Näin syntyy Hymyilevän miehen ohjaajan uusi elokuva: Rosa Liksomin Finlandia-voittajaan pohjautuva Hytti nro 6 kuvataan Murmanskiin matkaavassa junassa

Parin viikon kuluttua, 12. helmikuuta, elokuvaohjaaja Juho Kuosmanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juho+kuosmanen lähtee junamatkalle Venäjälle. Matka vie Moskovasta Murmanskiin ja kestää maaliskuun loppuun.

Kyseessä ei ole hupireissu. Matkalla kuvataan elokuva nimeltä Hytti nro 6. Se pohjautuu Rosa Liksominhttps://www.hs.fi/haku/?query=rosa+liksomin vuoden 2011 Finlandia-palkittuun romaaniin, joka kuvaa junamatkaa Venäjän halki.

Elokuva tehdään siis autent­tisissa olo­suhteissa: ei studio­lavasteissa vaan suurim­maksi osaksi aidon, liikkuvan junan vaunuissa. Välillä pysähdytään eri paikkoihin kuvaamaan pidemmäksikin aikaa, mutta lopulta sekä tarina että kuvaukset päättyvät Murmanskiin.

”Se on matka, joka tehdään oikeasti”, Kuosmanen kertoo.

Viime vuoden puolella tiedotettiin, että Hytti nro 6 tulisi olemaan Hymyilevällä miehellä (2015) mainetta niittäneen Kuosmasen, 40, seuraava pitkä ohjaustyö.

Silloin elokuva oli kuitenkin vasta suunnitteluvaiheessa, ja nyt siitä voi kertoa enemmän. Käsikirjoitus on valmis, rahoitus hankittu, näyttelijät ja muu työryhmä valittu ja kuvaukset valmiina alkamaan.

Liksomin Hytti nro 6 -teos sijoittuu 1980-luvun Neuvostoliittoon. Se perustuu osin Liksomin omiin matkakokemuksiin.

Kirjan päähenkilöt ovat nimetön suomalainen opiskelijatyttö sekä 45-vuotias venäläinen sekatyömies Vadim Nikolajevits Ivanov. Kirjan alussa tyttö lähtee pitkälle junamatkalle Moskovasta Siperian halki kohti Mongoliaan ja joutuu jakamaan makuuhyttinsä Ivanovin kanssa.

Ivanov on rujo, törkeä, viinaanmenevä ja väkivaltainen korsto. Matkalla hän kertoo tytölle karua elämäntarinaansa – silloin kun ei ahdistele tai muuten piinaa tätä. Tyttö pysyy ”keskusteluissa” vaiti, mutta myös hänen taustansa aukeaa lukijalle pikkuhiljaa.

Tunnelma yltyy painajaismaiseksi, ahtaasta hytistä ei ole ulospääsyä. Päivien myötä kahden läpeensä erilaisen ihmisen välille kehittyy jonkinlainen yhteys ja ymmärrys. Junassa ja pysähdyspaikoilla avautuu laajempi kuva Neuvostoliitosta, muutoksen partaalla olevasta maasta.

Kirjaa on kehuttu esimerkiksi siitä, kuinka taitavasti Liksom osaa luoda tunnelmaa ja kuvailla tarinan ympäristöä, näkymiä, hajuja ja makuja.

Samaa mieltä on Kuosmanen.

Hän kertoo lukeneensa Hytti nro 6:n heti sen ilmestyttyä ja ryhtyneensä pohtimaan sen filmatisointia saman tien.

”Se oli niin aistillinen, kaiken pystyi lukiessa näkemään niin vahvasti. Ja juna tapahtumapaikkana kiehtoi.”

Hän epäröi elokuvaversioon ryhtymistä aluksi lähinnä siksi, ettei ole kovin innostunut kirja-adaptaatioista.

”Varmaan siksi se jäi pitkäksi aikaa roikkumaan. Mutta koko ajan se kyti päässä”, hän sanoi.

Hytti nro 6 -elokuva tulee joka tapauksessa olemaan hyvin erilainen teos kuin kirja, Kuosmanen sanoo – Liksomin täydellä siunauksella.

”Jo silloin, kun juttelin Liksomin kanssa elokuvaprojektista ensimmäisen kerran, hän sanoi, että meillä on täydet vapaudet tarinan suhteen. Että saamme tehdä sille mitä haluamme.”

”En puhuisi niinkään kirja-adaptaatiosta kuin kirjan inspiroimasta elokuvasta. Sellaisina kirjojen filmatisoinnit minusta yleensä ovatkin parhaimmillaan.”

Millä tavoilla elokuva sitten eroaa alkuteoksesta? Sitä Kuosmanen ei kovin yksityiskohtaisesti kerro.

Sen verran hän kuitenkin paljastaa, että elokuva ei sijoitu 1980-luvulle vaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeiselle ajalle. Tapahtuma-aikaa ei tarkemmin määritellä.

Keskeistä tulee olemaan päähenkilöiden kohtaaminen. Elokuva tulee siis kertomaan kahdesta ihmisestä, ei Venäjästä maana tai yhteiskuntana, Kuosmanen sanoo.

Käsikirjoituksen on tehnyt Kuosmanen yhdessä virolaisten Livia Ulmaninhttps://www.hs.fi/haku/?query=livia+ulmanin ja Andris Feldmanisinhttps://www.hs.fi/haku/?query=andris+feldmanisin kanssa. Kirjoitusprosessi alkoi jo ennen Hymyilevän miehen kuvauksia.

Elokuvan pääosia, suomalaista opiskelijaa ja venäläistä kaivosmiestä, esittävät Seidi Haarlahttps://www.hs.fi/haku/?query=seidi+haarla sekä venäläinen Yuriy Borisovhttps://www.hs.fi/haku/?query=yuriy+borisov.

Borisovin Kuosmanen kertoo löytäneensä toisen elokuvan kautta. Hän on näyttelijänä hyvin eri tyylinen kuin millaista rooliin alun perin haettiin.

”Näin on käynyt minulle aiemminkin, että aivan erilaisen tyypin valitseminen kirjoitettuun rooliin vain natsaa. Halusin tavata hänet, ja yhtäkkiä tämä parivaljakko alkoi tuntua hyvälle.”

Haarlan Kuosmanen löysi Myrskyn jälkeen -tv-sarjasta, joka on Hymyilevän miehen ja Hytti nro 6:n tavoin Elokuvayhtiö Aamun tuottama.

”En tuntenut häntä aiemmin ollenkaan”, Kuosmanen sanoo.

Hytti nro 6 on pitkälti saman työryhmän tekemä kuin Hymyilevä mies. Tuottaja on Elokuvayhtiö Aamun omistaja Jussi Rantamäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+rantamaki, kuvaaja J-P Passihttps://www.hs.fi/haku/?query=j-p+passi, leikkaajana toimii Jussi Rautaniemi https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+rautaniemija lavastajana Kari Kankaanpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+kankaanpaa. Äänisuunnittelusta vastaavat Pietu Korhonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pietu+korhonen ja Heikki Kossihttps://www.hs.fi/haku/?query=heikki+kossi.

Elokuva kuvataan videon sijaan aidolle 35-milliselle filmille. Se on Kuosmasen mukaan tärkeä yksityiskohta elokuvan ”muiston kaltaisen” tunnelman luomisessa. Perinteinen filmikuvaus liikkuvassa, ahtaassa junassa tuo projektiin silti omat haasteensa.

”Mutta ei elokuvanteon tarvitse olla helppoa. Eikä se oikeastaan saakaan olla helppoa, silloin vain löystyy ajatus”, Kuosmanen sanoo ja naurahtaa.

Hytti nro 6:ssa puhutaan pääosin venäjää. Suomenkielistä dialogia on mukana vain vähän, Kuosmanen kertoo.

Budjetti on Kuosmasen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa. Suurin osa siitä on Suomesta, mutta rahoitusta on saatu myös Virosta, Venäjältä ja Saksasta.

Kuosmanen sanoo, että Venäjältä saatu raha ei vaikuttanut millään lailla elokuvan sisältöön – sikäläiset rahoitustahot eivät siis esimerkiksi vaatineet, ettei kirjan neuvostoajan rujous saisi elokuvassa näkyä.

”Mistä ikinä rahaa tuleekaan, ehtoni on se, ettei saa olla minkäänlaista sensuuria. Mieluummin tehdään silloin pienemmällä rahalla.”

B-Plan Distributionin levittämä elokuva saa ensi-iltansa vuonna 2021, mutta tarkemmasta ajankohdasta ei ole vielä tietoa.

Liksomin Hytti nro 6 -romaani on käännetty monelle eri kielelle. Kuosmasellakin on jo kansainvälistä mainetta muun muassa Cannesin arvostetun Un Certain Regard -palkinnon voittaneen Hymyilevän miehen ansiosta.

Voisi siis kuvitella, että myös Hytti nro 6 -elokuva tulee saamaan huomiota ulkomailla. Ohjaaja ei kuitenkaan vielä halua uhrata ajatuksia sille, mihin kaikkialle elokuva valmistuttuaan päätyy.

”Eiköhän se johonkin mene. Jos ei muualle, niin Kokkolan Kinojuhlille ainakin”, kokkolalaissyntyinen Kuosmanen – myös mainitun festivaalin taiteellinen johtaja – toteaa.