

      Olemme itse syypäitä siihen, että ravintolat muuttuvat englanninkielisiksi

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    2. 2

      Moni tekee vatsalihasliikkeet aina makuu­asennossa tai istuen, vaikka ei kannattaisi – Asian­tuntija neuvoo viisi vatsalihas­liikettä, jotka ovat selvästi tehokkaampia

      Tilaajille
    3. 3

      ”Hän saalistaa köyhien ihmisten pikkutyttöjä” – The New York Times julkaisi laajan selvityksen raiskaussyytösten kohteeksi joutuneesta Peter Nygårdista

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 48: Akseli Valmunen otti maisemakuvia paikoista, joissa höntsäillään

    5. 5

      Pessimistin elimistö sairastuu herkästi, ja ominaisuus on hyvin pysyvä – Testaa, onko sinussa pessimistin piirteitä

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää