Kulttuuri    |   Kolumni

Auschwitzin vapauttamisen 75-vuotispäivä ei ole noussut otsikoihin Suomessa, koska täällä uskotaan liian usein, että historian isot traagiset käänteet eivät kosketa meitä

Siitä on kulunut nyt 75 vuotta, mutta karmea uutis­arvo ei ole haalistunut. Puna-armeija – Neuvostoliiton 60. armeijakunnan 322. kivääridivisioona – vapautti Auschwitz-Birkeaun tuhoamisleirin puolen päivän aikaan 27. päivänä tammikuuta 1945. Neuvostosotilaat tulivat keskelle maan päälle rakennettua helvettiä. Leirin krematoriot olivat puskeneet mustaa savua ilmaan yötä päivää, kaasukammiot syaanivetyhappo Zyklon B:tä.

SS murhasi päivittäin noin 4 700 keskitysleirivankia. Osa vangeista ammuttiin vasten kuoleman seinää, joka sijaitsi rakennuskompleksi n:o 11:ssä. Osan vangeista SS-sotilaat ampuivat isoon maakuoppaan.

Monille Auschwitz-Birkeaun kuolemanlaitos on koko holokaustin symboli. Se oli juutalaisten joukkomurhan ja lopullisen ratkaisun pääkallopaikka. Auschwitzin komendantin SS-everstiluutnantti Rudolf Hössin johtamalla leirillä surmattiin vähintään 1,1 miljoonaa ihmistä, joista lähes miljoona oli juutalaisia. SS-everstiluutnantti Arthur Liebehenschel korvasi aiemmin myös Dachaun ja Sachsenhausenin keskitysleireillä toimineen Rudolf Hössin marraskuun toisella viikolla vuonna 1943.

Juuri Auschwitziin sananmukaisesti ruumiillistuu kaikenkattava suunnitelma tappaa juutalaiset kansana, kuten Timothy Snyder on todennut teoksessa Musta maa. Holokausti: Tapahtumat, opetukset.

Kun puna-armeija saapui Auschwitziin, SS-joukot olivat tuhonneet leirin arkistot, purkaneet krematoriot osin ja vieneet 60 000 vankia kuolemanmarssille kohti Mauthausenin ja Buchenwaldin keskitysleirejä. Auschwitziin oli jätetty kahdeksisen tuhatta huonokuntoista vankia. Buna-Monowitzin alaleirin sairasosastolle virui 800 potilasta, joista viisi sataa ehti kuolla ennen venäläisten tuloa.

Kaksisataa potilaista kuoli heti vapautuksen jälkeisenä aamuna saamastaan hoidosta huolimatta.

Auschwitzin tuhoamisleiriltä hengissä selvinnyt italialainen kirjailija Primo Levi on epäillyt, että saksalaisten tarkoituksena oli alun perin tappaa kaikki leirille jääneet vangit, mutta venäläisten nopea eteneminen synnytti pakokauhun ja pakotti heidät lopulta evakuoimaan leirin kiireessä.

Muutamille hengissä säilyneille keskitysleirivangeille Auschwitzin vapauttaminen ei merkinnyt heti vapautta, vaan jokunen juutalaislääkäri jäi työskentelemään puna-armeijan lääkärien ja sairaanhoitajien kanssa. Heihin kuului esimerkiksi hollantilainen Eddy de Wind, joka oli vaimonsa kanssa pakkosiirretty tuhoamisleirille 14. syyskuuta 1943. Venäläisten pyynnöstä hän suoritti leirillä heikkokuntoisille keskitysleirivangeille amputaatioita ja leikkauksia ja seurasi potilaita Neuvostoliittoon.

Kotiin Hollantiin hän pääsi viisi kuukautta Auschwitzin vapauttamisen jälkeen.

Omista kokemuksistaan hän kirjoitti jo leiriaikana kirjan Pääte­asema Auschwitz – Selviytyjän muistiinpanot leiriltä, joka on julkaistu myös suomalaisena laitoksena nyt Auschwitzin vapauttamisen vuosipäivän kynnyksellä.

Vaikka Auschwitzin vapautumisen 75-vuotispäivä on nostanut holokaustin uutisotsikoihin myös Suomessa, holokaustin muistopäivä ei ole Suomessa muodostunut koskaan sellaiseksi koko kansaa läpäiseväksi pysähtymisen hetkeksi kuin muualla Euroopassa, myös naapurimaissa kuten Ruotsissa. Liian usein Suomessa halutaan uskoa, että historian isot traagiset käänteet eivät meitä kosketa, koska meillä on oma erityinen kansallinen tarinamme. Suomi ei kuitenkaan voi hypätä pois historian virrasta.

Timothy Snyder on viisaasti korostanut, että holokaustin tiivistäminen yksin Auschwitziin supistaa pahuuden ja juutalaisten joukkotuhon mittakaavaa. Hän on muistuttanut, että Auschwitzin tu­hoamisleirin aloittaessa toimintansa iso osa juutalaisista oli jo tapettu alueella, jota hän kutsuu tappotantereeksi. Se ulottui Puolan keskiosasta Ukrainan, Valko-Venäjän ja Baltian kautta aina Länsi-Venäjälle.

Kaaos, terrori ja pohjaton mielivalta olivat mahdollisia, koska Neuvostoliitto ja natsi-Saksa olivat vuoron perään tuhonneet ­alueen kansallisvaltioiden valtiolliset instituutiot. Pelottavaa on, että tämänkaltainen oikeusvaltiota nakertava suuntaus – kuten antisemitismikin – on taas voimistumassa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    2. 2

      Myrsky kaatoi puita ja sai jokia tulvimaan pelloille, parituhatta taloutta vielä ilman sähköjä

    3. 3

      Sars-selviytyjä kertoo, miten nyt välttelee koronavirusta – Alex Lamilla on ainakin kymmenen käytännön keinoa

    4. 4

      Unohdettu idylli rapistuu Sellon varjossa: Puutalojen pihapiiri tyhjeni yllättäen, vaikka tontti on keskellä Leppävaaraa

    5. 5

      Masennuksesta kerrotaan sankaritarinaa, joka kuvaa todellista toipumista huonosti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    3. 3

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    5. 5

      Black Sabbathin esikoisalbumin kuuluisassa kansikuvassa poseeraavan naisen henkilöllisyys paljastui viimein – Mutta piilotteliko hän todella kissaa takkinsa alla?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää