Kulttuuri

Kansallisteatterin järjestäjä Johanna Hannikainen, 50, tekee näkymätöntä työtä kulissien takana

Johanna Hannikaisen työpiste sijaitsee Kansallisteatterissa ”Sulon puolella”. Nimitys viittaa teatterin legendaariseen näyttämömieheen.

Kun seuraa Kansallisteatterin kiemuraisilla käytävillä tottuneesti harppovaa Johanna Hannikaista, huikkaa harva se vastaantulija haastattelusta kuullessaan kehuja työtoveristaan sanoilla ”korvaamaton” ja ”huippu”.

Hannikainen on yksi Kansallisteatterin neljästä järjestäjästä. Ammatista harva on kuullut, ja vielä harvempi tietää, mitä järjestäjän tehtäviin kuuluu.

”Työryhmän sisäinen viestintä, näyttelijöiden harjoitusten ­aikatauluttaminen, yhteystietojen ylläpitäminen, esityksen kohtauslistan laatiminen, ynnä kaikki sellaiset käytännön asiat, joilla ei voi ohjaajaa kuormittaa”, Hannikainen luettelee.

Järjestäjä tekee Kansallisteatterissa osittain myös tuottajan työtä järjestämällä muun muassa koe-esiintymisiä.

Hannikaisen työpiste on suuren näyttämön sivussa oikealla eli kansislaisten slangilla ”Sulon puolella”. Nimitys tulee legendaarisen näyttämömiehen Sulo Zettermanin mukaan, joka oli talossa 1970-luvun alkuun asti esiripun käyttäjänä.

Järjestäjän pisteellä on pieni pöytä, vaikuttava kokoelma tekniikkaa, nappeja ja mikrofoni. Täältä Hannikainen kuuluttaa niin harjoitusten kuin esitystenkin alkamiset näyttelijälämpiöihin. Hän myös soittaa yleisölle kelloa esityksen alkamisen merkiksi ja antaa koko esitykselle lähtökäskyn, kun kaikki ovat paikoillaan.

Haastattelupäivän iltana pyörii Sapiens-esitys, siinä Hannikainen avustaa myös puvunvaihdoissa. Niitä on esityksessä 110.

”Jos kertoisin äidille, että minun tehtävänäni on nostaa sivuverhoa niin, että näyttelijä pääsee näyttämölle mahdollisimman hiljaa, hän sanoisi, että mene oikeisiin töihin”, hän kertoo ja nauraa.

Entä miten Hannikainen päätyi kansallisnäyttämölle, Sulon puolelle? ”Koska minulla oli ompelukone”, hän kertoo.

Hannikaisen urapolkuun ­vaikutti merkittävästi se, että hän on kätevä käsistään.

Lappeenrantalaistyttö saapui Helsinkiin Savonlinnan taide­lukion sovelletun kuvataiteen puolen opintojen jälkeen.

”Aurinkoteatterissa vaikuttaneet kaverini, myös Lappeenrannasta kotoisin oleva Heli Sutela ja Pentti Halonen valmistelivat vuonna 1992 esitystä Suomi 75%. He tiesivät, että minulla on ompelukone ja pyysivät auttamaan pukujen valmistamisessa”, Hannikainen muistelee.

Pian Aurinkoteatterin pukusuunnittelija Sari Suominen pyysi Hannikaista assistentikseen Leea Klemolan Kahelia­naiseen vuonna 1995. Klemolan Hannikainen mainitsee lempi­ohjaajakseen.

”Se avasi silmät teatterin taialle. Olin toki käynyt lapsena paljon teatterissa Lappeenrannassa, mutten ollut ajatellut siitä ammattia.”

Aurinkoteatteria seurasi Teatteri Pieni Suomi, jossa Hannikainen teki ensin monenlaista työtä puvustossa auttamisesta näyttämömiehen tehtäviin. Lopulta hän päätyi sinne järjestäjäksi.

”Pieni Suomi oli todellinen teatterikoulu, sai tehdä monenlaista: kampasin peruukkeja ja maskeerasin avustajia. Yöllä maalattiin lavasteita. Nuorena jaksoi.”

Pienessä Suomessa työskentely vakuutti Hannikaisen alanvalinnasta. ”Kävin töiden ohella tuotantojärjestäjän puolitoistavuotisen koulutuksen silloisessa Helsingin ammattikorkeakoulussa. Se oli alan ensimmäinen koulutus Suomessa.”

Pieni Suomi fuusioitui Helsingin kaupunginteatteriin vuonna 2001 ja muutti nimensä Studio Pasilaksi. Teatterikorkeakoulun tarpeistonhoitajan tehtävistä Hannikainen siirtyi Kansallis­teatteriin vuonna 2007, vakituiseksi järjestäjäksi 2009.

Hän on siis nähnyt liki kolmekymmentä vuotta teatteria kulissien takaa. Mikä on muuttunut?

”Nykyään automatisoitua tekniikkaa on esityksissä paljon enemmän, videot ja robokamerat. Se jännittää aina vähän. Jos tulee tietokonekatastrofi, minun pitää mennä kertomaan siitä yleisölle. Onneksi olen joutunut tekemään sen Kansallisteatterissa vain kaksi kertaa.”

Toinen järjestäjän, ja koko työryhmän, painajainen on näyttelijän äkkinäinen sairastuminen. Onneksi lukuharjoituksista asti mukana ollut järjestäjä tuntee aina esitysten kulun kuin omat taskunsa.

”Olen ollut näyttämön sivussa vastassa roolia paikkaavaa näyttelijää ja taluttanut hänet näyttämön toiselle puolelle, kuunnellut iskun ja työntänyt näyttämölle”, kertoo Hannikainen.

Suurin osa järjestäjän työstä on näkymätöntä. ”Olen palveluammatissa. Autan taiteilijoita pääsemään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Teatterilavan takana on töissä kymmenittäin hienoja, omien alojensa ammattilaisia.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Johanna Hannikainen


 Syntynyt 1970.

 Ylioppilas Savonlinnan taidelukiosta 1989.

 Valmistui tuotantojärjestäjäksi Helsingin ammattikorkeakoulusta 1999.

 Työskennellyt järjestäjä- tarpeistonhoitajana Teatteri Pienessä Suomessa vuosina 1996–2001 ja Helsingin kaupunginteatterissa 2001–

2004. Tarpeistonhoitajana Teatterikorkeakoulussa 2005–2007 ja järjestäjänä Kansallisteatterissa vuodesta 2007.

 Lisäksi ollut tarpeistonvalmistajana, ompelijana, puvustussuunnittelijana ja apulaisohjaajana useissa tuotannoissa, mm. Aurinkoteatterissa ja eri elokuvatuotannoissa.

 Täyttää 50 vuotta keskiviikkona 22. tammikuuta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mitä jos koronavirus iskee omalle työpaikalle? Saksassa Webaston työntekijä otti särkylääkettä ja ehti tartuttaa kollegansa ennen kuin ymmärsi sairastuneensa

    2. 2

      ”Mutta entäs kommunismi?” nyt kysytään – tämän viikon fasismikuohuissa moni yritti muistuttaa kommunismin kauheuksista, syntyi hulvaton meemi

    3. 3

      ”Tämmöisessä paikassa ei käy ikinä hyvin”, ajatteli oululaismies ja hetkeä myöhemmin hän ampui isoveljeään päähän – näin pelonsekainen yö eteni ampujan mukaan

    4. 4

      Etelä-Espoon ratsastuskoulua epäillään eläinsuojelurikoksista

    5. 5

      Hillary Clinton haukkuu Bernie Sandersin uudessa dokumentissa – HS:n tapaama Clinton kertoo, mitä mieltä hän on Sandersista nyt

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    3. 3

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    4. 4

      Suomalainen ex-työntekijä kertoo HS:lle, mitä Peter Nygårdin kodeissa ja ”hemmottelu­juhlissa” tapahtui

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää