Kulttuuri

Tässä salissa ovat soittaneet Suomen musiikkielämän legendat 1930-luvulta alkaen, ja nyt Sibelius-Akatemian vanhassa päärakennuksessa soi jälleen

Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva Sibelius-Akatemian vanha päärakennus eli R-talo valmistui vuonna 1931, ja nyt se palaa musiikkikäyttöön remontin jälkeen. Talon tuntee läpikotaisin pianisti Meri Louhos, joka aloitti siellä opintonsa vuonna 1943 ja jatkaa opettamista edelleen.

”Tässä sitä vapistiin. Tuossa vieressä, siis pikkusalissa, oli kaikki pääsykokeet ja tutkinnot, ja tässä odotettiin kokeen alkamista”, kertoo pianisti Meri Louhos, 92.

Hän seisoo Sibelius-Akatemian perinteisen R-talon toisessa kerroksessa, kamarimusiikkisalin ja pikkusalin välisellä tasanteella.

Rakennus palaa tänä talvena jälleen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian käyttöön oltuaan eduskunnan väistötilana Eduskuntatalon remontin ajan 2015–2017. Parlamentin palattua omaan kotiinsa R-talokin on remontoitu perusteellisesti.

Yleisö täyttää konserttisalin Sibafest-tapahtumassa, joka alkaa tänään lauantaina. Ensimmäinen R-talon konserttisalissa järjestettävä konsertti on huomenna 26. tammikuuta, jolloin salissa esiintyvät Sibelius-Akatemian Nyky Ensemble sekä Helsingin kamarikuoro. Ohjelmassa on Arvo Pärtin teoksia.

R-talon käyttöönoton myötä valmistuu Taideyliopiston Töölön kampus, johon kuuluu kolme Sibelius-Akatemian käytössä olevaa kiinteistöä.

Tästä lähtien musiikinopiskelijat saavat oppia kolmessa paikassa: Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevassa R-talossa, Nervanderinkadulla N-talossa sekä Musiikkitalossa.

Nyt ollaan siis R-talossa, joka valmistui Sibelius-Akatemian kotitaloksi vuonna 1931. Käydään talokierroksella Meri Louhoksen kanssa, jolla on rakennuksesta paljon muistoja: hänellä on nimittäin kokemuksia talosta yhdeksältä vuosikymmeneltä.

Louhos pääsi Sibelius-Akate­miaan oppilaaksi 16-vuotiaana vuonna 1943. Opintojensa jälkeen hänestä tuli Sibelius-Akatemian opettaja. Eläkepäivillään hän jatkaa edelleen opettamista sijaisena.

”Pääsykokeissa en sanonut kenellekään, että olin vielä liian nuori, vasta lukiolainen. Olin luullut, että minun pääsykokeeni oli kello 14, kun se oli oikeasti neljältä. Tässä sitten istuin kaksi tuntia ja odotin vuoroani. Arvatkaa, kuinka ihana kunto oli sitten, kun menin tuonne soittamaan”, Louhos muistelee.

Joka tapauksessa hän pääsi opiskelijaksi. Koska päivät menivät aluksi koulussa, hän joutui käymään Akatemiassa iltatunneilla.

”Täällä oli iltaisin erikoisluokka sodasta palanneille miehille. Minä opiskelin samoilla kursseilla teoriaa ja säveltapailua.”

Myöhemmin toisen kerroksen pikkusali tuli Louhokselle hyvinkin tutuksi. Hän istui siellä itse tämän tästä opettajana, arvostelemassa opiskelijoiden soittonäytteitä.

”Ja täällä olivat myös kaikki hipat, eli on täällä tanssittukin. Opettajien joulujuhla oli vuoden huippu, ja sinne tehtiin hauskaa ohjelmaa. Tietenkin ikkunaverhojen taakse piiloteltiin kaikenlaista ja pidettiin jatkokokouksia.”

Pikkusali muuntui 1990-luvun alun remontissa myös urkusaliksi, samalla kun suuren konserttisalin urut purettiin.

Korttelin sisäpihalle, urkusalin viereen, rakennettiin kokonaan uusi kamarimusiikkisali.

Sibelius-Akatemian perusti Martin Wegelius vuonna 1882.

Se toimi aluksi Helsingin musiikkiopistona, sitten vuodesta 1924 Helsingin konservatoriona, kunnes se vuonna 1939 nimettiin Sibelius-Akatemiaksi.

Alusta asti koulu painiskeli tila­ongelmien kanssa, ja vuokratiloissa toimiminen oli hankalaa. Sopivia opetustiloja ei oikein löytynyt, sillä musiikinopiskelusta syntyy väistämättä ääntä, joka voi häiritä naapureita.

Tilaongelma ratkesi 1920-luvun lopulla, kun tehtiin päätös oman rakennuksen rakentamisesta. Arkkitehti Eino Forsmanin suunnittelema konservatorio valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle Eduskuntatalon viereen vuonna 1931.

Se ratkaisi kerralla oppilaitoksen tilaongelmat – kunnes taas 1960-luvulla havahduttiin siihen, että opetustoiminnan laajentuessa tila loppuu.

Lisätilaa on vuosien varrella hankittu sekä remontoimalla R-taloa että järjestämällä opetusta muissa tiloissa eri puolilla kaupunkia. Nyt tilanne näyttää R-talon, N-talon ja Musiikkitalon toimipisteiden myötä vakiintuvan.

Jatketaan kohti kolmatta kerrosta.

”Opiskelijat eivät saaneet käyttää hissiä, vaikka olisi ollut sellotunti viidennessä kerroksessa”, Meri Louhos huomauttaa astuessaan hissiin.

Kolmannessa kerroksessa, kuten kaikissa muissakin kerroksissa, tilat ovat muuttuneet huomattavan paljon vuosikymmenten varrella.

Talon historiaa tutkinut dosentti Riku Hämäläinen kertoo, että opetushuoneet on käytännössä rakennettu kokonaan uusiksi sekä viimeisimmässä että sitä edeltäneessä 1990-luvun alun remontissa. Vain ulkoseinät ovat entisellään.

Kattavat remontit on tehty lähinnä äänieristyksen takia. Tässä viimeisimmässä remontissa huoneisiin on tehty kelluvat rakenteet.

Kolmanteen kerrokseen tultaessa Meri Louhos pysähtyy.

”Suoraan tuossa edessä oli vararehtorin huone, joten tässä kohtaa ensimmäinen näky oli Sulho Ranta. Olikohan sitten Veikko Helasvuo, ja Matti Tuloisela ja Ellen Urho.”

Vieressä oli rehtorin huone ja kanslia.

”Kansliassa oli töissä Sibeliuksen tytär, Margareta Jalas”, Louhos muistaa.

Talokierros etenee. Louhos kiinnittää huomiota vasta remontoituihin pintoihin ja opiskelijoiden kaappirivistöihin, jotka vievät tilaa käytäviltä. Niitä totta kai tarvitaan.

”Mutta vierastan näitä nykyisiä harmaita, kapeita ovia. Ennen täällä oli hienot pariovet, jotka olivat paljon juhlavammat. Ja tuntuu, että kattokin oli ylempänä”, hän kummastelee.

Eipä silti: rakennuksen ulkoasua on ennenkin ihmetelty. Tästä kertoo tutkija Riku Hämäläinen R-talon eteisaulaan laatimassaan näyttelyssä. Hämäläisen mukaan arkkitehti Forsmanin asiallinen, klassinen kädenjälki kummastutti rehevään jugend-arkkitehtuuriin tottuneita aikalaisia niin paljon, että Fors­manin palkkiota haluttiin alentaa.

”Enimmältä osalta on talo vaatimaton koulurakennus”, sanoi lausunnossaan Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtaja Yrjö Sadeniemi, joka piti Forsmanin saamaa palkkiota ylisuurena sillä perusteella, että rakennus oli muotokieleltään ja koristelultaan köyhä.

Sopu kuitenkin lopulta löytyi arkkitehtiliitolta saadun, Forsmania puoltavan lausunnon avulla.

Kun Louhos talokierroksella muistelee, ketkä kaikki talossa ovat työskennelleet ja vaikuttaneet, käy ilmeiseksi, että paljon lahjakkuutta ja luovuutta on vuosien varrella pakkautunut melko pieniin tiloihin.

Neljännessä kerroksessa pienen konserttisalin yläpuolella, Louhos kertoo, oli Maggie Gripenbergin liikuntaluokka, joka annettiin sittemmin oopperakoulutukselle. Nykyisin se on jaettu pienemmiksi luokiksi.

”Käytävän toisella puolella kulmaluokassa harjoitteli Richter silloin, kun hän oli ensimmäistä kertaa Suomessa”, Louhos sanoo. Tämä tapahtui vuonna 1960, kun neuvostopianisti Svjatoslav Richter (1915–1997) konsertoi ensi kertaa länsimaissa juuri Helsingissä.

”Me olimme luokkahuoneen ulkopuolella kyttäämässä, mitä hän soittaa. Yhtäkkiä ovi aukesi ja sieltä tuli sellaisia neliskulmaisia vahteja, jotka olivat valtion puolesta mukana. Me vähän säikähdimme.”

Ja lisää nimiä, kun kierros etenee ohi eri luokkahuoneiden, joissa kuuluisat opettajat opettivat: pianistit Ernst Linko, Ilmari Hannikainen, Rolf Bergroth, Timo Mikkilä. Laulajat Liisa Linko ja Matti Lehtinen, jotka käyttivät samaa luokkaa, sekä Jolanda di Maria Petris.

”Täällähän ovat kaikki tähtilaulajamme joskus opiskelleet”, Louhos sanoo.

”Liisan ääni täällä aina kajahteli, kun hän haki seuraavaa oppilasta. Ja Liisa oli niin minuutilleen tarkka, että Matti Lehtinen lensi luokasta heti ulos, kun oli hänen aikansa, vaikka olisi ollut laulu kesken.”

Louhos päivitteleekin, miten talo on ollut käytännössä Helsingin – ja koko Suomenkin – musiikkielämän keskus. Tauoilla kaikki kokoontuivat ensimmäisen kerroksen ravintolaan, joka sekin on uudistettu remontissa.

”Tässä talossa on ollut kaikki. Sittemminhän on hajaannuttu eri taloihin ja eri osastoihin, mutta aiemmin täällä tapasi oopperaväen, orkesterilaiset, solistit, kaikki. Ja me tunsimme kaikki toisemme.”

Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat tilat, erityisesti ravintola ja konserttisali, ovat tulleet tutuiksi myös muille kuin akatemialaisille. Ovathan ne olleet ahkerassa julkisessa konserttikäytössä jo vuosikymmenten ajan.

Louhos istahtaa hetkeksi ravintolaan.

”Oli hienoa, että täällä pystyi kohtaamaan ne taiteilijat, joita ihaili. Että pääsi niin lähelle. Sehän oli kaiken tämän hassun opiskelijaelämän ohella ihan valtavaa, kun huomasi, missä maailmassa liikkui. Talon kaikki opettajat konsertoivat tuolla isossa salissa, ja kaupunginorkesterikin piti siellä koululaiskonsertteja. Siellä olen koululaisena ensimmäistä kertaa itsekin kuullut elävää orkesteria.”

Lopetetaan talokierros siis konserttisaliin. Se avautuu uudestaan konserttikäytölle Sibafest-tapahtumassa, joka alkaa tänään lauantaina.

Meri Louhos katselee tyhjää konserttisalia.

Hän on soittanut täällä sekä diplomikonserttinsa että ensikonserttinsa.

”Ja vaikka mitä sen jälkeen.”

Salin lavalla on kaksi flyygeliä odottamassa tulevia konsertteja. Louhos kiipeää lavalle pianon viereen ja tarkastelee salia. ”Voi kun tämä on pieni! Hirveän paljon pienempi. Hassua.”

Sitten hän istuu pianon ääreen ja soittaa.




Neljä tärppiä Sibafestin ohjelmaan

1 Lauantaina alkavan Sibafestin avajaiskonsertti on vasta illalla, mutta jo päivällä on mahdollista osallistua perhepäivään ja yhteislaulutilaisuuteen tai käydä kuuntelemassa musikaaliduettoja. Illan avajaiskonsertissa keskitytään siinäkin laulamiseen, sillä esiintymässä ovat lauluyhtyeet Rajaton, Club for Five ja Aito Collective. Yhteislaulua voi harjoittaa myös konsertissa, sillä yleisö voi osallistua Rajattoman Kuljemme kaikki kuin sumussa -teoksen laulamiseen.

Musiikkitalon konserttisali 25.1. kello 19.

2 R-talossa kuullaan sunnuntai-iltapäivänä virolaissäveltäjä Arvo Pärtin musiikkia Nyky Ensemblen sekä Helsingin kamarikuoron voimin. Kapellimestarina on Jaan-Eik Tulve. Ohjelmassa on muun muassa Pärtin tuotannon keskeinen teos Für Alina. Konsertti päättyy puolituntiseen Te Deumiin kuorolle, preparoidulle pianolle, jousiorkesterille ja ääninauhalle.

Sibelius-Akatemian R-talon konserttisali 26.1. klo 16.

3 Sibafestin ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin yhdessä järjestämässä kinokonserttisarjassa nähdään ja kuullaan neljänä iltana mykkäfilmejä elävän musiikin kera. Esitysten musiikista vastaavat laulajat, joiden ääniä muokkaavat reaaliaikaisesti Sibelius-Akate­mian musiikkiteknologian aineryhmän opiskelijat. Elokuvina nähdään maanantaina G. W. Pabstin Die Büchse der Pandora, tiistaina kolme ranskalaista lyhytelokuvaa, muiden muassa Andalusialainen koira, keskiviikkona Carl Th. Dreyerin ohjaama La passion de Jeanne ja torstaina Heikki Ahon ja Björn Soldanin Villilintujen parissa.

Oodin Kino Regina 27., 28. ja 30.1. klo 17, Musiikkitalon Black Box 29.1. klo 17.

4 Sibafestin päätöskonsertissa tuore orkesterin­johdon professori Sakari Oramo johtaa Sibelius-Akate­mian sinfoniaorkesteri. Rodion Štšedrinin konserttialkusoiton Beethovens Heiligenstädter Testament ja Kaija Saariahon Laterna Magican jälkeen konsertin päätösnumerona soi Gustav Mahlerin neljäs sinfonia, jonka sopraanosolistina laulaa viimekeväisen Mirjam Helin -laulukilpailun voittaja, ruotsalaissopraano Johanna Wallroth.

Musiikkitalon konserttisali 1.2. klo 19.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Syrjäisellä parkkipaikalla on pieni sininen mökki, jonne kulinaristit ajavat Savosta saakka ahtamaan jauhelihatankoja

    2. 2

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    3. 3

      Turkkilainen viranomainen Reutersille: Syyrialaisten tuloa Eurooppaan ei enää estetä

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Lyhyeksi myynnissä pyritään hyötymään osakkeen halpenemisesta – Helsingin pörssissä on yksi yhtiö ylitse muiden sijoittajien vedonlyönnissä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää