Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa, sanoo tutkija – Oispa kaljaa -näyttelyssä voi jättää sille muistokirjoituksen

Keskioluen vaiheet kietoutuvat alkoholipoliittiseen myllerrykseen.

Jyväskylän Kantakrouvissa anniskeltiin olutta 1963.

Julkaistu: 24.1. 16:06, Päivitetty 24.1. 20:58

Oispa kaljaa -niminen näyttely on avautunut tänään perjantaina Hotelli- ja ravintolamuseoon Kaapelitehtaalle.

Nimensä mukaisesti näyttely keskittyy olueen, ja siellä esitellään juoman valmistuksen vaiheita, sen historiaa ja olutkulttuuria. Näytillä on juomaan liittyviä valokuvia, esineitä ja mainoksia eri aikakausilta.

Yksi näyttelyn käsikirjoittajista, tutkija Anna-Elina Hintikka kertoo, että olut on ajankohtainen ja ihmisiä kiinnostava aihe, jolla on vaiheikas historia ja jonka ympärillä tapahtuu paljon.

Hintikan mukaan näyttely nostaa esiin esimerkiksi huomion siitä, että ”keskiolut on poistunut keskuudestamme kaikessa hiljaisuudessa ilman spektaakkeleita”.

Toki kolmosoluen vahvuista olutta edelleen myydään, mutta lain silmissä keskiolut on kuollut ja kuopattu. Vuoden 2018 alusta lähtien kauppojen alkoholin vähittäismyyntirajaa nostettiin 5,5 prosenttiin ja niin kutsuttu keskiolutraja poistui. Kävijöillä on mahdollisuus jättää näyttelyssä muistokirjoitus keskioluelle.

Keski­oluen vaiheisiin liittyy paljon ajan­kuvaa ja alkoholi­poliittisia myllerryksiä. Ylipäätään olut on ollut osa suomalaisten elämää rautakaudelta tai mahdollisesti jo kivikaudelta alkaen.

Suomalaisessa kansanrunoudessa on runsaasti syntymyyttejä, mutta vain pieni osa niistä koskee ihmisten luomia tuotteita. Olut kuitenkin mainitaan myyteissä raudan ja lääkevoiteen ohella:

”Esimerkiksi Kalevalassa on enemmän säkeitä oluen synnystä kuin maailman synnystä”, Hintikka kertoo.

Karstulan Kantakrouvin tunnelmaa kuvattuna 1960-luvulla.

Keskiolutkauden voi ajoittaa alkaneeksi keskioluen vapautuksesta 1969 ja päättyneen vuoden 2018 lakiuudistukseen.

Hintikka arvelee, että nyt eletään eräänlaista oluen murroskautta. Erikoisoluet, oluen maistelut ja esimerkiksi oluen ja ruoan yhdistäminen ovat nousseet voimakkaasti osaksi uutta olutkulttuuria.

Ja tietenkin olut on löytänyt tiensä myös internet-meemeihin. Sellaisesta näyttelyn nimikin tulee.

”Valitsimme lausahduksen näyttely nimeksi, koska se johdattelee heti mielenkiintoiseen kysymykseen siitä, mitä eroa on oluella ja kaljalla.”

Ero ei ole yksiselitteinen, vaan liittyy myös murteisiin. Tietosanakirjan mukaan kalja on laimeaa tai alkoholitonta olutta. Kalevalassa ja suomalaisissa sukukielissä puhutaan sekä oluesta että kaljasta.

Näyttely ei kiistä myöskään päihteen negatiivisia puolia.

”Sekä oluen tuhoisat että iloiset puolet ovat esillä näyttelyssä. Suurin osa alkoholista myydään meillä vähittäismyyntinä, ja se juodaan yleensä kotona tai puistoissa julkisilla paikoilla. Kauposta ostettuun olueen ihmisillä yleensä liittyy sekä rakkaimmat että surullisimmat muistot”, Hintikka kertoo.

Museossa järjestetään erilaisia teemaan sopivia opastettuja kierroksia, työpajoja, luentosarja ja muita yleisötapahtumia.

Näyttely on avoinna koko vuoden 2020.

Julkihumala kiellettiin vuonna 1773.

Miehet oluella Mäntyharjun Kantakrouvissa vuonna 1967.

Ravintola Happy Days.

Sinebrychoffin panimon pullottamo Helsingissä vuonna 1951. Kuva: Foto Roos

Kolumni|Nuoriso ei tiedä, mitä tarkoittaa keppana, eiväthän he toisaalta käytä käteistäkään

Seuraa uutisia tästä aiheesta