Kulttuuri

”You idiot” ei ole ”senkin spede” – Tv-ohjelmien suomalaisille käännösteksteille on nyt tehty kansalliset laatusuositukset, tällaiset ne ovat

Uudet laatusuositukset määrittelevät, millainen on hyvä suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys.

Viime kesäkuussa Suomessa alettiin kehittää tv-ohjelmien käännösteksteille kansallista laatustandardia. Hankkeen aloittivat Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kieliasiantuntijat-yhdistys sekä Kotimaisten kielten keskus Kotus.

Nyt hanke on valmis. Uudet käännöstekstitysten laatusuositukset julkistettiin maanantaina Helsingissä ja ne löytyvät kokonaisuudessaan muun muassa av-kääntäjien nettisivuilta.

Laatusuositukset määrittelevät, millainen on hyvä suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys. Ne on tehty yhdessä kääntäjien, käännöstoimistojen, tv-kanavien ja suoratoistopalveluiden kanssa.

Suosituksissa keskitytään tekstityksen muotoon: luettavuuteen ja miellettävyyteen.

Suosituksissa kerrotaan esimerkiksi kuinka repliikki jaetaan eri riveille, kuinka virke jaotellaan useampaan repliikkiin, kuinka repliikit sijoitellaan kuvaan ja miten ne ajastetaan. Omat kohtansa on myös esimerkiksi välimerkkien oikeaoppiselle käytölle sekä kursivoinnin käytölle.

Suositustyöryhmässä toiminut av-kääntäjä Anna-Maija Ihander kertoo, että suositusten päätavoite on luoda ohjelmien tekstitykselle yhtenäiset käytännöt, jota eri kanavat ja suoratoistopalvelut voisivat noudattaa.

Ulkomaisten ohjelmien tuotantoyhtiöt yrittävät joskus vaikuttaa käännöstoimistojen työhön. Esimerkiksi amerikkalaiset tuotantoyhtiöt saattavat ohjeistaa toimistoja sikäläisiin tekstityskäytäntöihin, vaikkapa tietynlaiseen vuorosanaviivojen käyttöön.

”Nyt käännöstoimistot voivat sanoa kansainvälisille asiakkailleen, että käytetäänpä näitä omia suosituksia mieluummin.”

Tekstitysten kielellinen laatu käsitellään suosituksissa lyhyesti. Suositusten mukaan tekstityksen tulee noudattaa suomen yleiskielen kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä lauserakenteita myöten. Säännöistä poiketaan vain perustelluista syistä, esimerkiksi tyylin vuoksi.

Ihanderin mukaan pitäisi olla itsestään selvää, että tekstitykset ovat hyvää suomea. Siksi suosituksissa listata kovin paljon suomen kielen yleisiä oikeinkirjoitusohjeita – niiden pitäisi kääntäjällä olla joka tapauksessa hallussa.

Suomenkielisen tekstityksen tulee olla luontevaa suomen kieltä, eli sen tulee seurata suomen kielelle luontevia lause- ja virkerakenteita, aikamuotoja ja pronominien käyttöä.

Esimerkiksi englannin kielen rakenteet saattavat helposti uida suomenkielisiin käännöksiin, ja silloin luontevuus kärsii. Suosituksissa annetaan esimerkki siitä, kuinka lause ”he had problems with digestion” kääntyy suomen kielelle. Oikea muoto on ”hänellä oli ruoansulatusongelmia”, ei ”hänellä oli ongelmia ruoansulatuksen kanssa”.

Ihanderin mukaan tällaiseen vieraan kielen vaikutukseen törmää av-käännöksissä ajoittain. Se on yleensä merkki siitä, että asialla on ollut aloitteleva kääntäjä, hän sanoo.

”Että ei osata tai uskalleta irrottautua alkuperäisestä tekstistä tarpeeksi.”


Oma kohtansa suosituksissa on kotouttamisella. Vaikka tekstityksessä suositaan mahdollisimman luontevaa suomenkielistä ilmaisua, kulttuurisidonnaisia ilmaisuja ei tule korvata suomalaiseen kulttuuriin viittaavilla ilmaisuilla.

Eli jos amerikkalaisessa ohjelmassa sanotaan jonkun olleen vieraana Saturday Night Live -ohjelmassa, sitä ei kannata kääntää muotoon ”hän oli vieraana Putouksessa”.

Suosituksissa todetaan myös: ”Jos amerikkalainen toimintasankari sanoo ’You idiot!’ ja suomennoksessa lukee ’Senkin spede!’, on kotouttaminen mennyt liian pitkälle.”

Vaikka tällainen saattaa tuntua kääntäjästä hauskalta, liiallinen kotouttaminen vie katsojan pois teoksen maailmasta ja kulttuurista. Miksi amerikkalainen hahmo yhtäkkiä alkaisi puhua supisuomalaisesta viihdeohjelmasta?

Laatusuosituksiin ovat sitoutuneet allekirjoituksella Kieliasiantuntijat ry, Kotus, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, käännöstoimistot Pre-Text, Saga Vera ja Rosmer sekä kanavat Yleisradio, MTV ja Alfa-Tv.

Allekirjoittaneiden lista tulee vielä varmasti päivittymään, Ihander sanoo. Kansainvälinen BTI-käännöstoimisto on lupautunut mukaan, ja todennäköisesti mukaan saadaan myöhemmin myös suoratoistopalvelu Netflix. Ihanderin mukaan suositustyöryhmässä oli mukana Netflixin edustaja, joka on kuitenkin nyt siirtynyt toisiin tehtäviin.

”Mutta vaikka Netflixiltä ei ole vielä saatu allekirjoitusta, olemme huomanneet, että siellä on jo muutettu käännösohjeita edellisen suositusversiomme mukaisiksi.”

Nyt kun käännöstekstitysten laatusuositukset ovat valmiit, alkaa työryhmä laatia laatusuosituksia myös ohjelmatekstityksille.

Ohjelmatekstityksillä tarkoitetaan kuulovammaisille suunnattua suomen- tai ruotsinkielisten ohjelmien samankielistä tekstitystä.

Vuonna 2011 voimaan tulleen lain mukaan Ylen ja valtakunnallisten kaupallisten kanavien on tekstitettävä kotimaisia ohjelmia suomeksi tai ruotsiksi. Ohjelmien määrä nousee vaiheittain.

Ohjelmatekstitysten laadulle ei kuitenkaan ole ollut tähän asti mitään vaatimusta, ja Kuuloliittokin on ottanut kantaa kuulovammaisille suunnattujen tekstien huonoon tasoon.

Tilanne saattaa kuitenkin parantua uuden sähköisen viestinnän palvelulain myötä. Lakiluonnos lähti lausunnoille viime marraskuussa.

”Luonnokseen on jo lisätty maininta ohjelmatekstitysten laatuvaatimuksista, ja perusteluissa on viitattu alan omiin laatusuosituksiin. Joita nyt sitten lähdetään luomaan”, Ihander sanoo.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää