Kulttuuri

Katso HS:n vinkit kevään kiinnostavimpiin taidenäyttelyihin: Teokset esittelevät niin tulevaisuutta, patalappuja kuin kekseliäitä omakuvia

Kuvataidekriitikko Timo Valjakka listasi kevätkauden kiinnostavimmat näyttelyt. Tekijöiden joukossa ovat niin Ed Atkins kuin Albert Edelfelt.

Natalia Goncharova

Ateneumin naismodernistien sarjaa jatkaa Natalia Goncharova (1881–1962), yksi venäläisen avantgarden johtohahmoja ja kuohuvan aikakauden näkyvimpiä taiteilijoita.

Hänen maalauksissaan monista 1900-luvun läntisistä ismeistä saadut vaikutteet yhdistyvät venäläiseen kansantaiteeseen, mutta hän oli myös rajojen rikkoja, joka teki villejä katuperformansseja ja ikoneista innoittunutta uskonnollista taidetta. Runsaat sata teosta käsittävä näyttely keskittyy 1900-luvun varhaisiin vuosikymmeniin, jotka olivat Goncharovan taiteen parasta aikaa. Esillä on maalausten ohella kuvituksia, pukuja ja lavastusluonnoksia.

Natalia Goncharova Ateneumin taidemuseossa 27.2.–17.5.

Vivian Maier

Taiteilijoiden jäämistöistä löytyy usein ennen julkaisematonta materiaalia, mutta täysin tuntemattoman taiteilijan ja hänen laajan ja korkeatasoinen tuotantonsa paljastuminen on ainutlaatuista. Vivian Maier (1926–2009) työskenteli lastenhoitajana Yhdysvalloissa ja valokuvasi samalla aktiivisesti. Oli puhdas sattuma, että hänen yli 120 000 negatiivin arkistonsa ja kaikki siihen liittyvä pelastui. Tänään hänen perintönsä on oleellinen osa amerikkalaisen katuvalokuvauksen historiaa. Näyttely keskittyy Maierin usein kekseliäisiin omakuviin, joita hän otti tuhansia.

Vivian Maier: Omakuva ja sen varjo Suomen valokuvataiteen museossa 24.5. saakka.

Tacita Dean

Odotettu näyttely esittelee brittiläisen Tacita Deanin (s. 1965), yhden aikamme taiteen keskeisiä taiteilijoita. ­Dean tunnetaan erityisesti kokeellisista elokuvistaan ja työstään analogisen elokuvan säilyttämisen puolesta, mutta hän käyttää taiteessaan myös muita menetelmiä, kuten maalausta, piirustusta, valokuvaa ja ääntä. Deanin herkkävireistä ilmaisua leimaa vahva ajan, paikan ja historian läsnäolo, kiinnostus taiteen historiaan ja syvällinen ymmärrys yhtäältä aineellisen filmimateriaalin ja toisaalta elokuvailmaisun olemuksesta.

Tacita Dean Espoon modernin taiteen museossa Emmassa 26.2.–3.5.

Vilho Lampi

Limingan mestarin Vilho Lammen (1898–1936) taidetta ei ole nähty Helsingissä aikoihin. Tämä näyttely on koottu erään Bäcksbackan kokoelmaan kuuluvan maiseman ympärille ja käsittää noin 50 maalausta. Näyttely selventänee Lammen ristiriitaista taiteilija­kuvaa: oliko hän lahjakkuus, jota hänen ympäristönsä ei ymmärtänyt vai vaikeuksista huolimatta melko hyvin menestynyt maalari? Lammen taide jakaantuu kahteen osaan: varhaisvuosien väkivahvaan ekspressionismiin ja sitä seuranneeseen pikkutarkkaan ja lakeuden maisemissa lähes meditatiivisen ilmaisuun.

Vilho Lampi Helsingin taidemuseossa Hamissa 14.2.–18.10.

Ed Atkins

Brittiläistä videotaiteilijaa ja runoilijaa Ed Atkinsia (s. 1982) on jo ehditty luonnehtia yhdeksi aikamme suurista taiteilijoista. Ajan hermolla hän ainakin on, ja hänen digitaaliset videonsa ovat kiehtoneet katsojia viime vuosina niin Venetsian biennaalissa kuin ­Euroopan suurissa museoissa. Moni muistanee hänet myös vuoden 2017 ARS-näyttelystä. Atkins kokoaa teoksensa löydetystä ja tietokoneella tekemästään kuvamateriaalista ja tarkastelee niissä uutta teknologiaa ja sen synnyttämien esittämisen tapojen vaikutusta ihmiseen.

Ed Atkins: Live White Slime Kiasmassa 28.2.–23.8.

Lars Göran Johnsson

Lääketieteen tohtori Lars Göran Johnssonin (s. 1930) modernin ja nykytaiteen kokoelma on merkittävimpiä edelleen karttuvia yksityiskokoelmia Suomessa ja siitä poimittu runsaan 150 teoksen valikoima täyttää Turun taidemuseon molemmat kerrokset. Kokoelman ydin on suomalaisessa ja kansainvälisessä abstraktissa taiteessa, mutta viime vuosina keräilijän kiinnostus on laajentunut uuteen ekspressionismiin ja valokuvataiteeseen. Kokoelman suomalaisia nimiä ovat mm. Birger Carlstedt, Juhani Harri, Silja Rantanen, Jyrki Riekki ja Kain Tapper.

Löytöretkiä. Lars-Göran Johnssonin kokoelma Turun taidemuseossa 24.1.–17.5.

Kuutti Lavonen

Kuutti Lavosen (s. 1960) juhlanäyttelyltä tuskin kannattaa odottaa yllätyksiä. Tarjolla lienee pikemminkin monipuolinen kattaus kaikkea, mistä hänet parhaiten tunnetaan: vahvoja ekspressionistisia maalauksia ja piirustuksia sekä taidokasta grafiikkaa, rujon elämänmakuisia tulkintoja renessanssin ja barokin klassisista kuva-aiheista. Lavosen psykologisesti ladatussa ja taiteen historiaa tihkuvassa ilmaisussa kohtaavat yksityinen ja yleinen, henkilökohtaisesti koettu nykyhetki ja Euroopan vanha kulttuurinen perintö.

Kuutti Lavonen: Aika ja ikuisuus Didrichsenin taidemuseossa 1.2.–3.5.

Albert Edelfelt

Suomen kultakauden taiteilijoista Albert Edelfelt (1854–1905) teki näkyvimmän uran Venäjällä. Vuonna 1881 Pietarin taideakatemia myönsi hänelle akateemikon arvonimen ja hänet esiteltiin akatemian presidentille suuriruhtinas Vladimirille, joka päätti tilata häneltä yhteisen muotokuvan pojistaan Boriksesta ja Kirilistä sekä erillisen maalauksen pojastaan Andreista. Jo kadonneeksi luultu kaksoismuotokuva nähdään nyt ensi kertaa Suomessa ja sen rinnalla Edelfeltin muita Venäjän keisarihoviin liittyviä teoksia, luonnoksia ja kirjeitä.

Albert Edelfelt ja Romanovit Sinebrychoffin taidemuseossa 6.2.–10.5.

Anu Tuominen

Anu Tuomisen (s. 1961) retrospektiivinen näyttely on oivallinen muistutus siitä, miten lähellä toisiaan käsitteellisyys ja käsin tekeminen ovat suomen kielessä. Tuominen on taiteilijana keräilijä, luokittelija ja järjestäjä, joka teoksissaan antaa uusia merkityksiä luonnosta ja kirpputoreilta löytyneille esineille kuten kiville, napeille, värikynille ja patalapuille. Näyttelyn katsomiseen kannattaa varata aikaa, sillä Tuomisen teokset ovat pieniä ja niitä on satoja. Mieltä kiehtovia yksityiskohtia on varmasti tuhansia.

Anu Tuominen: Huomenna tänään on eilen Helsingin Taidehallissa 1.3. saakka.

Generation 2020

”Tulevaisuus on täällä, se vain jakaantuu epätasaisesti”, tieteiskirjailija William Gibson sanoo. Melko varma paikka tulevaisuuden kohtaamiseen on Amos Rexin suuri kevätnäyttely, johon osallistuu yli kahdeksankymmentä 15–23-vuotiasta taiteilijaa. Runsas ja monipuolinen katselmus esittelee muun muassa valokuvia ja videoita, tekstiilitaidetta, veistoksia ja performansseja. Teokset käsittelevät vuosituhannen alun keskeisiä kysymyksiä kuten ilmastonmuutosta, hyvinvointiyhteiskuntaa, muuttuvia identiteettejä ja ihmisen suhdetta teknologiaan.

Generation 2020 Amos Rexissä 12.2.–10.5.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    5. 5

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää