Corinna Helenelundin tekstiiliveistosten kokonaisuus vie kivun maisemaan - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri|Näyttelyarvostelu

Corinna Helenelundin tekstiiliveistosten kokonaisuus vie kivun maisemaan

Näyttelyn katsojalle annetaan ohjeeksi, että näkymää ei pidä tulkita kuin symbolista unta. Sen sijaan sen muodostamaan tilaan tulee sijoittua ympäristöään havainnoiden.

Näyttelyn maailmassa on sekä vaarallisia elementtejä, kuten verkkoja ja vääntyneitä työkaluja, että suojaavia, kuten teltta tai suuri kaapumainen huppari. Kuva: Ham/Sonja Hyytiäinen

Julkaistu: 7.2. 14:46

Kuvataide

Corinna Helenelund 8.3. saakka Ham-galleriassa (Eteläinen Rautatienkatu 8). Ti–su 11–19.

Goethe toteaa Väriopin pykälässä 577, että sinisen perusominaisuuksiin kuuluu tummuus, joka voi saavuttaa lähes täydellisen mustuuden. Altistamalla sininen valolle pimeys vaikuttaa kuitenkin hälvenevän.

Corinna Helenelundin (s. 1985) näyttely Seitsemännen kerroksen takapiha perustuu Johann Wolfgang von Goethen havaintoon sinisen olemuksesta valon heikentämänä pimeytenä.

Ham-galleriassa esillä oleva monokromaattinen tekstiiliveistosten kokonaisuus tavoittelee paikan tuntua.

Katsojalle annetaan ohjeeksi, että näkymää ei pidä tulkita kuin symbolista unta. Sen sijaan sen muodostamaan tilaan tulee sijoittua ympäristöään havainnoiden.

Ohje on osuva. Seitsemännen kerroksen takapiha käsittelee kipua ja sen lievitystä. Enemmän kuin kivun merkityksiä ja syitä, näyttely tavoittelee kuitenkin sitä, kuinka kivun kanssa voi olla.

Kokonaisuus nojaa osittain Helenelundin teossarjaan Pain Things. Sarjassa on kyse metodista, jossa kipua lievitetään visualisointiharjoituksilla.

Verkkomaiset, piikikkäät, koukkuihin vääntyvät, kaivautuvalta vaikuttavat ja repeytyneestä kudoksesta muistuttavat veistokset ovat kivun visuaalisia merkkejä.

Corinna Helenelund: Seitsemännen kerroksen takapiha, näyttelynäkymä. Kuva: Ham/Sonja Hyytiäinen

Teoksissaan Helenelund suosii pehmeitä ja oloasumaisia materiaaleja kuten villaa ja froteeta. Terävien muotojen lomaan on sijoiteltu naivistisen lempeitä hahmoja, kuin henkiolentoja tai oppaita, jotka johdattavat eteenpäin kivun maisemassa.

Nyt esillä oleva kokonaisuus muistuttaa jossain määrin Helenelundin aikaisemmasta tuotannosta. Neljä vuotta sitten Helenelundilla oli galleria Sinnessä punainen maisema, jossa oli tutun näköisiä telttoja, puita ja pitkulaisen matomaisia tekstiiliveistoksia.

Myös tuolloin Helenelund viittasi teoskokonaisuudellaan kehoon. Punaisen maiseman tunnelma on kuitenkin täysin erilainen kuin sinisen.

Tuttujen muotojen toistaminen viekin huomion värin luonteeseen ja siihen, kuinka väriä muuttamalla voidaan luoda aivan uudenlainen vaikutelma.

Corinna Helenelund: Seitsemännen kerroksen takapiha, näyttelynäkymä. Kuva: Sonja Hyytiäinen/Ham

Seuraa uutisia tästä aiheesta