Pilapiirtäjä Karlsson jäi eläkkeelle ja kertoo nyt, miten netti muutti hänen työnsä – Jotkut asiat ovat silti pysyneet, esimerkiksi Paavo Väyrynen - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Pilapiirtäjä Karlsson jäi eläkkeelle ja kertoo nyt, miten netti muutti hänen työnsä – Jotkut asiat ovat silti pysyneet, esimerkiksi Paavo Väyrynen

HS pyysi Karlssonia valitsemaan viisi piirrosta yli 30-vuotisen uran varrelta.

”En halunnut käyttää jättilekaa, vaan pikemminkin kutitella höyhenellä, ja saada edes jonkun lukijan ajattelemaan”, eläkkeelle jäänyt pilapiirtäjä Henrik Karlsson kuvailee töitään. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 16.2. 14:44

Runsaat kaksi viikkoa sitten lauantaina Helsingin Sanomien pääkirjoitussivun pilapiirroksessa kaksi tuttua hahmoa käveli sateisessa maisemassa.

Mitenkäs tätä eroa on juhlistettu, ensimmäinen kysyy.

No hallitus kuulemma juhlii vain hillitysti, mutta eron kannattajat kai riemuitsevat koko viikonlopun, toinen miehistä vastaa.

Piirroksen alakulman signeeraukseen on pienellä lisätty teksti: Kaikkea hyvää lukijoille toivottaen, Karlsson.

Karlssonin viimeinen pilapiirros ilmestyi Helsingin Sanomissa lauantaina 1.2.2020.

Näin Helsingin Sanomissa vuodesta 1986 työskennellyt piirtäjä Henrik Karlsson kertoi eläkkeelle jäämisestään. Hän teki sen tuttuun tyylinsä eikä pitänyt meteliä itsestään.

Karlssonille oli tyypillistä, että hän yhdisti piirroksessa usein kaksi täysin eri asiaa ja maailmaa. Hänen viimeinen piirroksensakin sisälsi ovelan vihjeen eläkkeelle jäämisestä, vaikka sen ilmeisin tulkinta liittyi tietenkin Britannian EU-eroon.

Tuoretta eläkeläistä on vaikea saada langan päähän eikä haastattelun sopiminen ensimmäisellä tai toisellakaan puhelinsoitolla onnistu. Kun mies lopulta istuu sushilautanen edessään Sanomatalon viereisessä ravintolassa, on pakko kysyä: Tuliko juhlittua koko viikonloppu, kuten viimeisessä piirroksessa vihjattiin?

”No, ei minun eläkkeelle jäämistäni, mutta vietimme kyllä tyttären 24-vuotissyntymäpäiviä”, Karlsson kertoo.

Kiikkustuolissa hän ei kuulemma ole vielä ehtinyt istuskella, sillä ensimmäiset eläkepäivät ovat menneet teknisten asioiden selvittelyssä. Vuosia toiminut työsähköposti suljetaan pian, samoin kuin työpuhelin, joten aika on mennyt liittymäkaupoilla.

Piirtämistä Henrik Karlsson aikoo jatkaa jossain muodossa eläkkeelläkin. Kuva: Rio Gandara / HS

Elämän­muutok­seen hän suh­tautuu ilman suu­rem­pia tunne­kuohuja.

”Ajattelen, että aikansa kutakin. Tavallaan tunnelmat ovat haikeat, tavallaan helpottuneet. Viihdyin Helsingin Sanomissa hyvin, mutta maailma ympärillä muuttui viime aikoina nopeasti. Se ei voinut olla vaikuttamatta myös piirtämiseen.”

Kun Karlsson vuonna 2006 täytti 50 vuotta, hän sai läheiseltä kollegaltaan, politiikan toimittaja Pekka Vuoristolta lahjaksi kellon. Sen tunti- ja minuuttiviisarit oli pysäytetty näyttämään viittä vaille viittä.

Kollegan mukaan piirtäjä alkoi siihen aikaan vasta tosissaan ideoimaan, mitä seuraavan päivän lehteen piirtäisi. Nykyään Helsingin Sanomien alkuosa kootaan valmiiksi jo klo 16, joten kynän piti sauhuta jo alkuiltapäivästä.

”Ei siinä voinut jäädä odottelemaan päivän uutisjuttuja”, Karlsson sanoo.

Suurempi muutos tapahtui kuitenkin lehtitalon ulkopuolella.

Kun Karlsson kolmekymppisenä aloitti uransa Helsingin Sanomissa, kukaan ei osannut kuvitella, miten internet seuraavalla vuosituhannella tulisi muuttamaan kaikkea tiedonvälitystä. Paitsi että totuimme lähes reaaliaikaiseen uutisointiin, netti ja erityisesti sosiaalinen media vaikuttivat voimakkaasti myös viestien sävyyn.

”Netin jälkeen oli hankalampaa miettiä, mikä on sopivan hauskaa. Se, mikä tuntuu ronskilta paperilehdessä, vaikuttaa netissä pliisulta”, sanoo Karlsson, jonka pilapiirrokset ilmestyivät kolme kertaa viikossa printti-Hesarissa sekä Helsingin Sanomien nettisivuilla.

”Ennen kuin olin ehtinyt tehdä piirroksen ja se oli ehtinyt lehteen, moni muukin on keksinyt saman asian ja ehtinyt kommentoida ja vitsailla siitä eri kanavissa.”

Myös satiirisia televisio-ohjelmia tehdään nykyään enemmän, ja ne kilpailevat tavallaan myös pilapiirrosten kanssa, Karlsson huomauttaa.

Loviisassa suomenruotsalaisessa perheessä kasvanut Karlsson kertoo päätyneensä pilapiirtäjäksi sattumalta. Lukiolaisena hän kävi elävän mallin kursseilla ja piirsi karikatyyrejä. Ensimmäiset piirroksensa nuorukainen julkaisi Östra Nylandissa, kun paikallislehden omistaja keksi pyytää häneltä töitä.

Karlsson pyörähti yliopistolla lukemassa kirjallisuutta, mutta Hufvudstadsbladetin kesätoimittajapesti taisi sinetöidä tulevaisuuden media-alalla.

”Ensimmäisen karikatyyrini HBL:ään tein muuten Paavo Väyrysestä. Jotkut asiat ovat pysyneet, vaikka moni muu on muuttunut”, Karlsson sanoo ja viittaa haastattelupäivänä varsin tuoreeseen Väyrysen ilmoitukseen siitä, että hän palaa keskustan jäseneksi.

Helsingin Sanomissa Karlsson aloitti kuvittajana, mutta siirtyi vastaavan päätoimittajan Heikki Tikkasen ideasta piirtäjäksi Horisontti-sivuille. Hänen kanssaan samaan aikaan lehdessä työskentelivät myös Kari Suomalainen ja Terho Ovaska, jonka paikan pääkirjoitussivun poliittisena piirtäjänä Karlsson peri vuonna 2005.

Karlsson loi pilapiirtäjänä kuitenkin oman tyylinsä. Hän ei koskaan ollut ilkeä, vaan vinoili kohteilleen leikkimielisesti.

”En halunnut käyttää jättilekaa, vaan pikemminkin kutitella höyhenellä, ja saada edes jonkun lukijan ajattelemaan”, hän kuvailee.

Karlsson sanoo olleensa pikemminkin piirtävä toimittaja tai piirtävä kolumnisti kuin taiteilija. Viime aikoina hänen töihinsä ilmestyi entistä enemmän taviksia, sillä hän mietti usein, miten joku tapahtuma tai asia vaikuttaa tavallisen ihmisen arkeen.

”Henrikin pitkä työura on ollut yhtä oivallusten sarjaa. Piirrokset ovat aina olleet aidosti hauskoja”, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi. ”Oma suosikkikuvani on tyypillistä Henkkaa: Jolon saarelta vapautuneet parrakkaat suomalaispanttivangit tulossa parrakkaan ulkoministerin Erkki Tuomiojan kanssa koneella Suomeen. Kuinka kauan sinä olit vankina, panttivankikaksikko kysyy Tuomiojalta.”

Karlssonin piirros Jolon panttivangeista ja Erkki Tuomiojasta julkaistiin 13. syyskuuta 2000. Kuva: HS

Välillä työtahti vähän stressasikin Karlssonia.

”Mutta 30 vuoden jälkeen osasin jo uskotella itselleni, että takaraivossa on aina joku ajatus, jolla täytän lehden. Eiväthän ne aina ainutlaatuisia olleet, joskus huomasin, että olin tehnyt saman piirroksen jo vuosi sitten”, hän hymähtää.

”Vaikeaa oli myös silloin, kun samaa uutista pyöritettiin loputtomasti päivästä toiseen.”

Piirtämistä Karlsson aikoo jatkaa jossain muodossa eläkkeelläkin. Mutta nyt on aikaa vaikka tavata niitä vanhoja kavereita, joiden kanssa on aina puhuttu kahville tai teatteriin menemisestä, muttei koskaan olla ehditty.

”Mehän voimme mennä vaikka iltapäivänäytöksiin”, hän innostuu.

”Yhdellä lapsistani myös on pieni villakoira, jota vingun aina meille hoitoon”, hän kertoo.

Parasta kuitenkin on, että enää ei joka ilta ole pakko katsoa puoli yhdeksän uutisia.

”Nyt voin uutisten aikaan katsoa vaikka elokuvan Neloselta.”

Henrik Karlsson valitsi HS:n pyynnöstä uransa varrelta viisi mieleen jäänyttä piirrosta

”Tammikuussa 2008 paljastui, että eduskunnassa oli tapahtunut seksuaalista häirintää. Eduskunta oli hyssytellyt tasa-arvosuunnitelman, jossa asiasta kerrottiin”; Karlsson kertoo. Piirros ilmestyi Helsingin Sanomissa 27.1.2008.

Joulukuun 7. päivänä vuonna 2007 julkaistussa pilapiirroksessaan Karlsson yhdisti tyypilliseen tapaansa kaksi eri maailmaa: Big Brother -tv-ohjelman voittajan saamat huomattavat palkintorahat sekä itsenäisyyspäivän.

”Presidentti Mauno Koivisto oli haastattelussa miettinyt, onko työelämässä jotain pahasti vialla, kun 55-64-vuotiaista jo puolet oli pysyvästi poissa työelämästä”, Karlsson muistelee piirroksensa syntyä. Se julkaistiin 6.12.1990.

”Pitkäaikainen pääministeri ja eduskunnan puhemies Lipponen oli äreä mies.” Piirros ilmestyi Helsingin Sanomissa 19.9.2007.

”Marraskuussa 2007 oli Tehyn työtaistelu. Kesken hoitajalakon ja kiivaimman riitelyn pääministeri Matti Vanhanen joutui turvautumaan hoitohenkilökunnan apuun äkillisen kivuliaan vaivan vuoksi”, Karlsson kertoo. Piirros julkaistiin 18.11.2007.

Henrik Karlsson

Pilapiirtäjä syntyi vuonna 1956 Loviisassa.

Taiteilijanimellä Karlsson tunnettu piirtäjä työskenteli Helsingin Sanomissa vuodesta 1986 alkaen.

Pääkirjoitussivulla hänen piirroksiaan on julkaistu vuodesta 2005 lähtien.

Asuu Sipoossa. Perheeseen kuuluu aviovaimo ja kolme aikuista lasta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta