Elokuvantekijä Miia Tervo haluaa välttää uskontoa ja politiikkaa: ”Mutta eihän se täysin onnistu, jos käsittelee ihmisten elämälle tärkeitä asioita” - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Elokuvantekijä Miia Tervo haluaa välttää uskontoa ja politiikkaa: ”Mutta eihän se täysin onnistu, jos käsittelee ihmisten elämälle tärkeitä asioita”

Ohjaaja Miia Tervo valittiin Suomen lähettilääksi naisten taidetta edistävään eurooppalaiseen Womart-hankkeeseen.

Ohjaaja Miia Tervo haluaa tehdä elokuvia aiheista, joista hän tietää jotain. Hänen esikoispitkä elokuvansa Aurora on ehdolla 13 Jussin-patsaan saajaksi. Kuva: Mika Ranta / HS

Julkaistu: 17.2. 2:00, Päivitetty 17.2. 9:41

Elokuvaohjaaja Miia Tervo nimitettiin viime viikolla yhdeksi Womarts-hankkeen lähettiläistä. EU:n tukema hanke edistää 20 maassa naisten taiteita, ei vain elokuvaa vaan myös muun ­muassa kirjallisuutta, kuvataiteita, sarjakuvaa ja musiikkia.

”Miesten näkökulmasta on tehty niin paljon elokuvia, kirjoja ja muuta, että me naiset olemme tottuneet samastumaan aina miehiin. Lisää ymmärrystä ja empatiaa, kun miehet joutuvat välillä samastumaan meihin”, Tervo sanoo.

Tervon ensimmäinen edustustehtävä on Tampereen elokuvajuhlilla 7. maaliskuuta. Hänen englanninkielinen masterclass-tilaisuutensa lähetetään Women in Film & Television Finland -yhdistyksen Youtube-kanavalla.

”Tässä tuntee itsensä vanhaksi, kun täytyy pitää master­class”, sanoo lähettiläs, joka saavuttaa tiistaina 40 vuoden iän. Tehtävässä Tervo haluaa syventää tasa-arvokeskustelua.

”Jauhaminen 50/50-ajattelusta ei enää riitä.”

Womarts-lähettilääksi Tervo sanoo suostuneensa liikoja miettimättä. Samoin Yksittäista­paus-hankkeeseen, jossa yksitoista ohjaajaa teki lyhytelokuvan naisten asenteellisesta kohtelusta.

Tervon lyhytelokuva Ei mitään hätää kertoo raiskausoikeudenkäynnistä kokemattoman syyttäjän – miehen – näkökulmasta.

”Moni sanoi, että päähenkilö olisi pitänyt vaihtaa naiseksi. Minusta tässä sen piti ehdottomasti olla samastuttava mieshahmo, koska raiskausta on käytetty lähinnä juonenkäänteenä tekijän tai joskus harvoin uhrin näkökulmasta. Tasa-arvo on myös miesten asia.”

Ei mitään hätää toimiikin tehokkaammin, kun hankaluuksiin työssään joutuu mies, joka pyrkii nousemaan alfaurosten laumassa.

Kuudesta Yksittäistapaus-lyhytelokuvasta koostettiin myös pitkä elokuva Tottumuskysymys. Tervoa viehätti hankkeen yhtei­söllisyys. ”Jokainen ohjasi omat kuvauksensa, mutta elokuvia suunniteltiin tosi pitkälle yhdessä. Käsikirjoituksia ja leikkausta käytiin läpi ja kommentoitiin. Oli hienoa päästä katsomaan läheltä toisten työskentelyä.”

”Lyhärin sörkkiminen pitkän osaksi oli aikamoista, mutta keskustelemalla sekin meni peh­meästi.”

Tervo on ehtinyt tehdä monenlaista elokuvaa. Hän on käyttänyt animaatiota dokumenttien kerronnassa. Sillä tekniikalla syntyi Lumikko, joka voitti kymmenen vuotta sitten Tampereen elokuvajuhlilla sekä kansainvälisen että kotimaisen kilpailun.

”Haluan tehdä vielä myös dokumentteja. Siihen olen saanut koulutuksen, mutta se jäi kesken, kun siirryin fiktioon”, Tervo toteaa.

Oona Airola ja Mimosa Willamo tähdittävät Miia Tervon Aurora-elokuvaa. Kuva: Dionysos Films

Vähän yli vuosi sitten sai ensi-iltansa Tervon ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva Aurora. Siitä kollegat valitsivat hänet vuoden ohjaajaksi. ”Se voisi sijoittua Helsinkiin tai Kouvolaan, mutta tapahtuu Rovaniemellä, koska olen kotoisin Lapista”, Tervo sanoo.

Aurora kertoo bilehileen ja maahanmuuttajan rakkaustarinan Rovaniemellä. Kuten Tervolla tapaa olla, päähenkilöt edustavat pieniä ihmisiä, joita sanotaan taviksiksi.

”Olen ajatellut, että pitää tehdä siitä, mistä tietää jotain. Hahmoni ovat altavastaajia, jotka eivät tahdo saada ääntään kuuluviin. Aurora ehkä luulee hallitsevansa elämäänsä, mutta on periytyvän köyhyyden vietävänä.”

Maahanmuuttajahahmon takia Tervo on saanut kuulla usein tehneensä poliittisen elokuvan. Hän halusi tehdä humaanin ja helposti lähestyttävän komedian vaikeissa tilanteissa olevista ihmisistä.

”Välttelen uskontoa ja politiikkaa, mutta eihän se täysin onnistu, jos käsittelee ihmisten elämälle tärkeitä asioita. Mutta uskon, että on mahdollista tehdä elokuvataidetta, jota kaikkien on helppo lähestyä.”

Aurora sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa South by South West -festivaalilla. Sitä arvostetaan, vaikkei se ole yhtä tunnettu kuin Sundance. Festivaali avasi myös ovia. Tervo vietti kymmenen päivää Los Angelesissa tapaamassa Hollywood-agentteja.

”Festivaalin jälkeen ne agentit soittelivat, ja tapasin muutaman. Ei heillä ollut tarjota juuri mitään kiinnostavaa. Jotkut ehdottivat amerikkalaista versiota Aurorasta. Jos haluan joskus tehdä supersankarielokuvan, niin onpahan sitten oikeat puhelinnumerot”, Tervo tuumaa – ja kuulostaa siltä, ettei Hollywoodissa ihan heti kannata odotella soittoa.

Miia Tervo

Syntynyt Helsingissä 1980. Kasvanut Muurolassa.

Valmistunut elokuvaohjaajaksi Aalto-yliopistosta 2012.

Lyhyitä dokumentteja: Hylje (2005), Lumikko (2009), Santra ja puhuvat puut (2013).

Lyhyitä fiktioita: Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (2015), Ei mitään hätää (2019).

Esikoispitkä Auroralla (2019) on 13 Jussi-ehdokkuudella.

Tottumiskysymyksellä on kaikkiaan neljä Jussi-ehdokkuutta, joista Tervo on osallisena käsikirjoituksen ja ohjauksen ehdokkuuksissa.

Täyttää 40 vuotta tiistaina.