Kulttuuri

Kielten tukemisella voidaan vähentää syrjäytymistä ja lisätä yhteiskuntarauhaa, todetaan tänään julkaistussa Koneen Säätiön kieliohjelman arvioinnissa

Ohjelmassa myönnettiin 19,7 miljoonaa euroa yhteensä 249 hankkeelle vuosina 2012–16.

Koneen Säätiön vuosina 2012–16 rahoittama kieliohjelma tuki Suomen monikielisyyttä monin eri tavoin, selviää dosentti Ulla Tiililän laatimasta arvioinnista.

Kielten tukeminen on ihmisten ja yhteisöjen tukemista – Koneen Säätiön kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi -raportti julkaistiin tänään tiistaina säätiön järjestämässä Kieli, valta ja osallisuus -seminaarissa Helsingin Paasitornissa.

Raportissa Tiililä toteaa, että kielten tukeminen ja kieliymmärryksen lisääminen parantavat kieliyhteisöihin kuuluvien osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia, vähentävät syrjäytymistä ja viime kädessä edistävät yhteiskuntarauhaa.

Koneen Säätiön kieliohjelman tarkoituksena oli edistää pienten suomalais-ugrilaisten kielten, suomen ja Suomen vähemmistökielten dokumentointia sekä vahvistaa niiden asemaa. Rahoitusta myönnettiin 19,7 miljoonaa euroa yhteensä 249 hankkeelle, joista viimeiset jatkuivat 2010-luvun loppuun asti. Ohjelmassa oli tavalla tai toisella mukana ainakin 60 eri kieltä, murretta tai kielimuotoa.

”Kieliohjelmaa voi nimittää vahvasti kielipoliittiseksi”, Tiililä kirjoittaa arvioinnissaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kieliohjelman puitteissa kieliä dokumentoitiin ja tutkittiin, järjestettiin opetusta, laadittiin opetusmateriaaleja ja tehtiin taidetta. Monikielisyyden tukeminen kuului ohjelman arvoihin, joten kieliä tuettiin sekä erillisinä että yhdessä.

Kieliohjelman rahoittamissa hankkeissa kielten asemaan vaikutettiin nostamalla esiin vähemmistökielten merkitystä sekä parantamalla heikosti dokumentoitujen kielten dokumentaatiota, kieliteknologiaa ja opetusta.

Ohjelma käynnistyi käytännössä jo syksyllä 2011, kun säätiö myönsi rahaa Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitustyöhön. Työ oli aloitettu 1970-luvulla, mutta se keskeytettiin valtion tuottavuusohjelman vuoksi. Koneen säätiön rahoituksen turvin toimitustyö jatkui Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa, jossa hanke edistyi kieliohjelman aikana huomattavasti.

Sanakirjan lähtökohtana ovat muun muassa Mikael Agricolan sanasto, varhaiset lakitekstit sekä ensimmäinen suomenkielinen Raamattu (1642). Kirja pyrkii valaisemaan sanojen etymologian ja lauserakenteiden kehittymisen lisäksi myös Ruotsin vallan ajan aatehistoriaa, teologiaa ja lainkäyttöä.

Kieliohjelman mittavimpia saavutuksia on Kansalliskirjaston digitointihanke Fenno-Ugrica, jossa digitoitiin suuri määrä suomalais-ugrilaisten kielten aineistoja 1900-luvulta, muun muassa lähes 25 000 sivua marilaisia ja mordvalaisia sanomalehtiä.

Myös Kuurojen liitto sai kieliohjelmassa Koneen säätiöltä ison apurahan, 158 000 euroa. Kolmevuotisessa hankkeessa kerättiin suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aineistoa ja luotiin viittomakielen kansalaissanakirja, johon viittomakielistä materiaalia saa tarjota kuka tahansa.

Säätiö osallistui myös digitaalisen kirjallisuuspankin, Klassikkokirjaston, rahoittamiseen. Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin Jyrki Nummen johtamassa projektissa suomalaista klassikkokirjallisuuden teoksia tuodaan digitaalisessa muodossa kenen tahansa vapaasti luettavaksi. Tähän mennessä Klassikkokirjastossa on 1 363 teosta, ja määrä päivittyy edelleen.

Säätiö on tukenut myös uuden kaunokirjallisuuden tekemistä. Kieliohjelman puitteissa saatiin esimerkiksi julkaistua kaksi saamelaista lastenkirjaa syksyllä 2015: Veikko Holmbergin kirjoittama ja Marja Helanderin kuvittama Tuuru-karhu ja eläinlääkärin lasku julkaistiin suomeksi ja Rauna Paadar-Leivon kirjoittama ja Merja Aletta Ranttilan kuvittama Pieni Puolatyttö – Joknanieiddaš suomeksi ja pohjoissaameksi.

Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa puolestaan tehtiin näkyväksi koulujen monikielisyyttä. Keskeistä hankkeessa on koulussa opettajien ja koulujen kanssa tehty työ, jonka puitteissa on järjestetty kymmeniä monikielisyyttä näkyväksi tekeviä yhteisötaidepajoja ja opetustuokioita. Tutkijoiden Heini Lehtosen, Janne Saarikiven, Heidi Niemelän ja Jyrki Kalliokosken, yhteisötaiteilijoiden Heidi Hännisen ja Anne Siirtolan sekä toimittaja Reetta Rädyn hankkeen kielipedagogisia malleja esittelevä verkkomateriaali valmistuu todennäköisesti tämän vuoden aikana, ja se tulee olemaan vapaasti opettajien saatavilla Opetushallituksen sivuilta.

Kieliohjelman vaikuttavuuden arviointi tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 2017 ja 2019, ja tutkimuksena se perustui laadulliseen sisältöjen analyysiin.

”Tutkimusrahoitus vaikuttaa yleensä hitaasti, eikä varsinkaan humanistinen tutkimus yleensä johda nopeisiin innovaatioihin”, toteaa Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen tiedotteessa.

Nopeiden vaikutusten sijaan tutkimustulokset muuttavat ihmisten käsityksiä ja lopulta myös koko yhteiskuntaa vähitellen. Myös kieliohjelman pitkän tähtäimen vaikuttavuutta voi arvioida vasta vuosien kuluttua, Korhonen toteaa.

Päivitetty 29. tammikuuta kello 11.35: Täsmennetty Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeen sisältöä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jari Sillanpään syytteestä uutta tietoa: Tilasi hierojan kotiinsa ja harrasti tämän kanssa seksiä, paikalla ollut lapsi otti kuvia tilanteesta

    2. 2

      Tallink aikoo rakentaa uuden sataman ja konserttikeskuksen Tallinnaan, kaupankäynti osakkeella keskeytettiin

    3. 3

      Nämä Bernie Sandersin ilmeet lähtivät viraaliksi – kuten myös vastaus siihen miksi yleisö buuasi hänelle: ”Useimmat tuntemani työläiset eivät maksa 1750:tä dollaria lipuista tänne”

    4. 4

      Teneriffalla hotelliin eristetty Peter Furu kertoo kahdesta ensimmäisestä karanteeni­päivästä: ”Täällä ei ilmoiteta mitään”

    5. 5

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    2. 2

      Vantaan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkinen maksoi kummitädille velkansa 100 ja 200 euron seteleinä, käteisen olivat samana päivänä nostaneet Sjöblomin veljekset

    3. 3

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    4. 4

      ”Ole leidi, he sanoivat” -video lähti viraaliksi, sillä siinä sanotaan ääneen ne sadat vaatimukset joita naiset saavat kuulla päivittäin – ja se on upeaa

    5. 5

      Koronavirus jatkaa leviämistä: Italiassa nyt yksitoista kuolonuhria, Iranissa hikoilevana tv:ssä esiintynyt apulais­terveys­ministeri sai tartunnan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää