Menestyksekkään uran tehnyt sopraano Marjatta Airas, 70, ei pidä itseään lainkaan kunnianhimoisena: ”Olen vain halunnut tehdä ja nähdä maailmaa” - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Menestyksekkään uran tehnyt sopraano Marjatta Airas, 70, ei pidä itseään lainkaan kunnianhimoisena: ”Olen vain halunnut tehdä ja nähdä maailmaa”

Marjatta Airas sanoo olevansa pohjimmiltaan melko ujo ihminen. Estradeilla esiintymistä hän rakastaa silti mitä suurimmissa määrin – eikä hän siitä ole aikeissa vielä pitkään aikaan luopuakaan.

Marjatta Airas aikoo jatkaa musiikkiuraansa niin kauan kuin tuntuu siltä. ”Tuntuisi omituiselta ajatukselta lopettaa laulaminen. On vielä tarve tehdä jotain jännää.” Kuva: Akseli Muraja

Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 9:58

Langan toisesta päästä kuuluu pelkkää röhimistä ja yskintää. Sitten hiljenee.

”Ai kauheeta. Kuuletko sä mua yhtään?” kysyy käheä ääni lopulta.

Puhuja on sopraano Marjatta Airas, äänenkäytön todellinen huippuammattilainen. Ei aivan heti uskoisi.

Mutta nyt onkin erikoistilanne. Airas kertoo palanneensa pari viikkoa aiemmin Kanarian­lomalta. Tuliaisena hän toi mukanaan sitkeän keuhkoputkentulehduksen.

Vielä muutama päivä sitten puhetta ei tullut lainkaan, antibioottikuurista huolimatta. Airas sanoo suhtautuvansa tilanteeseen positiivisesti.

Hän ajattelee, että kaikella on tarkoituksensa.

”Ehkä tämä oli minulle pysähtymisen hetki. Sekin on hirveän tärkeää.”

Vaikuttaa hieman siltä, ettei hän ole aiemmin juuri hengähtää ehtinytkään. Airaksen 1970-luvun alusta alkava ansioluettelo on laajuudessaan hengästyttävää luettavaa.

Airas tunnetaan erityisesti lukuisista tehtävistään Suomen kansallisoopperassa, Savonlinnan oopperajuhlilla ja Viron Estonia-teatterissa, mutta on ehtinyt esiintyä niiden ohella kaikkien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina ja konsertoida eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Ohjelmistoon on kuulunut muun muassa oopperaa, operetteja, oratorioita, musikaaleja, baletteja, mustalaismusiikkia, laulusarjoja ja erilaisia viihdekonsertteja. Lista on loputon.

”Ihan mukava tämä elämä on ollut”, hän toteaa itse.

Kertooko laaja-alaisuus kun­nianhimosta?

”No, mistä se nyt sitten kertoisi?” Airas sanoo ja naurahtaa.

”Kun en koe olevani lainkaan kunnianhimoinen. Oikeastaan ihan kaikkea muuta. Mutta olen vähän sellainen seikkailijaluonne. Olen vain halunnut tehdä ja nähdä maailmaa.”

”Uskon, että jokaiselle ihmiselle on annettu jokin erityistaito ja mahdollisuus menestyä. Kaikki eivät vain valitettavasti löydä omaa juttuaan”, Marjatta Airas sanoo. Kuva: Akseli Muraja

Avarakatseisen elämänasenteen hän uskoo olevan lapsuudenkodin peruja. Nuoruusvuotensa Airas vietti yhdessä äitinsä Liisa Hallamaan kanssa. Hallamaa oli Arabian taideteollisuus­osastolla työuransa tehnyt, kansainvälisesti palkittu keramiikkataiteilija.

Yksinhuoltajaperheen arki oli niukkaa mutta elämänmyönteistä.

”Oltiinhan me ihan älyttömän köyhiä. Syötiin monesti viikko polakkaa (ranskanleipää), eikä saatu mitään muuta. Mutta ihan hyvin me pärjäsimme. Ei se onnea vienyt pois.”

Musiikki nousi tärkeään osaan varhaisteini-iässä. Ei kuitenkaan klassinen musiikki. Airas haaveili iskelmälaulajanurasta. Hänen ensimmäinen laulunopettajansa oli Dallapé-orkesterista ja Kippari­kvartetista tuttu Kauko Käyhkö.

Ura viihdelaulajana ei ottanut kuitenkaan tuulta alleen, kuten eivät myöskään taideopinnot Ateneumin maalaustaiteen laitoksella. Airas jäi opintopaikasta yhden pisteen päähän.

Hän ajattelee, että tässäkin kyse oli johdatuksesta.

”Uskon, että jokaiselle ihmiselle on annettu jokin erityistaito ja mahdollisuus menestyä. Kaikki eivät vain valitettavasti löydä omaa juttuaan.”

Pitkästä ja menestyksekkäästä taiteilijanurasta huolimatta Airas sanoo mieltävänsä itsensä ennen kaikkea laulunvälittäjäksi. Tietysti hän ajattelee olevansa myös taiteilija, mutta ei hän oikein tohtisi itseään sellaiseksi tituleerata. Sellainen kuulostaisi hänestä hölmöltä. ”Tulee heti diivamainen olo”, hän perustelee.

Kainostelulle on syynsä. Airas paljastaa olevansa pohjimmiltaan melko ujo ihminen. Estradeilla esiintymistä hän rakastaa silti mitä suurimmissa määrin – eikä hän siitä ole aikeissa vielä pitkään aikaan luopuakaan.

”Olisi vielä niin paljon, mitä haluaa tehdä”, 70 vuotta täyttävä maestro sanoo.

Ensi vuonna ensi-iltansa saa Jukka Linkolan säveltämä ooppera kirjailija Minna Canthista. Siinä Airaksella on rooli taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtina. Teoksen libretosta ja ohjauksesta vastaa hänen tyttärensä Veera Airas.

Mitä laulaminen hänelle merkitsee? Aivan kaikkea, Airas vastaa.

”Se on mun koko sieluni. Mun avain elämään.”

TOINEN elämän tärkeä kiinnekohta on jooga. Siihen Airas tutustui vuonna 1969 yhdessä säveltäjä Kaija Saariahon kanssa, kun ystävykset osallistuivat intialaisen joogaguru Uttam Soodin kurssille Kalliolan vapaaopistossa.

Neljä vuotta sitten Airas aloitti itse joogaohjaajan opinnot Suomen Joogaopistossa Saarijärvellä. Hän sanoo pitkäaikaisen harrastuksen merkinneen hänelle fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkisen kasvun prosessia, tutustumista itseensä.

”Se on ollut kauhean hieno tie”, Airas toteaa.

”Olen ollut kiinnostunut henkisyydestä koko elämäni ajan. Siitä miten ihminen voi kehittää itseään. Mielestäni on tärkeää, ettei jää pelkästään kaikkeen tähän materiaan kiinni.”

Marjatta Airas

Syntynyt Helsingissä 1950. Asuu Pielavedellä.

1970-luvun alussa laula­januransa aloittanut sopraano. Tunnetaan niin ooppera- ja konserttilavoilta kuin mustalaismusiikin ja uuden musiikinkin esittäjänä.

Valmistui Sibelius-Aka­temiasta musiikin maisteriksi 1980.

Esiintynyt uransa aikana kaikkien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina ja konsertoinut ympäri Eurooppaa ja USA:ta.

Toiminut laulun tuntiopettaja useissa musiikkikouluissa.

Naimisissa sellisti Tero Airaksen kanssa.

Täyttää 70 vuotta maanantaina 17. helmikuuta.